Opettajat ja TVT:n opetuskäyttö

5.2.3 Opettajat ja TVT:n opetuskäyttö

Neljä viidestä haastattelemistani opettajista kuvailivat TVT:n käyttötaidoissaan olevan paran-tamisen varaa. Kaikilla opettajilla oli opetuskäytön kannalta välttämättömät toiminnat kuten Wil-man, tai dokumenttikameran käyttö hallussa. Sen sijaan opettajat kuvailivat eri osa-alueita, joissa he kaipaisivat lisää tietoa. Osa-alueet olivat mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuk-sessa, tieto erilaisista opetussovelluksista ja jaettujen toimintaympäristöjen pedagoginen käyttö. Opettajaryhmän näkemys omista taidoistaan oli huonompi kuin Cicero learning -verkos-ton raportin opettajilla (Helsingin Yliopisto 2008, 8—9) ja SITES 2006 –tutkimuksen opettajilla (Kankaanranta& Puhakka 2008, 63).

Coehlerin, Mishwan ja Cainin (2013, 15—16) TPACK-mallissa opettajien heikoksi kokemansa osa alueet osuivat teknologiseen tietämykseen (Technological knowledge, TK) ja teknologian pedagogiseen tietämykseen (technological pedagocical knowledge, TPK). Näiden osa-aluei-den opettamiseen parhaat keinot ovat Hofferin ja Garandgenetin tutkimuksen mukainen laite-spesifi tarkkaan strukturoitu kurssitus (2012, 88).

Kaikki opettajat kuvailivat oppineensa koulussa käyttämänsä TVT-taidot työn ohessa itsenäi-sesti opettelemalla. Opettajista kaksi kuvailivat saaneensa yliopiston TVT-koulutuksesta lä-hinnä muutamia perustaitoja, joiden pohjalta vasta työelämässä oppivat käyttämään TVT:tä.

Toinen näistä opettajista kuvaili saaneensa erityisesti yliopisto-opetuksen harjoittelusta

Tekno-logista sisältötietämystä (Technological content knowledge, TCK), mutta kertoi sen soveltami-sen olevan vaikeaa, sillä yliopiston harjoittelukoulu poikkeaa toimintaympäristönä niin paljon kenttäkoulusta.

H2: Savonlinnan okl ja norssi oli painottunut näihin TVT-laitteisiin ja siellä sitä jopa tu-putettiinkin ihan. Ja käytettiin ihan hullusti ja oli harkoissa mukana, et joo kylähän se sieltä tuli jonkun verran se taito enemmän, kuin että jos oisin opiskellut jossain toisessa okl:ssä. Tai vaikkei taito, niin sit semmonen tietoisuus, että mitä hyötyä näistä on ope-tuskäytössä. Mut sit toisaalta koen, että olihan se nyt aika pilvilinnoissa olemista sen tvt:n kannalta siellä, että missäpä kenttäkoulussa nyt.

Yksi opettajista kuvaili yliopiston TVT:n opetusta hyvin vajavaiseksi. Hän kuvaili sen olevan saman kaltaista kuin muukin OKL:n koulutus siinä suhteessa, että vasta työelämä opettaa opet-tajan taidot. Opettajat kuvailivat myös arkikäytöstä saadun tiedon ja erikseen koulukäyttöä var-ten opetellun tiedon eroa ja kuvailivat, että arkikäytössä oppii vain muutamia koulukäytössä tarvittavia TVT-taitoja, kuten tekstinkäsittelyä.

Opettajista kolme kertoi käyneensä erilaisissa TVT:n täydennyskoulutuksissa. Yksi oli käynyt kunnan koulujen uuteen ohjelmistoon perehdyttävässä kurssissa ja kuvaili kurssia hyödyl-liseksi. Kurssista oli kuitenkin tiedotettu melko huonosti, ja haastattelemani opettaja oli sitä mieltä, ettei välttämättä olisi kuullutkaan koko koulutuksesta, ellei olisi koulunsa TVT-vastaava.

Kaksi muuta täydennyskoulutuksessa käynyttä olivat käyneet KIKY-koulutuksissa. Opettajat kuvailivat kursseja melko turhiksi, sillä kurssilaisten tasoerot olivat hyvin suuria ja kurssilla ke-rettiin käsitellä asioita vain melko pintapuolisesti. Tilanne on samanlainen kuin Atjonen (2005, 52) kuvaili, eli tieteellisesti tuotettu tieto TVT:n opetuskäytöstä ei ole vielä löytänyt selkeää väy-lää kenttäkouluihin. Tämä voi johtaa Coehlerin, Mishwan ja Cainin kuvailemaan tilanteeseen, jossa TVT:n tulo kouluihin ei muuta toimintakulttuuria TVT:tä tarkoituksenmukaisesti hyödyntä-väksi, vaan se vain sulautuu vanhoihin rakenteisiin ja metodeihin.

H2: no osittain se oli vähä liian helppoa mulle. Koska siinä aloitettiin tietokoneen käyn-nistämisestä. Siellä oli eräs, joka ei tiennyt tätä. Mä olin siinä vaiheessa tehny jo ite ne tunnukset siinä vaiheessa, kun päästiin kirjautumaan sinne pedanettiin. Ja siinä oli se hauskaa, että sen koulutuksen aiheena oli oman pedanet-tunnuksen teko. Ja se miten

sä pääsit kirjautumaan sinne kikykoulutukseen, ni sul piti olla siinä ne pedanet tunnuk-set.

Tärkeimpänä tukimuotona kaikki opettajat mainitsivat epävirallisen kollegiaalisen tuen. Opetta-jat saivat pääasiassa kollegoiltaan tietoa esimerkiksi käytännöllisistä sovelluksista. Yksi haas-tattelemistani opettajista kertoi tarjoavansa säännöllisesti tukea koulunsa muille opettajille. Hän toimi koulunsa TVT-vastaavana, koki omaavansa hyvät TVT-taidot ja käytti TVT:tä säännölli-sesti opetuksessaan. Nämä tulokset ovat samankaltaisia kuin Kankaanrannan ja Puhakan tut-kimuksessa kävi ilmi. TVT:n pedagogisen käytön taito ennustaa sitä, että opettaja käyttää säännöllisesti TVT:tä opetuksessaan. (2018, 91). Pöntisen tutkimuksessa opettajaopiskelijat kuvailivat TVT:n vertaisopettamista ja oppimista TVT:n käyttöön sitoutumisen merkkinä (2013, 103.)

Haastattelussani pyysin opettajia kuvailemaan täydellistä TVT:tä käyttävää luokanopettajaa.

Jokainen opettaja vastasi ideaalin TVT:tä käyttävän opettajan ominaisuudeksi taidon arvioida TVT:n käytön tarpeellisuutta. Opettajan tulisi nähdä TVT vain yhtenä mahdollisista työkaluista ja TVT-taidot vain yhtenä sisältöalueena muiden joukossa. Haastateltavien mukaan hyvä opet-taja käyttää TVT:tä perustellusti ja jättää käyttämättä, kun sen käyttö ei ole perusteltua.

Opettajista kolme viidestä kertoi, että ideaaliopettajan tulisi olla innostunut TVT:n opetuskäy-töstä. Opettajat kuvailivat, että TVT:n opetuskäytön tarkoituksenmukaiset ja parhaat metodit ja käytännöt vaativat opettajalta etsimistä ja kokeilua. Opettaja tekee tätä työtä todennäköisesti innokkaammin ja tehokkaammin, mikäli hänellä on yleisesti korkea motivaatio TVT:n käyttöön.

Kolme viidestä opetaajasta kuvaili, että hyvällä TVT:tä hyödyntävällä opettajalla on oltava pa-remmat taidot laitteen ja ohjelmistojen käytöstä, kuin oppilailla. Yksi opettajista ei pitänyt opet-tajan taitotasoa merkittävänä, vaan korosti hyvän opetopet-tajan vaatimuksena olevan vain kyky perustella TVT:n käyttö pedagogisesti.

Haastattelija: No mitenkäs, miten sä kuvailisit semmosta ideaalia TVT:tä opetukses-saan käyttävää opettajaa? Semmonen kympin ope.

H3: Okei, semonen henkilö ois semmonen joka 1. Osaa käyttää sitä laitetta mitä käyt-tää, on se sitten kannettava, tai tabletti tai mikä tahansa älylaite. 2. Sen lisäksi osaa käyttää sitä ohjelmaa mitä käyttää, ei ny tietenkään joka ikistä yksityiskohtaa tarvi osata ulkoa tavallaan ainakin suurin piirtein osaa ja osaa löytää tarvittavat ratkaisut nopeasti.

Sit et se et osaa ite käyttää sitä laitteita ja ohjelmia, niin sit osaa myös mielekkäällä ja oppilaan tasoisella tavalla opastaa sen laitteen käyttöön 4. osaa myös ohjelman käyt-töön opastaa mielekkäästi ja oppilaan tasoisesti ja varmaan 5. Pystyy tuomaan sen laitteen mielekkäällä tavalla oppituntiin, ja mielekkäällä tässä tarkoitan sitä että, se laite on työkalu. Se ei ole itsetarkoitus, vaan se laite on käytössä vaan sen takia että sillä tehdään joku tietty asia. Sen laitteen käyttö itsessään on mun mielestä toissijainen asia, että niitä ei pidä... Ideaali opettaja ei ota laitetta tunnille sen takia, että oppilaat oppis käyttämään sitä laitetta, vaan välillisesti oppis laitteen ja ohjelmiston käyttöä, mut sit tavallaan tekis sillä jonkun työn koska ne on työkaluja loppujen lopuks.

Neljä viidestä haastattelemastani opettajasta kuvailivat asenteiden TVT:n käyttöön vaihtelevan iän mukaan. Opettajat kuvailivat TVT:n opetuskäytössä olevan sukupolvijaon. Opettajat näkivät itse kuuluvansa nuorempaan sukupolveen, jotka ovat kasvaneet laitteiden kanssa ja käyttäneet niitä omana kouluaikanaan. Opettajien mukaan vanhemmilla opettajilla on usein suurempi kyn-nys lähteä opettelemaan uusia teknologioita, sillä heidän lähtötaitotasonsa on matalampi. Li-säksi opettajat kuvailivat vanhempien opettajien sukupolven muutosvastarinnan korkeam-maksi, sillä he ovat opettaneet pitkään ei TVT:tä käyttävässä koulumaailmassa ja ovat tottuneet siihen. Yksi opiskelija kuvasi, että vastarinta saattaa näkyä TVT:n näennäisenä ei pedagogi-sesti tarkoituksenmukaisena käyttönä

Haastattelija: Mites tää muutosvastarinta näkyyy sitten

H5: No mun mielestä sillee et sitä TVT: käytetään näennäisesti, että näkyy että nyt on mukamas tehty tämmönen joku tvt-juttu vaik todellisuudessa ei oo perehdytty, että mitä tällä pystyis oikeestaan tekee ja tehään se yks pakollinen projekti ja sit voidaan sanoo, et nyt ollaan käytetty tvt:tä. Ja must tuntuu et se enimmäkseen johtuu siitä, että se se on vaivalloista.

Atjonen kuvailee, että TVT:n tulo kouluun on toimintakulttuurin muutos, johon vaikuttaa opetta-jien alttius muutokseen ja muut henkilökohtaiset tekijät, kuten työhistoria (2005, 26). Opettaja-ryhmä kuvaili vanhempien opettajien sukupolven kokevan Atjosen (2005, 32) mukaista korkeaa tietokoneahdistusta, joka vaikeuttaa TVT:n integroimista opetukseen. Opettajat kuitenkin ko-rostivat suhtautumisen olevan yksilöllistä.

H1: Se tuli mieleen vanhemmista opettajista eikö nuoremmista. Miusta nuoret suhtau-tuu aika hyvin tvt:hen tai ainakin käyttävät sitä paljon mutta sitten taas vanhemmilla opettajilla on semmonen paine, että apua minä en ossaa. Et mun pitäis olla parempi.

Miten mä voin käyttää tätä oppilaiden kanssa. Ne tiedostaa sen, että oppilaat osaa hir-veesti, mutta niillä vanhemmilla opettajilla, ne ei niinku löydä tai osaa hahmottaa sitä, et miten tätä ois tarkoituksenmukaista käyttää

Kaikki haastattelemani opettajat pitivät suurimpana TVT:n tarkoituksenmukaisen käytön ongel-mana opettajien ajanpuutetta. Näkemys on sama kuin SITES 2006 tutkimukseen osallistuneilla TVT-vastuuopettajilla (Kankaanranta, Puhakka 2008, 63). Kaikki opettajat kuvailivat joutu-vansa käyttämään ylimääräistä aikaa TVT:tä soveltavan opetuksen suunnitteluun. Samaa mieltä olivat SITES 2006 –tutkimuksessa haastatellut luonnontieteiden ja matematiikan opet-tajat (Kankaanranta & Puhakka 2008 57—58). Kaksi haastattelemaani opettajaa toimivat kou-lunsa TVT-vastaavina. Heillä oli työjärjestykseen määrätty tunteja viikosta TVT:tä käyttävän opetuksen kehittämiseen. Opettajien mukaan koko aika meni kuitenkin TVT-laitteiden ylläpi-toon ja kollegoiden auttamiseen. Kaikkia kollegoita ei kuitenkaan määritetyn ajan puutteissa kerennyt auttaa ja heitä autettiin muulla ajalla. Muille haastattelemilleni opettajille ei oltu mää-ritetty työjärjestyksessä aikaa oman TVT-opetuksen valmisteluun ja kehitykseen. Nämä opet-tajat kuvailivat TVT:n käytön opettelun ja valmistelun vievän aikaa, joka on aina jostain muusta työtehtävästä pois.