• Ei tuloksia

Mannequine challenge osana videon kuvausprojektia

Taulukko 4. Opiskelijoiden tekemien videoiden kolme käyttötarkoitusta (mukaillen

5.5 Mannequine challenge osana videon kuvausprojektia

Keväällä 2017 toteutettu videointiin liittyvä pääsiäisprojekti koulullamme lähti liikkeelle ideasta mannequine challenge. Tämä videotrendi tuli suosituksi vuonna 2016 ja levisi kou-lulaitoksista aina urheilijoihin, poliitikkoihin ja uutisiin asti. Jopa BBC:n uutisryhmä kuva-si oman mannequine challenge -videon. (ks. Rautio 2016.) Videossa on tavoitteena asettua ryhmän kanssa paikalleen johonkin asentoon patsaan tavoin ja ottaa tietty ilme. Jokainen muodostaa yhdessä ryhmän kanssa tapahtuman tai tilanteen, joka ikään kuin olisi pysähty-nyt paikalleen. Se, mitä seuraavaksi mahdollisesti saattaa tapahtua tilanteessa, on kiinni katsojan omasta mielikuvituksesta. Kohtauksen kuvaaja liikkuu videokameran kanssa pat-saiden lomitse ja kuvaa asentoja sekä ilmeitä eri kuvakulmista. Editointi vaiheessa videoon voidaan liittää mukaan musiikki. Ensimmäisissä tähän aiheeseen liittyvissä videoissa soi taustalla Rae Sremmurdin kappale ”Black Beatles”.

Trendi levisi myös Lahden kristilliseen kouluun ja oppilaat julkaisivat verkkoon omia ver-sioitaan tästä mannekiinihaasteesta. Pohdin voisiko tätä ilmiötä käyttää keinona oppia. Pe-rusopetuksen opetussuunnitelmassa laaja-alaisen osaamisen mukaan oppilaita kannustetaan sekä rohkaistaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön yksin tai yhdessä (ks. Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 2014, 467; 488). Meillä ei ollut vielä suunnitelmaa, miten järjestäisimme koulun pääsiäisjuhlan ja ehdotus koko koulun kanssa toteutettavasta man-nequine challenge -tyyppisestä videointiprojektista sai kannatusta.

47

Oppilaat omassa koulussamme kyselivät malttamattomina, että milloin toteutamme pääsi-äisen videointiprojektin. Innostusta yhteisestä tekemisestä näkyi selvästi. Oman yhdistel-mäluokkani (5.–6.lk) kanssa äidinkielen tunneilla ennen projektia perehdyimme käsikirjoit-tamiseen ja kuvakäsikirjoitukseen. Kehitimme oppilaiden kanssa myös tiedonhallintataitoja ja opettelimme arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti. Katsoimme mannequin challenge -videoita, joita oli kuvattu ja tallennettu verkkovideopalveluun (YouTube). Harjoittelimme videokuvaamista ja sitä, että oppilaat osaisivat pysyä liikkumatta kuvauksen aikana. Tilan-nekohtauksia kuvatessa oli ymmärrettävä, että jokainen yksittäinen oppilas oli osa kohtaus-ta.

Projektin tavoitteena oli oppia pääsiäisen Raamatun tapahtumia ja niiden järjestystä (ks.

Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 2014, 467), viestintää, ryhmässä toimimista, teknisten välineiden käyttöä sekä kuvakäsikirjoitusta. Tavoitteena tai tarkoituksena oli käyttää videota erityisesti esittävällä tai informoivalla tavalla. Toiminnallisia tavoitteita, joihin oppilaiden huomion piti keskittyä, oli kaksi: tiedon välittäminen ja itseilmaisu. Neljä opettajaa ja alakoululuokat 3.–6. suunnittelivat Raamattuun liittyvistä tapahtumista manne-quin challenge -tyyppisen videoinnin. Aluksi yhdessä päätettiin, mitkä tapahtumat voisivat olla videoinnin pääkohtia. Jokaiseen viiteen päätapahtumaan valittiin kaksi kohtausta. Ku-vauksia varten tarvittiin yhteensä kymmenen ryhmää eri luokkatasoilta (Liite A).

Kohtauksiin luotiin kuvakäsikirjoitus ja kullekin oppilaalle annettiin oma rooli. Kuvauksen aikana näyttelevät oppilaat seisovat patsaana liikkumatta esittäen Raamatun tapahtumaa (Kuvio 10). Koulun videokameralla kuvattiin ”patsaita” aluksi kauempaa, jonka jälkeen kamera siirtyi lähemmäksi kuvaamaan eleitä ja ilmeitä. Kameraa ei voinut liikuttaa liian nopeasti tai heiluttaa kuvatessa, muuten ilmeet ja eleet eivät erottuneet tarpeeksi tarkasti videolla. Oli mielenkiintoista opettajana havaita, että myös erityisoppilaat, jotka yleensä tunnilla eivät malta pysyä paikallaan, suorittivat patsasroolinsa erittäin hyvin.

48

Kuvio 10. Oppilaat patsaina kohtauksessa Jeesuksen ristiinnaulitseminen.

Yhdistelmäluokan 3.–4. oppilaat etsivät Raamatun paikkoja ja lukivat Raamatun kohdat ääneen, puhe nauhoitettiin Audacitylla. Alkuopetuksen 1.-2. luokkalaiset tekivät kohtauk-siin äänitehosteita musiikin tunnilla, kuten esimerkiksi veden lorinaa ja kansalaisten puhet-ta. Opetusta eheytettiin myös 5.–6. luokkalaisten kanssa. Heillä oli oma tuntisuunnitelman-sa, jossa käytiin läpi Raamatun tekstiä ja sen jälkeen piti suunnitella tapahtumiin äänimai-semia (Liite B). Muutamat oppilaat halusivat myös piirtää kuvia (Kuvio 11).

Kuvio 11. Oppilaan piirtämä viimeisen ehtoollisen kattaus

Koulussamme koneillamme on käytössä Ubundu-käyttöjärjestelmä ja ääninauhoituksiin hyödynnettiin internetistä ilmaiseksi ladattavaa Audacityä. Joidenkin yksittäisten piirros-kuvien muokkaukseen käytimme Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa. Kuvat skannattiin ensin

49

koulun omalla monitoimikoneella. Kuvaamiseen käytettiin koulun omaa pientä action ka-meraa, joka oli merkiltään Sony. Yläkoulun oppilaat leikkasivat ja muokkasivat videot tietotekniikan valinnaistuntien aikana OpenShot-videoeditorilla sekä lisäsivät mukaan ala-koulupuolen tekemät äänet, musiikit, piirustukset sekä Raamatun lainaukset.

Oppilaille annettiin selkeät ohjeet videon kuvaamisesta ja heidän kaikkien olisi pitänyt keskittää huomionsa vain oikeanlaisen tiedon välittämiseen. Olisi pitänyt erikseen mainita, että kameralla on vain rajattu tallennuskapasiteetti. Muutama oppilas ehti ihastua kameran tekniikkaan ja päätti kuvata omia mielivaltaisia pätkiä. Kameran muistikortti oli täynnä, kun viimeisen ryhmän piti toteuttaa omat kuvaukset. Viimeisen ryhmän oppilaat joutuivat käyttämään kuvaamiseen omaa matkapuhelintaan, josta videot oli hiukan vaikeampaa saa-da siirrettyä tietokoneelle. Hyvin nopeasti oppilaat huomasivat, että käyttäessä matkapuhe-limen kameraa, puhelin kannattaa pitää vaakatasossa. Editointi vaiheessa, kuvattua videota on melko mahdotonta saada enää vaakatasoon.

Pääsiäisen jälkeen koulussamme pidettiin taiteiden ilta, jossa oli mukana oppilaiden luku-kauden aikana tehtyjä töitä ja myös pääsiäisaiheinen koko koulun tekemä video. Oppilaat keskustelivat keskenään, mikä tuotantoprosessissa oli mennyt hyvin ja miten joitakin koh-tauksia olisi voinut vielä kehittää.

Jokainen tuotantoprosessin vaihe vaati omalta osaltaan ongelman ratkaisua. Esimerkiksi kuvakäsikirjoituksessa ja kuvauspaikkaa valitessa piti tehdä kompromisseja toisten oppi-laiden kanssa. Käytiin keskustelua, minkälaisiin asentoihin kukin kohtauksessa asettuisi.

Joku oppilaista saattoi jopa suuttuakin kesken kaiken ja syntyi väittelyä. Tiukka aikataulu vaati kuitenkin nopeaa sovittelua ja sovintoja.

Kuvausprojektin aikana oppiainekohtaista sisällöistä käytiin läpi äidinkielessä ainakin kir-joittamista, itsensä ilmaisemista, sosiaalisten taitojen käyttämistä sekä medialukutaidon kehittämistä. Raamatun tekstien tulkitseminen liittyi suoraan uskontoon, samoin kuin it-sensä itsetuntemuksen kehittäminen ja toisten kunnioitus. Projektissa oli erittäin luontevaa se, että koko ajan hyödynnettiin tieto- ja viestintätekniikan välineitä: kuvan- ja tekstinkäsit-telyä, äänen tallennusta sekä videon kuvaamista ja muokkausta.

50