• Ei tuloksia

10 POHDINTA

10.2 Opinnäytetyön merkitys ja jatkoehdotukset

Opinnäytetyö on merkityksellinen Siilinjärven kunnalle, Päiväkoti Pikkusiilille ja opinnäytetyön kohde-ryhmälle. Opinnäytetyöni tuo esille arvokkaita ja ajankohtaisia aiheita sekä uusia tutkimustuloksia, jotka hyödyttävät tutkittavaa joukkoa sekä myös muita sosiaali- ja terveysalalla opiskelevia ja työs-kenteleviä. Sosionomien tulee osata toimia sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen ammattieettisten peri-aatteiden mukaisesti ja tunnistaa ammattieettiset vastuunsa. Ammattilasten tulee vahvistaa lasten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, osallisuutta, turvallisuutta ja kestävää elämäntapaa. (Diakonia-am-mattikorkeakoulu 2019.) AAC-menetelmien osaaminen ja niiden käyttäminen varhaiskasvatuksessa takaavat osaltaan näiden vaatimusten toteutumista.

Opinnäytetyö antaa tietoa lapsen puheen ja kielen ongelmista ja niiden tukemisesta AAC-menetel-mien avulla. Opinnäytetyö nostaa esille varhaiskasvattajien vastuun lapsen kielellisen erityisyyden huomioimisessa ja tukemisessa sekä toimintakulttuurin rakentamisessa sellaiseksi, jossa lapsella on mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin omista lähtökohdistaan käsin. Nämä kaikki yhdessä haastavat varhaiskasvattajaa toteuttamaan uusia käyttäytymis- ja toimintamalleja ehkä perinteisten aiemmin opittujen tapojen rinnalle. Opinnäytetyö korostaa kasvattajien vastuuta ja velvollisuuksia lapsen oi-keuksien takaajana myös lain nimissä. Opinnäytetyö ottaa aiheellaan kantaa myös ajankohtaiseen inkluusioperiaatteeseen sekä paljon esillä olevaan käsitykseen lapsesta aktiivisena toimijana ja osal-listujana varhaiskasvatuksessa. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus kertoa mielipiteensä kom-munikointimahdollisuuksistaan riippumatta sekä toimia tasavertaisena jäsenenä ryhmässä erityisestä tuen tarpeesta huolimatta. Tämä mahdollistuu vain varhaiskasvattajan toimesta (THL 2019b).

Opinnäytetyö on merkityksellinen myös oman ammatillisen kehittymisen ja kasvun näkökulmasta.

Opinnäytetyöprosessin aikana varhaiskasvatuksen tietoperusta syventyi, varhaiskasvatustyötä ohjaa-vat lait, säädökset ja asiakirjat tuliohjaa-vat yhä tutummiksi ja sain uusia näkökulmia lasten kielellisten haasteiden havaitsemiseen ja tukemiseen. Lisäksi pääsin kokeilemaan ja kehittämään taitojani työ-elämän kehittäjänä ja opettelemaan projektinhallintataitoja. Opin yhä enemmän itsestäni opinnäyte-työprosessin aikana. Opin tiedostamaan vahvuusalueitani ja kehittymishaasteitani. Opinnäytetyössä vaarana oli sen laajeneminen mittavammaksi kuin se oli suunniteltu. Aiheen tarkka ja selvä rajaami-nen osoittautui enemmän kuin tärkeäksi opinnäytetyöprosessissa. Välillä aiheen rajaamirajaami-nen kuiten-kin tuotti haasteita. Päättämättömästä ja täydellisyyteen tavoittelevasta luonteestani sekä kasva-vasta tiedonjanosta johtuen työ meinasi johtaa loppumattomaan tuotokseen. Onnistuin loppujen lopuksi luomaan opinnäytetyöstä kokonaisuuden, joka on tiivis, mutta monipuolinen.

Toteutin opinnäytetyön yksilötyönä, sillä kurssin toteuttaminen vaati aiempaa AAC-osaamista kuva-kommunikaation sekä tukiviittomien käytöstä. Opinnäytetyössä oli paljon tekemistä yhdelle henki-lölle, mutta sen toteuttaminen oli kuitenkin antoisaa aiheen mielenkiintoisuuden vuoksi. AAC-mene-telmät osaksi varhaiskasvatusta! -kurssin luentoja pitäessäni koin tekeväni juuri sitä mistä nautin.

Luennoin aiheesta, joka on lähellä sydäntäni ja samalla mielenkiintoni AAC-menetelmien käyttöä kohtaan syveni entisestään. Uskon, että opinnäytetyö on arvokas dokumentti työnhaussa ja se tukee omia urasuunnitelmiani. Tällä opinnäytteellä voin osoittaa osaamistani sekä kommunikaatioalan että varhaiskasvatusalan ammattilaisena. Opinnäytetyöllä voin näyttää olevani pitkäjänteinen ja tavoit-teellinen projektityöskentelijä, joka osaa nostaa esille ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita varhaiskasva-tuksen alalta. Asettamani tavoitteet tulivat saavutetuiksi opinnäytetyöprosessin aikana ja onnistuin tuottamaan uutta ja arvokasta tietoa ammattialalleni.

Opinnäytetyöprosessin aikana esille nousi muutamia kehittämistarpeita ja ehdotuksia opinnäytetyön jatkamiseksi ja kehittämiseksi. Opinnäytetyötä voisi jatkaa tutkimuksellisella opinnäytetyöllä, jossa Pikkusiilin henkilökunnan AAC-menetelmien käyttöönottoa ja menetelmien soveltamista tutkittaisiin eri menetelmin. Opinnäytetyötä voisi jatkaa myös niin, että ryhmien tarpeisiin ja käyttöön sopivat AAC-menetelmät valmistettaisiin ja tuotettaisiin suoraan heidän käyttöönsä. AAC-menetelmät osaksi varhaiskasvatusta! -kurssilla muutama osallistuja kertoi, kuinka aika ei riitä muun työn lomassa etsi-mään ja valmistamaan ryhmän tarpeisiin vastaavia kommunikaatiokuvia ryhmän käyttöön. Menetel-mien tarve nähtiin tärkeänä, mutta aika koettiin rajoittavana tekijänä menetelMenetel-mien käyttöönotossa.

Yksi kyselylomakkeeseen vastaajista myös ehdotti, että kurssi voitaisiin toteuttaa niille, joilla ei ole vielä paljon työkokemusta, esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaisiksi opiskeleville. Vastaavan-lainen AAC-kurssi olisi hyödyllinen esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja-, sosionomi- tai opettajaopiskelijoille.

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT

AHONEN, Timo ja LYYTINEN, Paula 2004. Kielen kehityksen vaikeudet. Julkaisussa: SIISKONEN, Tiina, ARO, Tuija, AHONEN, Timo ja KETONEN, Ritva 2004. Joko se puhuu? Kielen kehityksen vai-keudet varhaislapsuudessa (toim.) 2. painos. Juva: Tekijät ja PS-kustannus. 81–100

AIVOLIITTO 2020. Kehityksellisen kielihäiriön tunnistaminen [verkkodokumentti]. Aivoliitto. [Viitattu 2020-06-04.] Saatavissa: https://www.aivoliitto.fi/kehityksellinenkielihairio/tietoa/tunnistaminen/

ALANISKA, Hanna ja VALANNE, Mia s.a. Lisää laatua koulutukseen -opas järjestön kouluttajalle [verkkodokumentti]. Opintokeskus Sivis. [Viitattu 2020-08-20.] Saatavissa: https://www.ok-si-vis.fi/media/koulutuksen-laatu/laatuopas.pdf

ALIJOKI, Alisa ja PIHLAJA, Päivi 2011. Pedagogiset rakenteet ja ratkaisut lasten erityisen tuen tar-peiden näkökulmasta. Julkaisussa: HUJALA, Eeva ja TURJA, Leena. Varhaiskasvatuksen käsikirja (toim.) Jyväskylä: Tekijät ja PS-kustannus. 260–273

ARKKILA, Eva, SMOLANDER, Sini ja LAASONEN, Merja 2013. Monikielisyys ja kielellinen erityisvai-keus [verkkoartikkeli]. Helsinki.fi. [Viitattu 2020-01-04.] Saatavissa: https://www.helsinki.fi/sites/de-fault/files/atoms/files/arkkila_2013_monikielisyys_ja_kielellinen_erityisvaikeus.pdf

ARO, Tuija ja SIISKONEN, Tiina 2004. Millainen on hyvä tuki? Julkaisussa: SIISKONEN, Tiina, ARO, Tuija, AHONEN, Timo ja KETONEN, Ritva 2004. Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhais-lapsuudessa (toim.) Juva: Tekijät ja PS-kustannus. 164–175

BEUKELMAN, David ja LIGHT, Janice s.a. Augmentative & Alternative Communication. Supporting Children and Adults with Complex Communication Needs. Fifth Edition [verkkokirja]. Paul H. Brookes Publishing Co. [Viitattu 2020-08-21.] Saatavissa: https://brookespublishing.com/wp-content/up-loads/2020/01/Beukelman-First-Proofs-Excerpt.pdf

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 2019. Sosionomi (AMK). Kompetenssit ja ammatillinen ydi-nosaaminen varhaiskasvatuksessa [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-07-09.] Saatavissa: https://di- alogi.diak.fi/wp-content/uploads/sites/8/2019/05/Varhaiskasvatuksen_sosionomi_15032019_LOP-PUESITYS.pdf

ENGESTRÖM, Yrjö 1987. Perustietoa opetuksesta. 2.–3. painos. Helsinki: Valtionvarainministeriö EQVIST, Lotta 2007. AAC osana ammattia. Helsingin yliopisto. Puhetieteiden laitos. Pro gradu -tut-kielma. [Viitattu 2020-08-15.] Saatavissa: https://docplayer.fi/6846015-Aac-osana-ammattia-lotta- enqvist-logopedian-pro-gradututkielma-puhetieteiden-laitos-helsingin-yliopisto-marraskuu-2007-oh-jaaja-kaisa-launonen.html

ESKOLA, Jari ja SUORANTA, Juha 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Osuuskunta Vastapaino.

HANNUS, Sinikka 2018. Children with specific language impairment in primary health caretests, as-sessment, prevalence and home activities. University of Helsinki. Department of General Practice and Primary Health Care Clini-cum. Academic Dissertation. [Viitattu 2020-07-14.] Saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/232391/Children.pdf?sequence=1&isAllowed=y HEINÄMÄKI, Minna 01.09.2020. Päiväkoti Pikkusiili [sähköpostiviesti]. Jenniina Suomalainen.

[02.09.2020.]

HERMANFORS, Kaisu 2017. Inklusiivinen varhaiskasvatus - itsestäänselvääkö? [verkkolehti]. Kasva-tus & Aika. 11 (03) 2017. [Viitattu 2020-07-30.] Saatavissa: https://journal.fi/kasvaKasva-tusjaaika/arti- https://journal.fi/kasvatusjaaika/arti-cle/view/68727/30170

HUJALA, Anne 2015. Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi [verkkodokumentti]. Lapsi-asiavaltuutettu. [Viitattu 2020-01-04.] Saatavissa:

http://lapsiasia.fi/wp-con-tent/uploads/2015/04/erityistuki_lapsi.pdf

HUUHTANEN, Kristiina 2011. Kommunikointi. Julkaisussa: HUUHTANEN, Kristiina 2011. Puhetta tu-kevat ja korvaavat menetelmät Suomessa (toim.) Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. 11–25

HUUHTANEN, Kristiina 2011. Merkit ja merkkijärjestelmät. Julkaisussa: HUUHTANEN, Kristiina 2011.

Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät Suomessa (toim.) Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. 58–63 HÄTÖNEN, Heljä 1990. Aikuisten oppiminen ja opettaminen. Helsinki: Ammattikasvatushallitus JUUTI, Pauli ja PUUSA, Anu 2020. Johdanto. Mitä laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan? Julkai-sussa: JUUTI, Pauli ja PUUSA, Anu 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät (toim.) Gaudeamus Oy

KEMPPAINEN, Hannamari 2008. Yhtenä opinnäytetyöprosessin arvioinnin kohteena on aikataulussa pysyminen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-08-21.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1428/kemppainen_hanna-mari.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KETONEN, Ritva, PALMROTH, Anne, RÖMAN, Marjatta, SALMI, Paula ja POIKKEUS, Anna-Maija 2004. Kieli ja kommunikaatio. Julkaisussa: SIISKONEN, Tiina, ARO, Tuija, AHONEN, Timo ja KETO-NEN, Ritva 2004. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (toim.) 2. painos.

Juva: Tekijät ja PS-kustannus. 176–198

KORO, Jukka 1994. Itseohjattu oppiminen – aikuiskoulutuksen tavoite vai väline. Julkaisussa: KA-JANTO, Anneli 1994. Aikuisen oppimisen uudet muodot (toim.) 3. painos. Jyväskylä: Kansanvalistus-seura. 21–48

KORPILAHTI, Pirjo ja PIHLAJA, Päivi 2018. Puheen ja kielen kehityksen vaikeudet. Julkaisussa: PIH-LAJA, Päivi ja VIITALA, Riitta 2018. Varhaiserityiskasvatus, luku 7 (toim.) Jyväskylä: PS-kustannus KOSKINEN, Kaisa ja SIPPOLA, Piia 2006. Moniammatillinen yhteistyö puhetta tukevaa kommunikointi aloittaessa. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. Pro gradu- tutkielma. [Viitattu 2020-08-15.] Saatavissa: https://docplayer.fi/11449911-Moniammatillinen-yhteistyo-puhetta-tukevaa-kom-munikointia-aloitettaessa-kaisa-koskinen-piia-sippola.html

KRISTIANSEN, Irene 1998. Tehokkaita oppimisstrategioita. 1. painos. Porvoo: WSOY

KUPILA, Päivi 2011. Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus oppivassa työyhteisössä. Julkaisussa: HU-JALA, Eeva ja TURJA, Leena 2011. Varhaiskasvatuksen käsikirja (toim.) Jyväskylä: Tekijät ja PS-kus-tannus. 312–327

LAAKSO, Marja-Leena 2004. Esikielellinen vuorovaikutus ja kommunikointi. Julkaisussa: SIISKONEN, Tiina, ARO, Tuija, AHONEN, Timo ja KETONEN, Ritva 2004. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeu-det varhaislapsuudessa (toim.) 2. painos. Juva: Tekijät ja PS-kustannus. 20–47

LAAKSO, Marja-Leena 2018. Kielen rikas maailma jo ennen sanoja [verkkoluento]. Opetushallitus.

[Viitattu 2020-07-30.] Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?time_con-tinue=17&v=n8M_gOsrOxg&feature=emb_title

LAUNONEN, Kaisa 2011. Viittomien käyttö kielen ja kommunikointitaitojen kehittämisessä. Julkai-sussa: HUUHTANEN, Kristiina 2011. Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät Suomessa (toim.) Hel-sinki: Kehitysvammaliitto ry. 32–39

LEHTISARE, Suvi s.a. Toimiva arki visuaalisin keinoin. Opas visuaalisuuteen lasten ohjauksessa [verkkodokumentti]. Tampereen kaupunki. [Viitattu 2020-06-06.] Saatavissa: https://www.tam-pere.fi/liitteet/t/6C7IuInOe/Toimiva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf

LEPPÄNEN, Riitta 2007. Kartoitus AAC-menetelmien käytöstä Hyvinkään päivähoidossa – Koulutuk-sen merkitys. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 2020-08-21.] Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/fileadmin/muut/opinnaytteet/riitta_leppa-nen.pdf

MERIKOSKI, Hannele ja PIHLAJA, Päivi 2018. Puheen ja kielen kehityksen tukeminen varhaiskasva-tuksessa. Julkaisussa: PIHLAJA, Päivi ja VIITALA, Riitta 2018. Varhaiserityiskasvatus, luku 8 (toim.) Jyväskylä: PS-kustannus

NURMI, Kari 1999. Esipuhe. Julkaisussa: GRÖNSTRAND, Ritva 1999. Kasvava aikuinen (toim.) Jyväs-kylä: YLE-opetuspalvelut. 6–7

NURMILAAKSO, Marja 2011. Pienen lapsen kielellinen tietoisuus osana kielen kehitystä. Julkaisussa:

NURMILAAKSO, Marja ja VÄLIMÄKI, Anna-Leena 2011. Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen var-haiskasvatuksessa (toim.) Helsinki: Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 31–41 NURMILAAKSO, Marja ja VÄLIMÄKI, Anna-Leena 2011. Saatteeksi. Julkaisussa: NURMILAAKSO, Marja ja VÄLIMÄKI, Anna-Leena 2011. Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa (toim.) Helsinki: Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 5–8

OAJ s.a. Riittävästi tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin [verkkodokumentti]. Opetusalan Ammattijär-jestö OAJ. [Viitattu 2020-08-29.] Saatavissa: https://www.oaj.fi/politiikassa/riittavasti-tukea-oppimi-seen-ja-koulunkayntiin/

OPETUSHALLITUS s.a. Varhaiskasvatus [verkkodokumentti]. Opetushallitus. [Viitattu 2020-06-10.]

Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus

OPETUSHALLITUS 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a [verkkodokumentti]. Opetushallitus. [Viitattu 2020-06-15.] Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/de-fault/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

PAALUMÄKI, Anni ja VÄHÄMÄKI, Maija 2020. Havainnointi organisaatiotutkimuksessa. Julkaisussa:

PUUSA, Anu ja JUUTI, Pauli 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät, luku 8 (toim.) Gaudeamus oy

PANZAR, Eero 2013. Elinikäinen oppiminen aikuisuuden näkökulmasta. Julkaisussa: HAKALA, Juha ja KIVINIEMI, Kari 2013. Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä (toim.) Kokkola: Jyväskylän yliopisto. 11–21. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/48383/978-951-39-5376-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

PAPUNET 2014. Kuvat kommunikoinnissa [verkkodokumentti]. Tietotekniikka ja kommunikaatiokes-kus. [Viitattu 2020-06-05.] Saatavissa: https://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Jul-kaisut/kuvat_kommunikoinnissa_2014.pdf

PAPUNET 2018a. Viittomat kommunikoinnissa [verkkodokumentti]. Tietotekniikka ja kommunikointi-keskus. [Viitattu 2020-06-05.] Saatavissa: https://papunet.net/sites/papunet.net/files/tietoa/Op-paat/viittomat_kommunikoinnissa_netti_2018.pdf

PAPUNET 2018b. Kommunikointitaulu [verkkodokumentti]. Kehitysvammaliitto. [Viitattu 2020-06-05.] Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/kommunikointitaulu

PAPUNET 2019a. Puhetta korvaava kommunikointi eli AAC [verkkodokumentti]. Kehitysvammaliitto.

[Viitattu 2020-01-02-04.] Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/puhetta-korvaava-kommunikointi-eli-aac

PAPUNET 2019b. Kuvat kommunikoinnissa [verkkodokumentti]. Kehitysvammaliitto. [Viitattu 2020-06-05.] Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/kuvat-kommunikoinnissa

PAPUNET 2020a. Mitä on puhevammaisuus? [verkkodokumentti]. Kehitysvammaliitto. [Viitattu 2020-06-03.] Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/mita-on-puhevammaisuus

PAPUNET 2020b. Nopea piirroskuvaviestintä [verkkodokumentti]. Kehitysvammaliitto. [Viitattu 2020-06-06.] Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/nopea-piirrosviestinta

PIHLAJA, Päivi 2009. Erityisen tuen käytännöt varhaiskasvatuksessa -näkökulmana inkluusio. Kasva-tus [digilehti] 2/2009, 146–157. [Viitattu 2020-06-10.] Saatavissa:

https://www.re- searchgate.net/profile/Paeivi_Pihlaja2/publication/260311130_Erityisen_tuen_kaytannot_varhaiskas- vatuskessa_-_nakokulmana_inkluusio/links/0deec530bb18b7b121000000/Erityisen-tuen-kaeytaen-noet-varhaiskasvatuskessa-naekoekulmana-inkluusio.pdf

PIHLAJA, Päivi ja VIITALA, Riitta 2018a. Esipuhe. Julkaisussa: PIHLAJA, Päivi ja VIITALA, Riitta 2018 Varhaiserityiskasvatus (toim.) Jyväskylä: PS-kustannus.

PIHLAJA, Päivi ja VIITALA Riitta 2018b. Muuttuva varhaiskasvatus. Julkaisussa: PIHLAJA, Päivi ja VIITALA, Riitta 2018. Varhaiserityiskasvatus, luku 1 (toim.) Jyväskylä: PS-kustannus.

RAUDASKOSKI, Pirkko 1999. Vastavuoroisuus oppimisessa. Julkaisussa: GRÖNSTRAND, Ritva 1999.

Kasvava aikuinen (toim.) Jyväskylä: Tekijät ja Yleisradio Oy. 24–37

RAUSTE-VON WRIGHT, Maijaliisa, VON WRIGHT, Johan ja SOINI, Tiina 2003. Oppiminen ja koulu-tus. 9. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy

ROGERS, Jenny 2004. Aikuisoppiminen. Tampere: Finn Lectura

SALONEN, Kari 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön [verkkodoku-mentti]. Turun ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2020-08-23.] Saatavissa:

http://julkaisut.tur-kuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

SIILINJÄRVI s.a.a Päiväkoti Pikkusiili [verkkodokumentti]. Siilinjärvi. [Viitattu 2020-06-12.] Saata-vissa: https://www.siilinjarvi.fi/kasvatus-ja-opetus/varhaiskasvatus/paivakodit/paivakoti-pikkusiili/

SIILINJÄRVI s.a.b Päiväkodit [verkkodokumentti]. Siilinjärvi. [Viitattu 2020-08-20.] Saatavissa:

https://www.siilinjarvi.fi/kasvatus-ja-opetus/varhaiskasvatus/paivakodit/

SIILINJÄRVI 2019. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 ja Siilinjärven kunnan paikalliset linjaukset 2019 [verkkodokumentti]. Siilinjärvi. [Viitattu 2020-06-12.] Saatavissa:

https://sto-rage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/06/79e13dec-varhaiskasvatusuunnitelma_2019.pdf SIISKONEN, Tiina, ARO, Tuija ja LYYTINEN, Paula 2004. Havainnointi, arviointi ja tutkimuksiin oh-jaaminen. Julkaisussa: SIISKONEN, Tiina, ARO, Tuija, AHONEN, Timo ja KETONEN, Ritva 2004. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (toim.) 2. painos. Juva: Tekijät ja PS-kus-tannus. 118–130

SIVIS s.a. SWOT-analyysi [verkkodokumentti]. Opintokeskus Sivis. [Viitattu 2020-08-25.] Saata-vissa: https://www.ok-sivis.fi/jarjestoarvioinnin-ilmansuuntia/arvioinnin-tiedonkeruun-menetel-mia/swot-analyysi.html

TENK 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa [verkko-dokumentti]. Tutkimuseettinen neuvottelulautakunta. [Viitattu 2020-08-20.] Saatavissa:

https://tenk.fi/fi/ohjeet-ja-aineistot/HTK-ohje-2012

THL 2019a. Kommunikaatio- opetus ja ohjaus [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

[Viitattu 2020-01-04.] Saatavissa: https://thl.fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/so-peutumisvalmennus/kommunikaatio-opetus-ja-ohjaus

THL 2019b. Lapsen osallisuus [verkkodokumentti]. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. [Viitattu 2020-08-08.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lapsen-osallisuus TUOMI, Jouni ja SARAJÄRVI, Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Jouni Tuomi, Anneli Sarajärvi ja Kustannusosakeyhtiö Tammi

VALLI, Raine 2018. Aineistonkeruu kyselylomakkeella. Julkaisussa: VALLI, Raine 2018. Ikkunoita tut-kimusmetodeihin 1, luku 6 (toim.) 5. painos. Jyväskylä: PS-kustannus

VIITALA, Riitta 2018. Inkluusio ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Julkaisussa: PIHLAJA, Päivi ja VII-TALA, Riitta 2018. Varhaiserityiskasvatus, luku 2 (toim.) Jyväskylä: PS-kustannus

VIITTALA, Kaisu 2008. Lapsuus ja erityinen tuki päivähoidossa. Julkaisussa: KONTU, Elina ja SUHO-NEN, Eira. 2008. Erityispedagogiikka ja varhaislapsuus (toim.) 3. painos. Helsinki: Tekijä ja Gaudea-mus Helsinki University Press. 9–29

VILKKA, Hanna ja AIRAKSINEN, Tiina 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Kustannusosa-keyhtiö Tammi

VILKKA, Hanna 2018. Havainnot ja havainnointimenetelmät tutkimuksessa. Julkaisussa: VALLI, Raine 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1, luku 10 (toim.) 5. painos. Jyväskylä: PS-kustannus VILKKA, Hanna 2015. Tutki ja kehitä. 4. painos. Jyväskylä: PS-kustannus

VILKKA, Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Tammi

VARHAISKASVATUSLAKI L. 13.07.2018/540. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2020-06-15.] Saatavissa:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540