Yleinen tuki on nimensä mukaisesti yleistä ja niin vaikeasti rajattavaa ja määritel-tävää tukea, että siitä ei kerätä tilastotietoja (osatutkimus I). Määrittelyn vaikeus johtuu osin siitä, että mitään velvoittavaa kirjallista päätöstä tai asiakirjaa ei vaa-dita yleisen tuen antamiseksi, vaan tukea tulee tarjota heti tarpeen ilmetessä. Li-säksi myös tukiopetuksen rajaamiseen tilastoinnin ulkopuolelle vaikutti se, että tilastoinnin nähtiin olevan liian suuri rasite tiedonantajille (Rautanen 2018a) tilas-tolain (280/2004) määrätessä, että tilastot tulee laatia tiedonantajaa mahdollisim-man vähän kuormittaen.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmään siirtymisen yhteydessä osa-aikainen erityisopetus ja tukiopetus kirjattiin perusopetuslakiin oppilaan oikeuk-siksi (Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 16 §). Tehostetun ja erityisen tuen tasoilla tukiopetus tilastoidaan tuen saantia kuvaaviin asiakirjoihin23 kirjatun tukiopetuksen osalta. Tämän tilastoinnin perusteella tukiopetus sisältyi tehostet-tuun tukeen 57 prosentilla oppilaista ja erityiseen tukeen 35 prosentilla oppilaista vuonna 2016 (SVT 2017a). Tukiopetuksesta kerätään tilastotietoja tuntimäärien osalta myös kuntien taloustilastointien yhteydessä. Näistä tilastoista ei kuitenkaan
23 Oppimissuunnitelma ja HOJKS.
selviä oppilasmäärä, johon tukiopetus on kohdistunut. Näin ollen tukiopetuksen kokonaismäärää tai osuutta ei ole mahdollista laskea. (Osatutkimus I.)
Osa-aikaisen erityisopetuksen kautta yleistä tukea voidaan kuitenkin kuvata eräin osin myös tilastoihin perustuen (osatutkimus I). Osa-aikaisen erityisopetuk-sen takautuvan tilastoinnin sekä tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden tukimuotojen tilastoinnin avulla, voidaan laskea osa-aikaisen erityisopetuksen re-surssien jakautuminen tuen eri tasoille. Kuten kuviosta 4 voi nähdä, saatiin noin 60 prosenttia osa-aikaisesta erityisopetuksesta yleisen tuen piirissä lukuvuonna 2015–2016.
Kuvio 4.Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden yhteismäärä sekä osuudet yleisessä, te-hostetussa ja erityisessä tuessa lukuvuosilta 2011/2012–2015/2016 (SVT 2012, 2013a, 2014, 2015, 2016a, 2017a)
Tehostetun tuen osana annetun osa-aikaisen erityisopetuksen osuus oli 28 prosent-tia lukuvuonna 2015–2016. Osuus on kasvanut vuosittain tehostettua tukea saa-vien oppilaiden määrän lisääntyessä. Kuviota 4 vastaavana aikana vuosien 2011–
2015 välillä tehostettua tukea saaneita oppilaita on tilastoitu noin 28 000 lisää, mikä selittää myös osa-aikaisen erityisopetuksen resurssien muutosta tuen eri ta-sojen välillä. Vastaavana aikana osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden kokonaismäärä on myös kasvanut 6 000 oppilaalla ja perusopetuksen oppilas-määrä reilulla 4 000 oppilaalla. (SVT 2012, 2013a, 2014, 2015, 2016a.)
Tarkasteltaessa vain oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmän aikaista osa-aikaista erityisopetusta (kuvio 4) oppilaiden määrä on siis kasvanut, kuten edellä kuvattiin. Lukuvuonna 2011–2012 osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden määrä oli kuitenkin koko 2000-luvun matalimmalla tasolla ja perus-opetuksenkin oppilasmäärä oli kolmanneksi alhaisin. Pitempää aikaväliä tarkas-teltaessa (osatutkimus III) osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden osuus on säilynyt 20–23 prosentin välillä koko 2000-luvun ajan (kuvio 5).
75 70 67
2011–2012 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 Osa-aikaistaerityisopetustasaaneiden oppilaidenmäärä Osuusosa-aikaisesta erityisopetuksesta,%
Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppilasmäärä (y2)
Kuvio 5.Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden yhteismäärä (y1) sekä osa-aikaista erityis-opetusta saaneiden oppilaiden osuus perusopetuksen oppilasmäärästä (y2) lukuvuodesta 2001–
2002 lukuvuoteen 2015–2016 (SVT 2017a)
Oppilasmäärissä on sen sijaan tapahtunut enemmän vaihtelua ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä laski lukuvuodesta 2001–2002 noin 50 000 oppilaalla lu-kuvuoteen 2015–2016 verrattuna. Osa-aikaisen erityisopetuksen osalta vastaa-valla aikavälillä oppilasmäärä on kasvanut 2 700 oppilaalla. Kuten osatutkimuk-sessa III kuvattiin, oli osa-aikaisen erityisopetuksen huippuvuonna 2004–2005 noin 7 700 osa-aikaista erityisopetusta saavaa oppilasta enemmän kuin luku-vuonna 2015–2016. Vastaavasti verrattaessa oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmän ensimmäistä lukuvuotta 2011–2012 huippuvuoteen 2004–2005 osa-aikaista erityisopetusta sai 13 700 oppilasta vähemmän. (SVT 2017a.) Tarkaste-luun tuo kuitenkin epävarmuutta se, että tilastointimuutoksella vuonna 2011 on saattanut olla vaikutusta oppilasmäärään. Tilastoituihin oppilasmääriin on saatta-nut vaikuttaa se, että tilastointi muutettiin osa-aikaisen erityisopetuksen osalta epätarkemmaksi, sillä osa-aikaisen erityisopetuksen tarkempi syyn mukainen ti-lastointi jätettiin pois. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden määrä vä-heni tilastoissa reilulla 10 000 oppilaalla lukuvuosia 2009–2010 ja 2010–2011 ku-vaavien tilastojen välillä (SVT 2017a). Näillä aineistoilla ei ole selvitettävissä, miltä osin vähenemiseen vaikuttivat opetuksen uudelleen järjestelyt näiden luvuosien aikana, ja miltä osin oppilasmäärän väheneminen oli seurausta edellä ku-vatusta tilastoinnin muutoksesta.
Osatutkimuksessa III tarkasteltiin osa-aikaista erityisopetusta antavien opetta-jien määrän muutosta opettajatiedonkeruiden pohjalta. Vuosien 2005 ja 2013 tie-donkeruiden välillä opettajien määrä oli kasvanut 550 opettajalla (Kumpulainen 2014b, 75; Kumpulainen & Saari 2005, 24). Opettajien määristä ei kuitenkaan
0 5 10 15 20 25
2001–2002 2002–2003 2003–2004 2004–2005 2005–2006 2006–2007 2007–2008 2008–2009 2009–2010 2010–2011 2011–2012 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016
0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000
Osa-aikaistaerityisopetustasaaneiden osuusperusopetuksenoppilasmäärästä,%
Osa-aikaistaerityisopetustasaaneiden oppilaidenmäärä
Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden määrä (y1) Osuus perusopetuksen oppilaista (y2)
kerätä kokonaistilastointeja, joten opettajaresurssin arviointi ei ole yksiselitteistä, sillä tiedonkeruut eivät kata koko perusjoukkoa. (Osatutkimus III.) Lukuvuonna 2015–2016 osa-aikaista erityisopetusta sai 122 200 oppilasta, eli 22 prosenttia pe-rusopetuksen oppilasmäärästä. (SVT 2017a.)
Tarkkojen rajaavien asiakirjojen puuttuessa osa-aikaisen erityisopetuksen ti-lastoinnissa on myös tulkinnanvaraisuutta (osatutkimus I). Tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi kuntien ja koulujen tekemiin tulkintoihin siitä, mikä kaikki lasketaan osa-aikaiseksi erityisopetukseksi esimerkiksi yhteis- ja samanaikaisopetustilan-teissa. Kuten osatutkimuksessa III osoitettiin, vaihteli osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden osuus kunnittain aina 0 ja 54 prosentin välillä kuntien oppi-lasmäärään nähden lukuvuonna 2015–2016. Kuntien välisiä eroja havainnolliste-taan kuviossa 6 suhteessa kunnan perusopetuksen oppilasmäärän. Yhdentoista pe-rusopetuksen oppilasmäärältään suurimman kunnan osalta osa-aikaisen erityis-opetuksen osuus vaihteli Porin 18 prosentin ja Vantaan 28 prosentin välillä (ks.
liite 2) (SVT 2017a). Kuntien välisellä suurella vaihtelulla saattaa olla vaikutusta esimerkiksi aiemmissa tutkimuksissa esille tulleeseen koettuun resurssien puut-teeseen osa-aikaisen erityisopetuksen osalta (esim. Lintuvuori, Thuneberg & Vai-nikainen 2018; OAJ 2017; Pulkkinen & Jahnukainen 2015).
Kuvio 6.Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden osuus kunnan perusopetuksen oppilas-määrästä lukuvuonna 2015–2016 (SVT 2017a)
Osa-aikainen erityisopetus on ollut hyvin keskeisessä asemassa tukijärjestelmässä jo peruskouluun siirtymisestä lähtien, kuten osatutkimuksessa III kuvattiin.
Perus-koulun tasa-arvotavoite on ollut keskeisessä roolissa osa-aikaisen erityisopetuk-sen laajentumisessa (osatutkimus II ja III; ks. myös Kivinen & Kivirauma 1989;
Kivirauma 1989; Kivirauma & Ruoho 2007). Osa-aikainen erityisopetus on edel-leen tärkeä osa tukijärjestelmää ja nimenomaan Suomen järjestelmälle omaleimai-nen tukimuoto (esim. Jahnukaiomaleimai-nen & Itkoomaleimai-nen 2016; Kiviomaleimai-nen & Kivirauma 1989;
Kivirauma & Ruoho 2007; Sabel ym. 2011; Savolainen 2009).