Opiskelutavat ja -käytännöt

Tässä osiossa käyn läpi opettajien käyttämiä opetusmetodeja. Selvitän muun muassa, onko opetus enemmän behavioristista vai konstruktivistista, kuinka paljon oppilaille annetaan vastuuta ja kuinka paljon eri aistikanavia hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi avaan opiskelun yhteisöllisyyttä ja sitä, kuinka paljon tunneilla saadaan aikaan.

Ensimmäisessä koulussa opiskelu keskittyy etupäässä lukemisen ja kopioinnin ympärille.

Oppilailla ei ole oppikirjoja, joten kaikki opittu aines on kopioitava omiin vihkoihin. Koulussa on 1 opettaja ja 10 oppilasta eri vuosiluokilta. Opettaja pyrkii yleensä työskentelemään kaikkien oppilaiden kanssa, mutta on päiviä, jolloin joku oppilas ei saa opettajalta tukea opiskeluun ollenkaan. Opettaja viettää melko paljon aikaa tietokoneella ja puhelimella ollen yhteydessä oppilaiden vanhempiin myös koulupäivän aikana. Samaan aikaan oppilaat tekevät itsenäistä työtä omista aiheistaan, jotka opettaja on heille antanut. (havainnointiaineisto) Yhteisöllistä oppimista tapahtuu todella vähän, eikä koulun ainoasta luokkahuoneesta liikuta päivän aikana kuin pihalle välitunnille. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat monelle oppilaalle todella hidasta tekemistä, joten päivän aikana oppilaat eivät välttämättä kerkeä tekemään paljoakaan. Yhtenä päivänä opettaja ei työskennellyt lasten kanssa kolmen ensimmäisen tunnin aikana ollenkaan. Samana päivänä viidennen luokan oppilas kopioi yhden sivun mittaista tekstiä vihkoonsa koko päivän, eikä saanut tehtyä siitä kuin puolet. Opettaja vain antoi loput oppilaalle kotitehtäväksi. On vaikeaa kuvata, käytetäänkö koulussa enemmän behavioristista vai konstruktivistista oppimiskäsitystä, sillä kumpaakaan ei ole erityisemmin käytössä.

Toisaalta tekstin kopioiminen kallistuu enemmän behaviorismin puolelle. Oppilailla on todella paljon vastuuta omasta suoriutumisestaan ja tunnilla työskentelystään, mikä ei havainnointini perusteella toimi kovin hyvin. (havainnointiaineisto)

64

”Luokassa on todella paljon haasteita oppimisen kanssa. Opettaja ei kerkeä opettaa oppilailleen mitään perusteellisesti, vaan todella paljon jää oppilaan oman luetun ymmärtämisen varaan. Yksinkertaiset matematiikan tehtävät vaikuttavat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille ongelmanratkaisutehtäviltä. Opettaja ei onnistu huolehtimaan siitä, että oppilaat saisivat tunnilla oikeasti aikaan jotain.”

(havainnointiaineisto)

Toisen koulun toiminta on selkeämpää opiskelumenetelmiltään. Koulussa toimii aktiivisesti kaksi opettajaa, mutta ratkaisuna tähän koulupäivä on jaettu kahteen osaan. Luokissa on kerrallaan siis lähinnä yhden tai kahden vuosiluokan oppilaita, mikä helpottaa selvästi aiheiden käsittelyä. Oppilailla on omat tietokoneet osana uutta projektia, mutta niitä ei kuitenkaan juuri hyödynnetä. Suuri osa tekemisestä on itsenäistä, mutta opettaja kykenee silti auttamaan ja tukemaan oppilaiden työskentelyä paljon paremmin kuin edellä mainitussa koulussa.

(havainnointiaineisto)

Tässä koulussa oppilailla on kuitenkin käytössään myös oppikirjat joissain oppiaineissa, mikä tuo monipuolisuutta ja selkeyttä opiskeluun. Tämä on harvinaista Costa Rican kouluissa, sillä oppikirjat ovat kalliita, eikä koulu pysty yleensä tarjoamaan niitä oppilailleen. Tässä koulussa oppilaiden perheet ovat ostaneet ne itse. Oppitunnit ovat selvästi enemmän behavioristisia kuin konstruktivistisia, ja oppilailla on todella vähän työkaluja oman työskentelynsä organisointiin.

Opettaja sanoo mitä tehdään ja oppilaat tekevät sen mukaan; pääsääntöisesti hyvin paljon yksilötyöskentelyyn painottuen. Yleensä oppituntien kulku koostuu pienestä opetushetkestä, jota seuraa itsenäinen työskentely kirjan kanssa. (havainnointiaineisto)

Koulussa 3 opiskelutavat ovat varsin erilaiset kuin edellisissä kouluissa. Etenkin auditiivista kanavaa käytetään paljon. Opettajat selittävät paljon ja osa oppiaineksesta on pitkälti korvan varassa. Oppilailla ei ole kirjoja, vaan he kirjoittavat kaiken koulussa oppimansa vihkoihin.

Myös yhteisöllistä oppimisprosessia arvostetaan suuresti. Opettaja käy usein keskustellen läpi uusia aiheita oppilaiden kanssa ja saattaa esimerkiksi havainnollistaa asioita piirtämällä taululle. (havainnointiaineisto) Seuraava esimerkki on viidennen luokan englannin tunnilta.

”Opettaja näyttää piirtämällä erilaisia uusia sanoja, kuten laguuni ja sola sekä myös tutumpia sanoja, kuten aurinko, vuoret ja joki. Oppilaat piirtävät näitä vihkoihinsa ja kirjoittavat niiden viereen sanat englanniksi. Tämä tehtävä vaikutti mielekkäältä. Opettaja ei kuitenkaan käytä itse englantia paljoakaan opetuksessaan. Oppilaat eivät osanneet edes esittäytyä minulle englanniksi.”

(havainnointiaineisto)

Oppitunneilla on kuitenkin yleensä melko vähän sisältöä, sillä kopioiminen vie paljon aikaa.

Eräs selkeä haaste on myös kaikkien tehtävien tarkistaminen. Tarkistuskirjoja ei aina ole, vaan

65 opettaja joutuu tarkistamaan oppilaiden tehtävät erikseen. Näin syntyy monesti pitkiä jonoja ja tarkistaminen vie yhtä paljon aikaa kuin tehtävien tekeminenkin. (havainnointiaineisto) Luokissa on helppo havaita eritasoisia oppijoita. Toiset käyttävät kaksinkertaisen ajan samoihin tehtäviin kuin toiset. Tästä seuraa kyseisen koulun osalla monesti se, että nopeasti tekeville oppilaille ei ole enempää tehtäviä, vaan he saattavat saada pitkänkin ajan tunnin lopusta leikkiin tai muuhun omaan toimintaan. Oppilaille ei anneta juuri vastuuta omasta opiskelustaan. Pääsääntöisesti tunneilla tehdään muutama annettu tehtävä, minkä jälkeen loppu osa tunnista käytetään oppimista hyödyttämättömästi. (havainnointiaineisto)

”Opettaja antoi oppilaille tehtäväksi kirjoittaa kuusi lausetta pronomineista vihkoihinsa. Aikaa tehtävälle annettiin 20 minuuttia. Suurin osa oppilaista teki tehtävän viidessä minuutissa ja riehui luokassa viimeiset 15 minuuttia.

Minkäänlaisia lisätehtäviä tai muuta tekemistä tuolle ajalle ei annettu.”

(havainnointiaineisto)

Myös koulun 4 oppituntien sisältö on melko suppea. Vaikka aihe olisikin laaja, siitä käyty keskustelu ja tehtävät antavat melko vähän tukea sen sisäistämiseen. Myös tässä koulussa on paljon vaihtelua opettajien välillä. Jotkin opettajat käyttävät todella sosiokonstruktivistista otetta opetuksessaan ja saattavat keskustella oppilaiden kanssa lähes koko tunnin, sillä uskovat sen olevan tehokkainta oppimisen kannalta. (havainnointiaineisto)

”En halua käyttää paljoa kirjoja. Mieluummin käyn asioita läpi keskustellen ja ongelmanratkaisun avulla. Näin on myös helpompi pitää luokka kontrollissa.”

(koulun 4 opettaja)

Monet opettajat ohjeistavat tunnin alussa ja antavat oppilaiden tehdä sen jälkeen tehtäviä.

Oppikirjoja ei ole kaikkiin oppiaineisiin, joten tehtävät tehdään usein vihkoihin. Myös tässä koulussa tehtävien tarkistaminen nousee ongelmaksi. Oppilaat tekevät paljon virheitä tehtävissään ja niiden tarkistaminen ja korjaaminen vievät siksi paljon aikaa, varsinkin jos tarkistuskirjoja ei ole. Vaikka yhteisöllistä opiskelua etenkin keskustelun muodossa esiintyykin, oppilaita ei juuri vastuullisteta opiskelun suhteen, vaan tunnit menevät hyvin opettajajohtoisesti. (havainnointiaineisto)

”Suurin osa oppilaista on todella hitaita tekemään mitä tahansa tehtäviä.

Muutama oppilas kuitenkin tekee tehtävät nopeasti ja alkaa villitä muuta luokkaa, jonka pitäisi vielä keskittyä tehtäviin. Näin jokainen oppilas saa oppitunneilla aikaan todella vähän.” (havainnointiaineisto)

Koulu 5 on yksityinen kristillinen koulu, mikä näkyy kaikessa tekemisessä. Oppitunneilla on paljon yhteisöllistä ja monipuolista toimintaa. Viidennen luokan englannin lukutunnilla

66 oppilaat istuivat ringissä lattialla ja keskustelivat englanniksi lukemistaan kirjoista. Opettaja korjasi aina, jos oppilas teki jonkin virheen, mutta työskentelyhetki sujui hyvässä hengessä ja vieraan kielen käyttäminen oli todella hyvällä tasolla. Opettaja ohjasi oppilaita perustelemaan vastauksiaan. Kirjan pohjalta päästiin keskustelua viemään myös etiikkaan, kriittiseen ajatteluun, arviointiin ja yleistyksiin. (havainnointiaineisto)

Matematiikan tunnilla taas opettajat eivät saa istua, sillä koulu painottuu vahvasti matematiikkaan ja rehtori haluaa myös opettajien panostavan erityisesti siinä kaikkien oppilaiden osaamiseen (opettaja 2). Seurasin kolmannen luokan matematiikan tuntia ja oppilaat työskentelivät kirjan tehtävien parissa todella huolellisesti. Opettaja kiersi auttamassa yksittäisiä oppilaita ja pyysi muutaman kerran kaikkien oppilaiden huomion taululle käydäkseen kaikkien kanssa yhteisesti läpi uusia asioita. Pääsääntöisesti oppitunnit keskittyvät vahvasti yhdessä tekemisen ja ongelmanratkaisun ympärille, mutta verrattuna neljään edelliseen kouluun tässä koulussa käytetään kuitenkin monipuolisempia opetus- ja opiskelumenetelmiä kuin niissä yhteensä (havainnointiaineisto).

Koulu 6 menee monipuolisuudessa vieläkin pidemmälle. Koululla on jopa oma maatila, jossa oppilaat pääsevät työskentelemään kasvien ja eläinten kanssa. Oppitunneilla on muutenkin paljon pari- ja ryhmätyöskentelyä, toiminnallisuutta ja oppiaineiden keskinäistä integraatiota.

Musiikki ja taiteet toimivat alaluokilla pitkälti yhdessä. Toisella luokalla puolet luokasta opiskeli samaan aikaan musiikkia, kun toinen puoli opiskeli taiteita. Oppiaineet oli yhdistetty siten, että taiteissa rakennettiin soittimia, joiden käyttöä harjoiteltiin musiikin tunnilla. Smart board -työskentely on koulussa erittäin toimivaa. Oppilaat jaksavat seurata rauhassa, kun yksi oppilas laskee laskuja esimerkiksi matematiikan tunnilla. Vaikka kyseistä toimintaa jatkui neljännen luokan oppitunnilla noin 15 minuuttia, ei luokassa syntynyt ylimääräistä keskustelua tai opetuksen häiriköintiä. (havainnointiaineisto)

koulu 6 oli myös ainut koulu, jossa oppilaat pitivät esitelmiä ja tekivät kuuntelutehtäviä omien seurantajaksojeni aikana. Opiskelussa hyödynnetään paljon teknologiaa ja etenkin siinä oppilaiden omaa mielenkiintoa. Esimerkiksi robotiikan tunnilla oppilaat saivat rakentaa lego-kulkuneuvoja, joita ohjelmoitiin opettajan avustuksella. (havainnointiaineisto) Seuraava näyte on ensimmäisen luokan robotiikan tunnilta.

”Oppilaat jakaantuivat neljään ryhmään ja jatkoivat viime tunnin töitä. He olivat rakentaneet tekniikkalegoista ajoneuvot, joiden ohjelmointia he harjoittelevat opettajan opastuksella. Suurella osalla tunti menee tosin hieman leikkimiseen työskentelyn sijaan, mutta hauskaa heillä ainakin on.” (havainnointiaineisto)

67 Suuri osa opetuksesta on opettajajohtoista, mutta koska opettajien käyttämät opetusmetodit ja työskentelytavat ovat hyvin monipuolisia, päästään tuntien aikana todella hyviin lopputuloksiin. Oppilaat keskittyvät pääsääntöisesti koko oppitunnin, ja missään vaiheessa oppituntia ei tule aikaa, jolloin oppilailla ei olisi mitään tehtävää. Oppilaat eivät pelkää olla esillä ja todella näyttävät pitävän opiskelusta. (havainnointiaineisto)