Oppilaiden aloitteet Autiosaari-harjoituksessa

Oppilaiden saama tehtävänanto vaikutti selkeästi aloitteiden muotoon. Ryhmä 1 työskenteli ensimmäisessä vaiheessa, jolloin kolmen oppilaiden ryhmissä ideoitiin kahdeksan tärkeää tavaraa autiolle saarelle. Tässä vaiheessa opettaja oli ohjeistanut oppilaita kierrättämään vuoroja ja ideoimaan ensin vapaasti. Lisäksi opettaja tuli vielä kesken oppilaiden toiminnan muistuttamaan, että ideointivaiheessa ei tule kritisoida toisten ehdotuksia. Oppilailla oli siis periaatteessa selkeät, opettajalta tulleet raamit toiminnalleen. Vain ensimmäisessä ryhmätyöskentelyvaiheessa ideana tulleet aloitteet olivat ”uusia”. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa ryhmiä yhdisteltiin, jolloin toiminnassa hallitsevana elementtinä oli omien ehdotusten esittely, perustelu ja niistä äänestäminen.

Kolmesta eri ryhmätyövaiheesta löytyneistä uutta rakentavista aloitteista muodostin viisi luokkaa: toimintaa järjestävät kysymykset, käskyt, toiminnan järjestäminen, uudet ideat sekä uudet ideat perustelun kanssa. Seuraavassa taulukossa 4 esitän jokaisesta pari esimerkkiä:

Taulukko 4. Uutta rakentavat aloitteet

Uutta rakentavan aloitteen luokka

Kuinka monta kertaa esiintyi aineistossa?

Esimerkkejä

1. Suora toiminnan järjestäminen 28 ”Annan puheenvuoron itselleni”

”Okei äkkiä äänestys, kuka äänestää että kumivene otettais?”

2. Käsky 4 ”Hei nyt pitää mennä luokkaan”

3. Kysymys 21 ”Ja niin, mitä teil sit on?”

”Okei no, millä me korvataan teltta?”

4. Uusi idea 31 ”Niin meidän seuraava ehdotus on että kivääri

kannattaisi ottaa mukaan”

5. Uusi idea & perustelu 11 ”Tyyny ja peitto, koska siellä on pakkasta”

Muodostamistani luokista toiminnan järjestämisellä sekä käskyillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia muihin ryhmäläisiin, ja nämä luokat myös selkeimmin viittasivat oppilaiden välisiin valtasuhteisiin. Kaikilla eri luokilla on kuitenkin yhteistä piirre viedä toimintaa jollakin tavalla eteenpäin. Aineistossa eniten esiintyi uusia ideoita, tosin huomioitavaa on se, että täysin uusia ideoita tehtiin vain ensimmäisessä ryhmätyöskentelyvaiheessa. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa ryhmiä yhdistettiin, jolloin alkuperäiset ideat olivat jo valmiina. Tämä muutti toiminnan suuntaa, sillä painotus muuttui ideoinnista ennemminkin omien ideoiden esittämiseen, perusteluun ja vaihtoehdoista äänestämiseen.

Seuraava aloitetyyppi on tukevat aloitteet, jotka Rainio (2008, 123) määrittelee ”toisten aloitteiden tukeminen omalla jatkoidealla, ilmeellä, eleellä”. Olettamukseni oli, että ryhmätyöskentelyssä tukevia aloitteita esiintyy myös paljon, sillä jo toiminnan eteenpäin viemiseen tarvitaan sitä, että oppilaat lähtevät tukemaan toisten ideoita.

Muodostin tukevista aloitteista kuusi eri luokkaa: suora vastaus kysymykseen/kommenttiin, toisen ehdotuksen hyväksyminen, oman aloitteen perustelu, toisen aloitteen perustelu, toisen aloitteen tukeminen sekä kehittely & tukeminen toisen aloitteesta. Rainion (2008) luokittelusta poiketen sisällytän myös kysymyksiin sekä kommentteihin reagoinnit aloitteiksi (vrt. responsiivinen orientaatio Rainio 2008,123).

Tähän päädyin siitä syystä, koska totesin oppilaiden kysymysten olevan avoimia kysymyksiä, esim. ”Lauri mitä otettais seuraavaksi?” ”Mutta mitä niillä tulitikuilla tekee?”. Vastausta ei ole valmiiksi määritelty, toisin kuin monesti perinteisessä luokkahuoneopetuksessa, vaan oppilaiden kysymyksiin vastaamiset muistuttivat ennemminkin esim. omien väittämien perustelua ja uusien ideoiden esittämistä.

Taulukossa 5 esitän tukevien aloitteiden luokat ja niiden esimerkit:

Taulukko 5. Tukevat aloitteet

Tukevan aloitteen luokka Kuinka monta kertaa esiintyi aineistossa?

Esimerkkejä

1.Vastaus kysymykseen/kommenttiin 17 ”meil on kivääri ja kumivene”

2. Toisen sanoman aloitteen hyväksyminen 11 ”no joo, teltta laitetaan”

3. Oman aloitteen perustelu erillisellä

puheenvuorolla 28 ”No kun siel palmus on kookopähkinöitä,

sitten niillä voi keilaa”

4. Toisen sanoman aloitteen perustelu 12 ”Koska saarelle on hyvä päästä”

5. Toisen sanoman aloitteen kannattaminen 7 ”No vaatteet ei munkaan mielestä oo

Eniten tukevia aloitteita esiintyi oman aloitteen perustelun muodossa. Olen luokitellut ne tässä tukevaksi aloitteeksi, koska oppilas on ensin aloitteella esittänyt uuden idean, ja vasta myöhemmässä vuorossa siihen perustelut. Vähintään yksi toisen oppilaan esittämä puheenvuoro on siis ollut välissä. Tällöin oppilas joko käy keskustelua puolustaakseen omaa kantaansa toisen kommenttia vastaan, tai jatkaa muuten vain oman aloitteensa esittämistä, kun toinen oppilas on välissä esittänyt oman kommentin. Yhtä paljon esiintyi myös toisen aloitteen tukemista, joita tässä analyysissa kuvaavat hieman toisistaan eroten luokat 4-6. Huomioitavaa on, että oppilaat lähtivät useimmin viemään asiaa eteenpäin. Vuoropuhelu oli harvemmin yksinkertaista ”joo, mä ajattelen samoin”-tyylistä, vaan oppilaat esim. kertoivat lisää syitä ja perusteluita, miksi toisen sanoma aloite olisi kannattava.

Tukevia aloitteita tarkastellessa oli huomioon pistävää, että aloitteiden tukeminen kohdistui ennen kaikkea oman ryhmän jäsenten ideoihin. Kun ryhmiä laajennettiin tehtävän toisessa ja kolmannessa vaiheessa, eivät oppilaat juurikaan lähteneet tukemaan

toisen ryhmän ehdotuksia, vaikka he olisivatkin esittäneet perusteluita oman ehdotuksensa puolesta. Yksi oppilas jopa ennen kolmannen ryhmävaiheen aloitusta esitti opettajalle toteamuksen, että tehtävänä on ”mollata toisen ryhmä työtä”. Tietty kilpailuasetelma oli siis oppilaiden mielissä, vaikka se ei kuulunutkaan opettajan viralliseen tehtäväskriptiin. Ainostaan muutaman kerran toisessa ryhmävaiheessa yksi poika lähti tyttöryhmän ehdotuksen kannalle. Kolmannessa vaiheessa puheenvuoroja toisen ryhmän puolesta ei juuri käyty, vaikka oppilaat välillä äänestivätkin toisen ryhmän ehdotusta. Luultavasti äänestyskäytäntö ja tehtävän tyyli, jossa oppilaiden selkeästi tuli karsia ehdotuksia, vahvisti oppilaissa tiettyä vastakkainasettelua, jolloin oli helpompi pysyä oman ryhmän mukana. Lisäksi ryhmäkontrolli voi olla suurtakin oppilaiden kesken. Tämä yksi ainoa oppilas, joka kannatti myös toisten ehdotuksia, tuntui olevan ryhmätilanteessa kaikista dominoivassa asemassa. Jos oppilaan sisäinen status ryhmän sisällä on korkea, hän ehkä helpommin pystyy soveltamaan omaa toimintaansakin.

Kolmas aloitetyyppi aineistossani on vastustavat aloitteet. Autiosaari- harjoituksessa oppilaiden tehtävänä oli päästä sopimukseen yhteisistä kahdeksasta tavarasta, jotka heidän mielestään tulisi ottaa autiolle saarelle. Aluksi muodostettu ryhmä yhdistyi vielä kaksi kertaa toiseen ryhmään, jolloin erilaisten näkökantojen määrä suureni.

Luonnollista on, että tällaisissa tilanteissa oppilailla esiintyy erilaisia näkemyksiä ja vastustusta toisten ideoille. Kuten aikaisemmin jo totesin, en oikeastaan havainnut oppilaissa minkäänlaisia aloitteita sen suhteen, että he olisivat kritisoineet tehtävää tai kieltäytyneet sen suorittamisesta. Vastustus näyttäytyy aineistossani moniulotteisena ja keskittyy pääosin ideoiden vastustamiseen. Aineistosta löytyi monen tyylisiä tapoja ilmaista vastustusta. Oppilas voi korjata väärinymmärryksen, kritisoida toisen sanomaa

ehdotusta, vastustaa mitä toinen tekee, vastustaa kysymyksellä tai pohdintatyylisesti, tai osoittaa vastustavan puheenvuoron sekä esittää samalla oman idean. Esitän seuraavassa taulukossa 6 luokat esimerkkeineen:

22 ”Mun mielestä me voitais hylätä ruoka, koska

siellä on eläimiä mitä voi metsästää”

2. Toisen sanoman aloitteen suora kritisointi 16 ”Lääkkeet loppuu joskus”

”Ei!”

4. Toisen aloitteen kritisointi pohtimalla 6 ”Siin on se ongelma jos teet kivistä (aseen) panokset, koska niiden pitäisi olla ruutia aina”

”Niin te aiotte saada kaikki keittiövälineet yhteen reppuun ja sinne vielä...”

5. Toisen oppilaan toiminnan vastustus 6 ”Hei ette te voi mennä vielä”

6. Väärinymmärryksen korjaaminen 4 ”Eihän kun ruoka” (oppilaan reagointi siihen,

mitä toinen oppilas luulee paperissa lukevan)

Vastustavien aloitteiden joukosta paljastuu hyvin monenlaisia tapoja vastustaa ja vaikuttaa tilanteisiin. Suurimmaksi osaksi oppilaiden vastustavat aloitteet olivat dialogiaan kannustavia. Keskusteluissa esiintyi suoraakin vastustusta, jolloin oppilaat esim. ei- ilmauksella kertoivat oman mielipiteensä. Kuitenkin suurimmaksi osaksi oppilaat kysyivät tarkennusta, pohtivat toisten tekemää ehdotusta kriittiseen sävyyn, ja ennen kaikkea antoivat oman, vaihtoehtoisen ehdotuksen. Vastustusta voi siis tässä aineistossa kutsua toimintaa eteenpäin viemiseksi, jossa oppilaat yrittävät vastustuksellakin pyrkiä parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.