Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen

Koulunkäynnin sujuvuuden kannalta on hyvin tärkeää, että oppilaat tulevat toimeen keskenään.

Koululuokka on hyvin interaktiivinen tila, ja sen vuoksi oppilaiden vertaissuhteilla on suuri vaiku-tus opiskelun ja työskentelyn sujuvuuteen. Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen on tärkeää ryh-mätöiden ja yhteistoiminnallisen opiskelun onnistumisen vuoksi, mutta myös siksi, että luokkaan saadaan luotoa kannustava ja turvallinen ilmapiiri. Oppilaiden vertaissuhteiden tukemisella tähdä-tään siihen, että kiusaaminen, ilkeily ja inhottavuus saataisiin minimoitua mahdollisimman pieneksi koululuokassa. Oppilaiden vertaissuhteiden merkitystä ei kannata aliarvioida. (Jones & Jones 2007, 120–157.)

Tutkimusaineiston mukaan opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaiden vertaissuhteiden rakentumiseen (1) tapakasvatuksen, (2) pedagogisten ratkaisujen ja (3) oman toimintansa kautta. Luokanhallinnan näkökulmasta oppilaiden vertaissuhteiden tukemisella pyritään minimoimaan oppilaslähtöisiä työ-rauhahäiriöitä (ks. alaluku 3.4), kuten kiusaamista ja klikkiytymistä.

Oppilaiden vertaissuhteiden rakentaminen on yksi haasteellisimmista luokanhallintatoiminnoista, koska opettaja ei voi käytännössä vaikuttaa oppilaiden suhteiden muodostumiseen koulun ulkopuo-lisella ajalla:

Se on aika vaikee juttu, koska siihen vaikuttaa niin paljon siis koulun ulkopuolinen elämä, varsinkin jos suurin osa luokan oppilaista asuu samalla alueella, samoissa taloissa, samoissa pihapiireissä.

Jos siellä on rähinöitä, niin ne kyllä siirtyy kouluun, koska ei ne millään oppilashan tajua sitä, että nyt ollaan pihalla, nyt ollaan koulussa. (LO-N56)

Opettajan keinot on aika vähäiset. Et sä et voi puuttua perhe-elämään, sinne lasten koteihin. (LO-N50)

(1) Kasvattaminen hyviin tapoihin

Suomalaisen koulun kasvatustehtävään on aina keskeisesti kuulunut hyvien tapojen opettaminen oppilaille (Launonen 2000). On mielenkiintoinen ajatus, että eettinen kasvatus on itse asiassa myös luokanhallintatoiminto, koska sillä edistetään koulunkäynnin sujuvuutta ja ennaltaehkäistään työ-rauhahäiriöitä. Koulun eettistä kasvatusta on ohjannut näihin päiviin asti kristillinen kulttuuriperin-tömme, joka korostaa lähimmäisistä välittämistä.

Tutkimusaineiston mukaan opettajan tehtävänä on välittää oppilaille erilaisia arvoja, kuten vastuul-lisuutta, rehellisyyttä, kärsivällisyyttä, sosiaalisuutta ja itsehillintää. Esimerkiksi valehteleminen, pettäminen, syrjiminen, kiusaaminen ja etuileminen kuuluvat huonoihin käytöstapoihin, jotka pyri-tään poistamaan koulun arjesta. Opettaja on oppilaille mallin antaja, tapojen, oikean ja väärän opet-taja sekä arvojen välittäjä:

Yritän vetää sitten myös semmosta kultturellista juttua, että ei ammuta selkään ja - - siitä omasta nuoruudesta ja siitä minkälainen arvomaailma oli niin kun silloin, et kuka oli reilu ja sillä tavalla miten kavereista pidettiin huolta ja että, et mä en ole kuulunu kiusaajiin koskaan, et se on mulle täysin vieras, enkä mä ole ollu hirvee etuilijakaan. - - et kyllä ne täytyy ottaa niin kun esille - - näis-sä ryhmisnäis-sä. (TN-M62)

Lapsiin pitää pystyä jo kuitenkin kouluikäisenä vetoomaan, että meillä on semmoset säännöt, että miltäs sinusta tuntuu jos sinut jätettäs ulos ja nää kaks muuta oiski keskenään. Tavallaan niin ku vietäs se sillä tavalla niin ku empatian tasolle, että lapset joutus asettumaan ite sen asemaan joka, jota ei haluta leikkiin tai joka on syrjitty. (LO-N50)

Just esimerkiks se, ettei hyväksy tällästä toisen aliarvioimista, eikä esimerkiks toisen vastausten tota, tällästä dissaamista niin kun tiiät, että kun joku vastaa väärin, niin sieltä nauretaan tai jotain muuta vastaavaa, et tällästä ei niin kun pidä missään tapauksessa hyväksyä. (FYKE-M57)

Yksi tutkimusaineiston luokanopettaja tuo esille näkökulman, että koulussa jokainen opettaja on kaikkien oppilaiden opettaja. Jokainen opettaja vastaa tietyllä tavalla kaikkien koulun oppilaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista:

Pitää seurata hirveen tarkkaan koulun tasolla, et kiusaamista ei pääsis esiintymään - - et siihen puututaan, niin kunnolla, että se saadaan loppumaan oikeesti, ja että niin kun jokainen koulun opet-taja on jokaisen oppilaan opetopet-taja täällä, eikä vaan niin kun omat oppilaat. (LO-M47)

(2) Oppilaiden vertaissuhteita edistävät pedagogiset ratkaisut

Opettaja pystyy ohjaamaan eri oppiaineissa pari- ja ryhmätyöskentelyä siten, että oppilaat oppivat työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Opettaja voi perustella ryhmien kokoonpanojen vaihte-lua sillä, että oppilaiden ystävä- ja kaveripiiri laajentuu sitä kautta. Curwin ym. (2008) perustelevat parien ja ryhmien sekoittamista sillä, että oppilailla on vapaa-ajalla runsaasti mahdollisuuksia valita itse kaverinsa. Koulussa pitää opetella työskentelemään myös vähemmän tuttujen ihmisten kanssa.

Tutkimusaineiston opettajat painottavat parien ja ryhmien muodostamisessa sitä, että oppilaat oppi-sivat työskentelemään mahdollisimman monen eri henkilön kanssa:

Esim. jos tehdään parityöskentelyä, niin pari vaihtuis säännöllisesti, että ei ois aina se sama bestis jonka kanssa ollaan - - sitten niin kun esimis joukkuejaot teen aina, en ikinä anna niiden päättää joukkueita, en tee sillä tavalla huutosakkijuttua, että nii, joukkueet muodostuvat vaikka että etuni-men mukainen aakkosjärjestys ja siitä jako kahtia, eli että ei tule semmosia klikkytymiä jotka aina on keskenään tai aina parit jotka on keskenään vaan että tutustuttas toisiin, että yleensä seiskoille tuntuu olevan hankalaa, että aina haluttais olla sen parhaan kaverin kanssa, mutta kun siihen pik-kuhiljaa tottuu, niin ne sitten ysiluokalla on niin kun tosi sujuvasti sujjuu kaikki nämä parinhaut ja etsimiset. (LI-N38)

- - nehän olis helposti ne lapset tutuissa turvallisissa pareissa, niin sekottaa vähän pareja ja ryh-miä, niin ne tutustuu toisiinsa paremmin, niin sitä kautta voi se ystäväpiiri- ja kaveripiiri laajentua.

(LO-M46)

(3) Opettajan toiminnan vaikutus

Oppilaiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu vaikuttaa siihen, että kaikki oppilaat kokevat itsensä tasa-arvoisiksi luokassa. Jos joku oppilas saa ansiotonta positiivista huomiota tai etuuksia opettajalta, oppilaiden vertaissuhteet voivat kehittyä huonoon suuntaan. Perusasteen yläluokilla myös täysin ansaittu positiivinen huomio voi kääntyä oppilasta vastaan, jos hän saa ahkeran opiske-lijan imagon. On mielenkiintoista, että alemmilla luokilla lapset haluavat matkia sitä oppilasta, joka saa opettajalta positiivista huomiota, mutta ylemmillä luokilla tilanne voi olla täysin päinvastainen.

Ensimmäisenä tullee mielen se, että on mahollisimman tasapuolinen kaikkia kohtaan. Jos oppilaat vaistoo että joku oppilas saa - - ansiotonta niin kun opettajan huomiota, niin he helposti kääntyy vielä sitä oppilasta vastaan. (LO-M46)

Mä eilen oon ainakin kahelle oppilaalle oon laittanu sähköpostivastaukseen kiittäny niitä hienosta työskentelystä ja aktiivisuudesta tunnilla, kun yläkoululaisille jos sen näkyvästi tekee, niin sit toiset rupee kiusaamaan sen takia - - Se on dismeriitti enemmänkin jos pääsee johonkin semmoseen mai-neeseen, että open lellikki. (AI-N53)

Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen on haastava tehtävä. Opettajan tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaita toisten huomioimiseen ja ryhmässä toimimiseen. Opettajan pitää pystyä siis vaikuttamaan oppilaiden asenteisiin muita kohtaan. Siihen liittyy paljon oikean ja väärän opettamista: mikä on hyväksyttävää ja ei-hyväksyttävää, mikä on reilua ja epäreilua. Toisten huomioiminen on yksi ihmi-sen keskeisimmistä taidoista, ja sitä taitoa oppilaat tulevat tarvitsemaan läpi elämänsä.