Costa Rican koulujärjestelmä - Costa Rican koulujärjestelmän pääpiirteet peruskoulutasolla

4. TULOKSET

4.1 Costa Rican koulujärjestelmä

Olen selvittänyt Costa Rican koulujärjestelmää keskustellen tulevan yksityiskoulun rehtorin kanssa. Pohjaan siis tämän osion hyvin pitkälle suoraan hänen kertomaansa ainekseen. Uskon tiedon olevan luotettavaa valmistuvan rehtorin kertomana.

Costa Rican koulujärjestelmä eroaa rakenteeltaan hieman Suomen koulujärjestelmästä. Costa Rican koulut ovat selvästi jakautuneita yksityisiin ja julkisiin kouluihin. Julkisissa kouluissa opiskelu on ilmaista, mutta muita pieniä kustannuksia sen sijaan tulee, kuten kaikkialla maassa

40 oleva pakollinen koulupuku. Yksityisten koulujen maksut vaihtelevat noin 80 eurosta kuussa ylöspäin ja ovat laadultaan huomattavasti tasokkaampia kuin julkiset koulut. Koulujen väliset tasoerot ovat siis valtavia. (opettaja 1)

”Opettajilla on erilaisia tutkintoja. Osa opettajista on saattanut opiskella yliopistossa vain puolitoista vuotta ja osa työskentelee opettajana vain lukiokoulutuksella. Costa Ricassa on myös yhteinen opetussuunnitelma, jota jokaisen koulun tulisi noudattaa. Vain harvat koulut pystyvät tähän.” (opettaja 1) Costa Rican koulujärjestelmään kuuluu vuoden mittainen esikoulu. Tämän jälkeen oppilaat aloittavat koulunkäynnin sinä vuonna, kun täyttävät seitsemän vuotta. Peruskoulu kestää kuusi vuotta, jonka jälkeen oppilaat siirtyvät toisen asteen koulutukseen. (opettaja 1)

Costa Rican oppivelvollisuus kestää yhdeksän vuotta, mutta tämä on enemmänkin periaate, kuin kaikkialla toteutuva opintopolku. Monet lopettavat koulun kuudennen luokan jälkeen ja siirtyvät esimerkiksi vanhempiensa avuksi heidän töihinsä kisälli-periaatteella, eli lapsen vanhempi kouluttaa hänet omaan ammattiinsa. Peruskoulu kestää vuosiluokat ensimmäisestä kuudenteen, jota seuraa joko viiden vuoden lukio tai kuuden vuoden teknillinen oppilaitos.

Molemmissa kolme ensimmäistä vuotta vastaavat pitkälti Suomen yläkoulua ja jälkimmäiset vuodet Suomen lukiota tai tuplatutkintoa. Teknillisessä oppilaitoksessa opiskelija saa siis lukiokoulutuksen lisäksi myös ammatillisen koulutuksen. Tätä pidetään parempana mahdollisuutena, sillä työllistyminen on huomattavasti helpompaa, kun nuorella työnhakijalla on varsinainen ammatillinen koulutus. Harva opiskelija jatkaa opintopolkuaan lukion tai ammatillisen oppilaitoksen jälkeen yliopistoon. (opettaja 1)

”Costa Rican koulujärjestelmän yksi suurimmista ongelmista on se, että oppilaiden vanhempia ei kiinnosta tarpeeksi lastensa koulunkäynti. Vanhemmalla väestöllä ei pääsääntöisesti ole kovinkaan korkeaa koulutusta.” (opettaja 1)

Koska vanhempia ei kiinnosta lastensa koulunkäynti, ei oppilaille myöskään synny suurta motivaatiota opiskelua kohtaan (opettaja 1). Oman näkemykseni mukaan opettajat ja vanhemmat ovat melko tiiviissä yhteydenpidossa etenkin pienissä kyläkouluissa yleensä WhatsAppin välityksellä, mutta en osaa sanoa tarkemmin, mistä asioista he keskustelevat (havainnointiaineisto).

Peruskoulut, lukiot ja yliopistot jakautuvat kaikki yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Julkiset peruskoulut ja lukiot ovat ilmaisia, sillä ne ovat valtion rahoittamia. Yksityiskoulut eivät saa valtiolta tukea, joten niissä on kalliit kuukausimaksut, joilla toimintaa pyöritetään. (opettaja 1) Yliopistoihin en perehtynyt ollenkaan, sillä ne menevät jo liian kauas tutkimukseni keskiöstä.

41 Peruskoulujen ja lukioiden kohdalla yksityiskoulut tarjoavat oppilaille huomattavasti paremman ja laajemman koulutuksen, mutta yliopistoissa yksityinen puoli taas on suppeampi, sillä valtio tukee hyvin julkisia yliopistoja (opettaja 1). Näin ollen siis paras tie hyvään koulutukseen kulkee yksityisen peruskoulun ja teknillisen oppilaitoksen kautta julkiseen yliopistoon (opettaja 1).

Suomessa asutus on keskittynyt pitkälti kaupunkeihin. Maalla tai muuten syrjemmässä asuvat lapset matkustavat yleensä joko kaupunkeihin tai suurempiin kyliin kouluun. Costa Ricassa tilanne on varsin erilainen, sillä ihmisiä asuu pinta-alaltaan pienessä valtiossa kuitenkin hyvin laajalle levittäytyneinä (opettaja 1). Muutamien kymmenten asukkaiden kylissä saattaa toimia oma julkinen koulu kylän muutamille oppilaille (opettaja 1, havainnointiaineisto). Suurempaan kouluun oppilailla saattaisi olla matkaa esimerkiksi kymmenen kilometriä, mutta koulun on nähty tärkeäksi olla lähellä oppilaita muun muassa siitä syystä, että oppilaat pääsevät kulkemaan koulumatkansa itse (opettaja 1). Toisaalta moni oppilas saa kuitenkin kyydin vanhemmiltaan isompiin kouluihin (havainnointiaineisto).

Tilanne on kuitenkin se, että Costa Ricassa on todella paljon hyvin erikokoisia kouluja.

Väistämätön tosiasia on, että pienemmillä kouluilla on huomattavasti heikommat resurssit ja opetustilat. Julkisissa kouluissa koulun koko kertoo pääpiirteittään todella paljon koko koulun toiminnasta. Mitä suurempi koulu, sitä paremmin kaikki on järjestetty, sitä paremmat resurssit ja tilat, sitä laadukkaampaa opetusta ja sitä parempia oppimistuloksia. (havainnointiaineisto) Vierailin Costa Ricassa kuudessa eri koulussa, joiden oppilasmäärät vaihtelivat kymmenestä tuhanteen. Pienimmässä koulussa oli vain yksi vakituinen opettaja, mutta oppilaita kaikilta kuudelta luokka-asteelta. Mitä suuremmaksi koulu muuttui, sitä enemmän tarjontaa oli myös opiskeltavissa oppiaineissa sekä luonnollisesti myös opettajien määrässä. Eroja oli myös viikkotunneissa. (havainnointiaineisto) Costa Rican koulujen toimintalinjauksista päättää Costa Rican opetusministeriö MEP (Ministerio de Educación Pública).

Kouluille on säädetty tietty viikkotuntimäärä, josta kuitenkin harva koulu pitää kiinni. Etenkin pienempien koulujen toiminta MEP:n säädösten mukaan on todella vaihtelevaa.

(havainnointiaineisto) Koska pienempien koulujen toimintaa ei välttämättä ole valvomassa juuri kukaan muu kuin opettaja tai opettajat itse, he saavat suunnitella ja valita käyttämänsä toimintatavat todella vapaasti (opettaja 1). Kahdessa pienimmässä tutkielmani koulussa ei ollut rehtoria ollenkaan, ja juuri nämä koulut olivat toimintakäytännöiltään kaikkein löysimpiä suhteessa opetusministeriön säädöksiin (havainnointiaineisto).

42 Alla olevassa taulukossa (Taulukko 3) listaan kaikkien tutkielmani kuuden koulun oppiaineet, oppilas- ja opettajamäärän sekä viikkotuntimäärän. Kaksi viimeistä koulua ovat yksityisiä kouluja, ja niiden toiminta eroaa monessa suhteessa julkisista kouluista. Yksityisillä kouluilla on muun muassa huomattavasti enemmän oppiaineita ja tästä johtuen myös suurempi viikkotuntimäärä (opettaja 1). Yksityiskoulujen tulee joka tapauksessa täyttää opetusministeriön viikkotuntivaatimus ja etenkin koulujen erilaisista painotuksista johtuen tämän viikkotuntimäärän lisäksi oppilailla on yksityiskouluissa enemmän opetustunteja, kuin julkisissa kouluissa (opettaja 2). En käytä tässä tutkielmassani koulujen oikeita nimiä, vaan puhun niistä nimillä koulu yksi, koulu kaksi, koulu kolme, koulu neljä, koulu viisi ja koulu kuusi.

43 Taulukko 3 Havainnoimieni Costa Rican koulujen oppiaineet, oppilasmäärät, opettajamäärät sekä viikkotuntimäärät.

Koulu 1 Julkinen espanja, tieteet, sosiaaliopinnot, kuvataiteet, matematiikka

10 1 + 2 32

Koulu 2 Julkinen tieteet, espanja, liikunta, sosiaaliopinnot, englanti, matematiikka, uskonto

26 2 + 2 25

Koulu 3 Julkinen tieteet, sosiaaliopinnot, englanti, musiikki, uskonto, matematiikka, tietokone, liikunta

92 12 23

Koulu 4 Julkinen espanja, uskonto, matematiikka, sosiaaliopinnot, tieteet, englanti, liikunta, julkinen koulutus

1000 noin 40 28

Koulu 5 Yksityinen espanja, sosiaaliopinnot, Raamattu, tietojenkäsittely, liikunta

Koulu 6 Yksityinen espanja, sosiaaliopinnot, tieteet, matematiikka, liikunta, musiikki,

44 Kuten taulukosta 2 selviää, lukujärjestykseen kirjoitetut viikkotuntimäärät ovat hyvin eriäviä myös julkisissa kouluissa. Koulun 1 lukujärjestykseen kirjoitettu viikkotuntimäärä oli 32, mutta seuraamani viikon aikana oppilailla oli koulua vain noin parikymmentä tuntia. Yhtenä päivänä opettaja halusi kerrata kuudesluokkalaisten kanssa tuleviin kokeisiin, joten muilla oli vapaapäivä. Toisena päivänä taas opettajalla oli iltapäivästä opettajille järjestettyä koulutusta, joten kaikki pääsivät puolessa välissä koulupäivää kotiin. (havainnointiaineisto) Tämä kyseinen koulu sijaitsi aivan majoituspaikkani, raamattukoulun, vieressä, jossa myös tulevan kristillisen yksityiskoulun opettaja/rehtori ja yksi tärkeimmistä informaatiolähteistäni vietti paljon aikaa. Kysyin häneltä koulun toiminnasta ja hän kertoi havainnoimieni toimintamallien olevan kyseiselle koululle hyvin tyypillisiä (opettaja 1). Raamattukoululla pidetään lapsille monesti tukiopetusta sekä opetetaan jonkin verran englantia, sillä koulussa ei sitä heille tarjota.

Seuraavista esimerkeistä käy ilmi koulun 1 toimintaa. Tässä koulussa säädetyistä viikkotuntimääristä ei pystytä millään muotoa pitämään kiinni (opettaja 1, havainnointiaineisto)

”Koulupäivä loppui muutamaa tuntia aikaisemmin, koska opettajalla on jokin kokous. Edellisellä viikolla yhtenä päivänä koulua ei ollut kuin yhdellä luokka-asteella, joten muilla oppilailla oli vapaapäivä. Seuraava päivä on vapaa kaikilla oppilailla, sillä opettajalla on jotain menoa.” (havainnointiaineisto)

”Opettajalla ei ole ainuttakaan sijaista, mikäli hän on poissa tai kipeänä. Silloin oppilailla ei vain ole koulua.” (opettaja 1)

Muiden julkisten koulujen kirjoitetut viikkotuntimäärät olivat 25, 23 ja 28. Nämä pitivät hyvin paikkansa myös käytännössä. Toiseksi pienimmässä koulussa ei ollut rehtoria, mutta toiminta oli kaikin puolin kuitenkin selvästi järjestäytyneempää kuin pienimmässä koulussa. Lopuilla tutkielmani kouluista oli rehtori ja useampia opettajia, joten koulun arki pyöri aivan eri tavalla ja oli huomattavasti organisoituneempaa kuin kahdessa pienimmässä koulussa.

(havainnointiaineisto)

Yksityiskoulujen kuukausimaksut lähtevät noin 80 eurosta ylöspäin. Yksityiskoulut, joissa itse vierailin, olivat kuitenkin selvästi kalliimpia. Kuukausimaksut olivat molemmissa noin 330 euroa. Tämän lisäksi vanhemmille tulee maksettavaksi vielä suunnilleen saman suuruinen vuosimaksu. Molemmissa kouluissa oli käytössä sisarusalennus: 10 prosenttia ensimmäisestä sisaruksesta ja 25 prosenttia seuraavista. Näiden maksujen lisäksi yksityiskouluissa on lisäksi samat kustannukset, jotka ovat myös ilmaisissa julkisissa kouluissa. Costa Ricassa kaikilla

45 tulee olla maksulliset koulupuvut ja kynät ja vihot tulee hankkia itse, kuten myös koulukyyditys. Lisäksi kouluruokailu maksaa yleensä erikseen. (opettaja 2, opettaja 3)

Opettajan normaali palkka Costa Ricassa on noin 1000 euroa kuukaudessa (opettaja 2). Tästä voi päätellä, ettei kovin monella ole varaa laittaa lastaan yksityiskouluun. Ne, joilla siihen on varaa, saavat kuitenkin rahoilleen vastinetta (havainnointiaineisto). Molemmat yksityiskoulut, joissa vierailin, olivat puoliksi englanninkielisiä. Kuten taulukosta 2 selviää, ovat koulut jakaneet oppiaineet kahtia. Toisen puolen opetus tapahtuu espanjaksi ja toisen puolen englanniksi. Oppilaille kehittyy erinomainen englannin kielen taito jo varhaisessa vaiheessa, joka on valtava apu jatko-opiskelussa ja työllistymisessä tulevaisuudessa (opettaja 3).

Seuraavissa näytteissä omista havainnoistani käy ilmi, kuinka nopeasti englannin kieli iskostuu koulujen oppilaisiin. Ensimmäinen näyte on toisen luokan englannin tunnilta. Toinen näyte on viidennen luokan englannin lukutunnilta.

”Esittäydyin englanniksi. Oppilaat vaikuttivat ymmärtävän hyvin. Opettaja puhuu heille lähes pelkästään englantia, mutta oppilaat vastaavat kuitenkin opettajalle vielä enemmän espanjaksi kuin englanniksi.” (havainnointiaineisto)

”Oppilaat ovat lukeneet saman noin 200-sivuisen englanninkielisen kirjan, josta he keskustelevat opettajan johdolla englanniksi. Oppilaat puhuvat pelkkää englantia ja heillä on jo laaja sanavarasto. He kuulemma lukevat noin neljä englanninkielistä kirjaa lukuvuoden aikana.” (havainnointiaineisto)

Yksityiskouluissa on myös huomattavasti parempi luokkahuoneilmapiiri ja oppilaat ovat paljon motivoituneempia kuin julkisissa kouluissa (havainnointiaineisto). Tämä taas johtuu paremmista resursseista, variaatiosta opiskelumenetelmissä ja huomattavasti paremmista ja viihtyisämmistä opiskelutiloista (opettaja 2). Lisäksi opiskelun suuret kustannukset johtavat siihen, että oppilaiden vanhemmat odottavat heiltä enemmän kuin julkisissa kouluissa (opettaja 3).

Kysyin toisen yksityiskoulun rehtorilta, mistä johtuu niin suuri ero julkisten ja yksityisten koulujen opettajien toiminnan välillä. Hän kertoi, että opettajilla julkisissa ja yksityisissä kouluissa on yleensä melko saman tasoinen koulutus. Julkisissa kouluissa on opettajia, jotka ovat opiskelleet pidemmälle kuin jotkut yksityisten koulujen opettajat ja vastaavasti myös toisinpäin. Julkisten koulujen opettajat saavat yleensä kuitenkin jopa parempaa palkkaa kuin yksityisten koulujen opettajat, sillä vaikka yksityisten koulujen kustannukset ovat suuret, tukee valtio julkisten koulujen opettajien palkkausta vahvasti. Erot opettajien suoriutumisessa tulevat ennen kaikkea vaatimusten johdosta. Yksityisissä kouluissa rehtorit ja vanhemmat odottavat

46 opettajilta huomattavasti omistautuneempaa suoriutumista kuin julkisissa kouluissa. (opettaja 2)

Toisessa tutkielmani yksityiskoulussa rehtori vaatii opettajia olemaan istumatta kaikki matematiikan tunnit, sillä koulu on painottunut matematiikkaan ja nähdään erittäin tärkeänä, että kaikkien ymmärryksestä ja hyvästä suoriutumisesta pidetään huolta. (opettaja 2) Seurasin erästä matematiikan tuntia kyseisessä koulussa ja oppilaat olivat erittäin motivoituneita, oppivat paljon ja ennen kaikkea saivat aikaan todella paljon (havainnointiaineisto).

Suurin ero, jonka huomasin julkisten ja yksityisten koulujen välillä oli se, että yksityisten koulujen oppitunneilla oppilaat saavat tehtyä paljon enemmän tehtäviä ja oppivat paljon enemmän kuin julkisten koulujen oppitunneilla. Julkisissa kouluissa on todella paljon tyhjää oppituntien sisällä ja moni oppilas saattaa mennä läpi koko koulupäivän juuri tekemättä mitään.

”Yksi oppilas luokan perällä ei ole koskenut tehtäviinsä koko tunnin aikana. Hän on vain pyöritellyt jotain lelua kädessään. Kerran opettaja huomasi tämän ja sanoi oppilaan nimen. Oppilas havahtui, mutta ei kuitenkaan alkanut työskennellä.

Vastaavanlaisia tilanteita on ollut jokaisessa koulussa, varsinkin isommissa luokissa.” (havainnointiaineisto)

Noin 70 prosenttia seuraamistani oppitunneista julkisissa kouluissa sisälsi paljon tyhjää aikaa, jona oppilailla ei ollut mitään tekemistä. Yksityisissä kouluissa havaitsin vastaavanlaisia tyhjiä aukkoja vain aivan muutaman kerran. (havainnointiaineisto)

Vanhempien ja koulun johdon vaatimukset vaikuttavat paljon opettajan suoriutumiseen (opettaja 2). Ne eivät määritä kuitenkaan jokaisen opettajan toimintaa. Myös julkisissa kouluissa on paljon opettajia, jotka pyrkivät toimimaan parhaansa mukaan ja myös oppilaiden parhaaksi (havainnointiaineisto). Kontrasti julkisten koulujen opettajien toiminnassa on kuitenkin valtava (havainnointiaineisto). Vastaavaa suurta vaihtelua yksityisten koulujen opettajien toiminnan välillä ei ole, tai ainakin erot ovat paljon pienemmät kuin julkisissa kouluissa (havainnointiaineisto). Toisen yksityiskoulun rehtorin mukaan hänen koulunsa opettajat työskentelevät kuitenkin mieluummin pienemmällä palkalla oppimista edistävässä ja motivoituneessa ilmapiirissä kuin julkisten koulujen huomattavasti löyhempien toimintaperiaatteiden ja vaatimusten keskellä (opettaja 2).

47 4.2 Costa Rican opetussuunnitelma

Costa Rican tämänhetkinen opetussuunnitelma valmistui vuonna 2008. Se on sisällöltään hyvin laaja. Ensimmäisten kuuden luokan oppiaineista on annettu pitkät ja tarkat kuvaukset sekä esimerkkitehtävät perusteluineen. Oppiainekohtaiset tehtävät on lisäksi annettu valmiiksi opettajille jaettavassa opetussuunnitelmassa, sillä etenkään julkisissa kouluissa oppilailla ei yleensä ole kirjoja, vaan oppilaat tekevät opettajan antamat tehtävät vihkoihinsa (havainnointiaineisto). Yhdessä nämä materiaalit käsittävät reilusti yli tuhat sivua. Costa Rican opetussuunnitelma on siis pitkälti rakentunut oppiaineiden opiskelua ohjaavien periaatteiden ympärille. Tämän tutkielman puitteissa minulla ei ole mahdollisuutta perehtyä opetussuunnitelmaan sen kaikessa laajuudessaan. Olen saanut costaricalaiselta opettajaystävältäni kaksi linkkiä Costa Rican opetussuunnitelman pedagogiikan ja didaktiikan kuvauksiin, joissa arvoista ja koulujärjestelmästä kerrotaan tiivistetysti.

Ensimmäinen asiakirja (MEP 2009) on Costa Rican opetusministeriön ohjeistus kansallisen opetussuunnitelman suuntauksista. Tässä 55 sivun koosteessa ei käsitellä oppiaineita, vaan nimenomaan koulutoiminnan järjestämistä. Verrattuna Suomen opetussuunnitelmaan, tässä kuvauksessa käydään läpi kohtia 1-7; perusopetuksesta yleissivistyksen perustana oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Toinen tutkimani asiakirja on Costa Rican koulutuskeskuksen julkaisema esitys (República de Costa Rica 2008), jossa käydään läpi pitkälti samoja osioita kuin edellä mainitussa ohjeistuksessa. Lisäksi loin myös silmäyksen Costa Rican kansalliseen peruskoulua koskevaan kehityssuunnitelmaan (MEP 2014).

Costa Rican opetussuunnitelman kulmakivet ovat tasa-arvo, laadukkuus, demokratia, joustavuus, monipuolisuus, kattavuus ja ihmiskeskeisyys. (MEP 2009, 5) Kaikilla tulisi olla perusoikeutena laadukas koulutus, joka edistää heidän täyden potentiaalinsa saavuttamista ja kehittämistä (República de Costa Rica 2008, 8). Siksi on otettava huomioon eri oppimistyylit, erityistarpeet, lahjakkuudet sekä etniset, kulttuurilliset, kielelliset ja uskonnolliset taustat (República de Costa Rica 2008, 8). Tärkeää on pitää huolta lasten koulutuksesta perheiden taloudellisesta tilanteesta riippumatta (República de Costa Rica 2008, 8).

Opettajien koulutukseen, täydennyskoulutuksiin sekä koulutustutkimukseen halutaan panostaa ja se nähdään perustana uudelle innovaatiolle ja jatkuvuudelle koulutuksen kentässä (República de Costa Rica 2008, 13). Opettajilla on paljon jatkokoulutuksia myös jopa koulupäivien aikana, jotka käsittelevät muun muassa teknologiakasvatukseen perehtymistä. Kun puhutaan

48 koulutuksen laadusta ja merkityksestä, nähdään opettajien rooli kaikkein keskeisimpänä (República de Costa Rica 2008, 15). Koulutuksen todellisen tason katsotaan näkyvän opettajien toimissa ja siinä, miten hyvin he täyttävät heille annetut tehtävät (República de Costa Rica 2008, 15). Näin koulutuksen tasoa arvioidaan siis jokaisen opettajan päivittäisen työssä suoriutumisen kautta.

Costa Rican opetussuunnitelma kulminoituu pitkälti siihen, että yksilölle onnistuttaisiin tarjoamaan mahdollisuus kehittyä kokonaisvaltaisesti henkilökohtaisella, sosiaalisella, taloudellisella, henkisellä ja kulttuurisella tasolla. Opetussuunnitelmaa ei nähdä missään nimessä valmiina lopputuotteena, vaan prosessina, jota halutaan jatkuvasti kehittää. Pohjana pysyvät luonnollisesti oppilaiden osaamisen, taitojen, arvojen ja asenteiden hallinnan kehittyminen. Nämä puolestaan edellyttävät, että opetussuunnitelma ohjaa dynaamisuuteen, monipuolisuuteen, johdonmukaisuuteen, joustavuuteen ja käytännöllisyyteen. (MEP 2009, 30) Opetuksen tavoitteena on universaalien tavoitteiden tavoin luoda perustaa oppilaiden yleissivistykselle. Oppilaita halutaan valmistaa arkielämään ja luoda heistä suorituskykyisiä yksilöitä tuottavuuteen pyrkivään työympäristöön. (MEP 2009, 7) Myös patrioottinen kansalaisuus ja siihen kasvaminen nähdään erittäin merkittävänä tavoitteena (MEP 2009, 13).

Oppilaista halutaankin kasvattaa vastuuntuntoisia oikeutensa ja perusvapautensa tuntevia kansalaisia, jotka pyrkivät ihmisarvon kunnioittamiseen (MEP 2009, 13).

Konstruktivistinen ongelmanratkaisua painottava ote nähdään tärkeänä oppilaiden oppimisen kannalta. Heitä rohkaistaan etsimään ja rakentamaan uutta tietoa oppimisprosessien helpottamiseksi ja vahvistamiseksi. Tietoa ei nähdä absoluuttisena ja pysyvänä, vaan keskeneräisenä ja alati muuttuvana sekä osittain henkilökohtaisena. Siksi halutaan kannustaa tutkivaan elämäntapaan. Omien tietojen ja taitojen rakentaminen nähdään tehokkaampana ja pysyvämpänä oppimisena, kuin behavioristinen opettajajohtoinen opiskelu. (MEP 2009, 22) Konstruktivistinen oppimisprosessi nähdään yksilölle tehokkaana myös siitä syystä, että kaikki ovat eritasoisia ja erilaisia niin taidoissaan kuin oppimistyyleissään (República de Costa Rica 2008, 11).

Maailman teknologisoituessa myös teknologiakasvatus nähdään Costa Ricassa koko ajan tärkeämpänä oppiaineena. Nykyisillä monta vuotta työskennelleillä opettajilla ei ole alueeseen koulutusta, koska heidän opiskeluaikanaan teknologia ei vielä ollut koulumaailmassa kovin laajalle levinnyttä. Tämän hetkinen opetussuunnitelma kuitenkin puhuu teknologian merkityksestä jo paljon. Oppilaiden valmiuksia on kehitettävä tieto- ja viestintäteknologian

49 käyttöön oppimisen prosessien innovoimiseksi (MEP 2014, 13). Oppilaille halutaan tarjota pääsy asianmukaisiin teknisiin resursseihin ja laitteisiin (MEP 2009, 43). Opettajien teknologiaosaamista, mediakriittisyyttä ja digitaalisen tiedon oikeaa käyttöä halutaan kehittää jatkuvasti (MEP 2009, 43). Opetuksen ja hallinnon alaa halutaan myös kehittää, jotta se toimisi yhä enemmän teknologiaa hyödyntäen (MEP 2014, 14). Kokonaisuudessaan teknologiaosaaminen nähdään mahdollisuutena, joka tarjoaa tilaa suunnitella strategioita tieteellisen kulttuurin luomiselle ja teknologian laajemmalle hyödyntämiselle (MEP 2009, 23).

Vieläkin suurempana tarkoituksena teknologisen osaamisen nostamiselle nähdään koko yhteiskunnan kehitys (MEP 2009, 23).

Erityisen tärkeänä osana opiskelua nähdään ihmisten välinen vuorovaikutus.

Opetussuunnitelma sanoo suoraan, että opetuksen tulee tapahtua ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa pohjana ovat osallistujien yksilönvapaus, potentiaali, ikä luonteenpiirteet ja kehitystaso. Tämänkaltainen oppijajoukko ympäröitynä kokeneemmilla ohjaajilla oppimisprosessia tukemassa nähdään ideaalina tilanteena. (MEP 2009, 21) Koko oppimisprosessiin lasketaan mukaan opiskelijoiden ja opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, perhe sekä koko kylä- tai kaupunkiyhteisö (MEP 2009, 30). Myös esimerkiksi eri organisaatiot ovat taholtaan näyttämässä esimerkkiä ja osallistuvat oppilaiden kasvatusvastuuseen (República de Costa Rica 2008, 13). Näin siis lasten ja nuorten kasvatus- ja koulutusvastuun nähdään asettuvan osittain ja omalla tavallaan kaikkien kansalaisten ylle.

Oppimisympäristöjen merkitys oppimisen kannalta nähdään suurena. Tarkoitus on kehittää jatkuvasti strategioita ja toimintatapoja, jotka rakentavat luovaa, esteettistä, turvallista ja lämmintä opiskeluympäristöä, joka puolestaan johtaa merkityksellisiin oppimiskokemuksiin (MEP 2009, 6). Oppilaille halutaan luoda mahdollisimman hyvät valmiudet oppimiseen ja ongelmanratkaisuun (MEP 2009, 15). Tämän edistämiseksi opetuksen tulee sisältää erilaisia kognitiivisia tyylejä oppimisessa, ajattelussa, prosessoinnissa ja tiedonkäsittelyssä (MEP 2009, 16). Sen mahdollistamiseksi myös opettajille on tarjottava joustavia ja strategisia tuki- ja apujärjestelmiä oman opetuksensa kehittämiseen (MEP 2009, 16). Oppimisympäristön tärkein tehtävä on oppimisrytmin ja oppimistason tukeminen (MEP 2009, 16). Oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja tarpeet on huomioitava oppilaslähtöisyyttä ja opiskelun mielekkyyttä ajatellen (MEP 2009, 16). Oppilaan rohkaisu on todella tärkeää ja paineita ei saa antaa liikaa (MEP 2009, 16). On myös huomioitava ja tunnustettava oppilaan opiskeluun näkemä vaiva sekä kapasiteetti (MEP 2009, 17). Lisäksi vaikeudet opiskelussa tai koulumaailman eri

50 toiminnoissa on nähtävä haasteina ja mahdollisuuksina ja niiden voittamiseksi on pohdittava keinoja yhdessä (MEP 2009, 17).

Oppilaasta on tarkoitus luoda aktiivinen kansalainen, joka kykenee itse oppimaan uutta ja kehittämään itseään. Sen johdosta tiedon hankkiminen, käsittely, analysointi, esittäminen, soveltaminen, yhdisteleminen, arviointi ja luominen nähdään tärkeinä taitoina, joita oppilaiden halutaan oppivan mahdollisimman laajasti. Tarkoitus on vahvistaa tutkimus- ja tiedonhakuprosesseja, jotka mahdollistavat ymmärryksen ja lähestymisen todellisen elämän päätöksenteko- ja innovaatioprosesseille. (MEP 2009, 46) Tärkeää on, että oppilaat löytävät ja kehittävät heille toimivia oppimis- ja tiedonhakuprosesseja (República de Costa Rica 2008, 14). Oppiminen nähdään prosessina, jossa henkilö rakentaa sosiaalisella ja aktiivisella tavalla uusia ideoita ja käsitteitä nykyisten ja aikaisempien tietorakenteiden pohjalta (MEP 2009, 26).

Päämäärä on soveltaa uutta tietoa ongelmanratkaisussa ja uusien tilanteiden tulkinnassa ja hallinnassa, niin itsekseen kuin yhdessä muidenkin kanssa (MEP 2009, 26).

Alla olevaan taulukkoon (taulukko 4) olen kiteyttänyt Costa Rican opetussuunnitelman pääpiirteet samalla tavalla kuin esitin pääpiirteet Suomen opetussuunnitelmasta tutkielmani teoriaosuudessa. Ryhmittelin keräämiäni tietoja ja kokosin ne yhteen. Nimesin osan uudelleen ja osan jätin taulukkoon omilla nimillään. Taulukkoon keräämäni pääpiirteet olivat mielestäni keskeisimpiä Costa Rican opetussuunnitelmaa määrittäviä tekijöitä. En merkitse taulukon selitykseen juurikaan enää lähteitä, sillä tarkoitukseni on ainoastaan kiteyttää aiemmin esille tuomani Costa Rican opetussuunnitelmassa esitetty tietoaines. Muutamaa taulukkoon laittamaani kohtaa perustelen kuitenkin myös keräämälläni havainnointiaineistolla ja opettajien kommenteilla.

51 Taulukko 4 Costa Rican opetussuunnitelman tutkielmassani käyttämäni pääpiirteet Perusopetus

Taulukosta nähdään heti, että Costa Rican opetussuunnitelmasta löytyy paljon yhteisiä tekijöitä Suomen opetussuunnitelman kanssa. Etenkin puhuttaessa perusopetuksesta yleissivistyksen perustana, pystyin perustellusti nimeämään molempiin taulukoihin lähes identtiset kohdat.

Vertailuun keskityn kuitenkin enemmän vasta pohdintaosuudessa.

Perusopetusta pidetään Costa Ricassa tiukasti yleissivistyksen perustana. Koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta annetaan paljon ohjeistuksia, ja erityistä painotusta annetaan monipuoliselle, oppilaslähtöiselle ja yhteisölliselle oppimiselle. Myös teknologiakasvatuksen merkitys ja rooli nousee koko ajan, ja sille halutaan antaa arvoa muun muassa pitämällä opettajille erityisesti sitä koskevia lisäkoulutuksia. Erityisen suurta korostusta opetussuunnitelmassa ilmenee yhteiskunnan jäseneksi kasvamiseen. Siksi koulun halutaan tarjoavan mahdollisimman monipuolista yhteisön toimintaa tutustumista.

Costa Ricassa perusopetuksen aikana halutaan rakentaa oppilaille erilaisia taitoja. Itsensä kehittämisen taitoihin lukeutuu kyky oppia uutta ja kasvaa ihmisenä. Vuorovaikutustaidot

52 nähdään tärkeinä, sillä oppimisen on katsottu olevan tehokkaampaa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Taloudellisia taitoja halutaan myös kehittää. Moni lapsi päätyy peruskoulun päättymisen jälkeen vanhempiensa töihin, joista moni toimii yksityisyrittäjinä (opettaja 1).

Taloudelliset taidot pitävät sisällään muun muassa arviointikykyä ja muuta matemaattista osaamista, joka nähdään merkittävänä läpi koko elämän. Henkisillä taidoilla viittaan opetussuunnitelmassa mainittuihin itsestä huolehtimisen taitoihin. Kulttuuriset taidot lujittavat lasta oman yhteisön vastuulliseksi jäseneksi. Yhteiskunnalliset taidot taas ikään kuin käärivät koko taitopaketin kasaan. Ne pitävät sisällään oppiaineiden sisältämän tietorakenteen sekä

In document Costa Rican koulujärjestelmän pääpiirteet peruskoulutasolla (sivua 39-0)