Haastateltavilta kysyttiin heidän tietämystään autismin kirjosta. Vastauksissa nousi esiin se, että opettajaopiskelijoiden tietämys autismin kirjosta vaihteli vähäisestä tai lähes olematto-masta tiedosta suhteellisen hyvään tiedon määrään. Osa haastatelluista tiesi aiheesta hyvin vähän tai ei ollenkaan, osa tiesi jonkin verran ja osa tiesi jo enemmän. Kokonaisuutena tie-tämys autismin kirjosta oli silti puutteellista. Kaikki haastatellut olivat epävarmoja käsitys-tensä oikeellisuudesta ja kokivat tietonsa puutteellisiksi. Tästä huolimatta osalla tutkimuk-seen osallistuneista opettajaopiskelijoista oli suhteellisen hyvin tietoa autismin kirjosta.
Arvioin tietämyksen tasoa tarkastelemalla haastateltujen mainitsemien autismin kirjon piir-teiden määrää. Tutkitusti autismin kirjon erityispiirteitä ovat haasteet sosiaalisessa vuoro-vaikutuksessa ja kommunikoinnissa, toistavat käyttäytymistavat ja rutiinit, erityiset ja rajoit-tuneet kiinnostuksenkohteet sekä aistien erityispiirteet (Hansen ym. 2013, 2; NAS 2017).
Jaoin haastatellut erityispiirteiden tietämyksen perusteella kolmeen eri ryhmään eli A. tietä-mys heikko, B. tietätietä-mys kohtalainen ja C. tietätietä-mys hyvä. Heikko tietämyksen taso tarkoitti, että tietoa oli vähän tai ei ollenkaan. Kohtalaisella tietämyksen tasolla haastateltava tiesi au-tismin kirjosta jonkin verran ja hyvällä tasolla jo hieman muita enemmän. Erityispiirteiden lisäksi kiinnitin huomioita tiedon määrää arvioitaessa muihin autismin kirjoon liittyviin te-kijöihin, kuten autismin kirjon etiologiaan ja itse termin ymmärtämiseen.
Kahdeksasta haastatellusta opettajaopiskelijasta kaksi tiesi autismin kirjosta vähän tai ei ol-lenkaan (ryhmä A). He toivat esiin autismin kirjoon liittyvistä erityispiirteistä rajoittuneet kiinnostuksenkohteet sekä vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämä ryhmä ei ym-märtänyt autismin kirjon laajuutta, vaan ajatteli siitä kapea-alaisemmin kuin muut ryhmät.
”Joskus oon kuullu sellasesta taudista, et pystyy niinkö muistamaan uskomat-toman paljon ja mä oon käsittänyt, että se on jonkinlainen autismin muoto.”
(Nekran, AO)
”Niillä saattaa olla semmosia, et ne hyvin hallitsee jotaki tiettyjä asioita, että ne on hyvin kiinnostuneita jostain asiasta”(Ilona, AO)
”Ne ei oikeen osaa lukea ihmistä ja sillä tavalla, sen ihmisen mielialoja vält-tämättä, et mitä se toinen ajattelee.” (Ilona, AO)
Kaksi haastateltua tiesi autismin kirjosta kohtalaisesti (ryhmä B). Ero heikosti tietäviin (ryh-mään A) oli siinä, että vähän autismin kirjosta tietävät mainitsivat vain yhden tai kaksi au-tismin kirjolle tyypillistä piirrettä, kun kohtalaisesti tietävät mainitsivat useampia piirteitä.
He tiesivät jo useampia autismin kirjon erityispiirteitä ja mainitsivat niitä useampia verrat-tuna A-ryhmään.
”On kielellisii kehitysongelmia ja semmosta et ärsykkeet saattaa enemmän vaikuttaa silleen, et autistinen ihminen saattaa ärsyyntyä helpommin ympäris-töstä ja on ehkä enemmän sellanen syrjään vetäytyvämpi.” (Siiri, AO)
Ryhmä C tiesi autismin kirjosta hieman enemmän kuin ryhmä B. Ero ryhmien välillä oli siinä, että enemmän tietävät mainitsivat selvästi useampia autismin kirjo erityispiirteitä sekä
mainitsivat jotakin autismin kirjon alaluokista. He myös sanoivat autismin kirjon olevan laaja oireyhtymä ja ilmenevän yksilöllisesti henkilöstä riippuen. Kaikkien enemmän tietä-vien vastauksissa Aspergerin oireyhtymä oli mainittu autismin kirjon alaryhmäksi. Lisäksi vastauksissa käsiteltiin autismin kirjon etiologiaa, mikä ei A- ja B-ryhmissä tullut ilmi.
”Se voi sitte olla aika moninainen ja vaihteleva ja Asperger käsittääkseni ny-kyään luokitellaan sinne osaksi autismin kirjoa.” (Norppa, LO)
”Autismin kirjoon kuuluu nykysin semmosia niinku tavallaan näitä psyykkisiä häiriöitä tai muita mitä aiemmin on luokiteltu, että esimerkiksi aspergerin syn-drooma.” (Oona, AO)
”Se on joku semmonen neurologinen häiriö aivoissa.” (Elisa EO)
Pääosin kaikki haastateltavat tiesivät kuitenkin autismin kirjon vaikuttavan sosiaaliseen vuo-rovaikutukseen ja ilmenevän erityisinä kiinnostuksenkohteina. Nämä kaksi piirrettä lukeu-tuvat autismin kirjon erityispiirteisiin. Myös Talibin ja Paulsonin (2015) toteuttamassa opet-tajaopiskelijoiden autismin kirjon näkemyksiä ja tietämystä käsittelevän tutkimuksen tulok-sissa ilmeni, että opettajaopiskelijat tiedot autismin kirjosta olivat suurelta osin paikkansa-pitäviä, mutta tähän tutkimukseen verrattuna heidän tutkimukseen osallistuneet opettajaopis-kelijat tiesivät aiheesta enemmän.
Kaikki tämän tutkimuksen haastateltavat mainitsivat, että autismin kirjon henkilöillä on tyisiä lahjakkuuksia. Tämän tiedon paikkansapitävyydestä on kuitenkin tutkimuksissa eri-laisia mielipiteitä. Meilleur et al. mukaan jopa reilulla 60 prosentilla autismin kirjon henki-löistä on erityistaitoja jollakin yksittäisellä osa-alueella. Toisaalta Talib ja Paulson (2015) kritisoivat tutkimuksessaan sitä, että tutkimukseen osallistuneet opettajaopiskelijat ajatteli-vat virheellisesti erityislahjakkuuden liittyvän aina autismin kirjoon. Median uskottiin ole-van ainakin osittain syynä vääriin uskomuksiin, sillä se nostaa usein esiin henkilöitä, joilla on erityisiä ja epätavallisia lahjakkuuksia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että varsinaisen savant-taidon esiintyminen on hyvin pientä. Erityislahjakkuus ei siis ole itsessään autismin kirjon erityispiirre, vaan se sisältyy erityisiin kiinnostuksenkohteisiin. Myös tässä tutkimuk-sessa media ja esimerkiksi televisio-ohjelmat ovat todennäköisesti osaltaan vaikuttaneet sii-hen, että kaikki haastatellut opettajaopiskelijat toivat esiin stereotyyppisesti autismin kirjoon kuuluvaksi erityislahjakkuudet. Suurin osa haastatelluista opettajaopiskelijoista tiesi myös sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksien liittyvän autismin kirjoon. Myös tämä asia on
etenkin viime vuosina näkynyt mediassa ja televisiossa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vai-keudet ja erityislahjakkuudet ovat myös piirteitä, jotka ovat poikkeavia ja siten niihin kiin-nitetään helpommin huomiota.
Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on havainnollistettu vielä tämän tutkimuksen opetta-jaopiskelijoiden tietämystä autismin kirjon erityispiirteistä. Taulukossa rastit kertovat sen, mitkä erityispiirteet ovat mainittu kunkin eri tietotason ryhmässä. Taulukosta on nähtävissä selvästi se, että ryhmä C on tiennyt eniten asioita autismin kirjon erityispiirteistä. Erona ryh-mään B on se, että enemmän tietävät olivat maininneet useampia erityispiirteitä, kun taas A-ryhmässä piirteitä oli mainittu vain muutamia. Lisäksi A-ryhmässä C oli mainittu useasti eri-tyiset ja rajoittuneet kiinnostuksen kohteet, kun B-ryhmässä niitä ei tullut esiin ollenkaan.
Vaikka ryhmässä A oli tietoa heikoiten, oli siellä mainittu erityiset ja rajoittuneet kiinnos-tuksenkohteet, joita ei taas ryhmässä B ollut mainittu ollenkaan. Ryhmä B tiesi kuitenkin selvästi ryhmää A enemmän muita piirteitä ja osoittivat puheissaan tietävänsä autismin kir-josta enemmän kuin ryhmä A.
TAULUKKO 1. Opettajaopiskelijoiden tietämys autismin kirjon erityispiirteistä
Autismin kirjon erityispiirre
A. Tietämys heikko
B. Tietämys kohtalainen
C. Tietämys hyvä
Sosiaalisen vuorovaikutuksen
vaikeudet x x x
Kommunikoinnin vaikeudet x x
Toistavat käyttäytymistavat ja ru-tiinit
Erityiset ja rajoittuneet
kiinnos-tuksen kohteet x x
Aistien erityispiirteet x x
Taulukossa on nähtävissä se, että kukaan haastatelluista ei tuonut ilmi toistavia käyttäyty-mistapoja ja rutiinien tarvetta, jotka kuitenkin ovat yksi autismin kirjon erityispiirteistä.
Toistava käyttäytyminen ja rutiinit ovat tutkitusti asioita, jotka voivat vaikuttaa suurestikin autismin kirjon lapsen elämään koulussa, sillä selkeä struktuuri ja rutiinit ovat hyvin tärkeitä
päivien sujumisen takaamiseksi. (Deris & Di Caldo 2013, 53-54). Toistava käyttäytyminen voi ilmetä koulussa esimerkiksi pään hakkaamisena tai itsensä keinuttelemisena (NAS 2017), joten olisi tärkeää, että opettaja ymmärtää näissä tapauksissa lapsen käytöksen johtu-van autismin kirjon erityispiirteistä.
Kaksi haastatelluista puhui autismin kirjosta persoonallisuushäiriönä tai sairautena. Autis-mitutkimuksen alkuaikoina autismi miellettiinkin mielen sairaudeksi ja Aspergerin oireyh-tymä miellettiin autistiseksi psykopatiaksi (Bogdashina 2006, 21). Nykyään autismin kirjo tiedetään kuitenkin aivojen neurobiologiseksi kehityshäiriöksi, jonka taustalla ovat geneet-tiset ja ympäristöön liittyvät tekijät (Hansen ym. 2013, 4). Vaikka osa tutkimukseen osallis-tuneista opettajaopiskelijoista tiesi autismin kirjosta jo hieman enemmän, kokivat kaikki haastatellut opettajaopiskelijat tietonsa vajavaisiksi ja olivat epävarmoja siitä, ovatko omat käsitykset autismin kirjosta oikeita.
”No ihan rehellisesti, ni en tiedä ihan hirveesti. Et ehkä enemmän mulla on semmosia omia käsityksiä siitä mitä se on, mut mä en oo ihan varma, et pitääks ne mun käsitykset edes paikkaansa. Et ei mul hirveesti oo mitään tietoa asi-asta.” (Marjukka, LO)
Vain osa haastateltavista huomioi sen, että autismin kirjon vaikutus toimintakykyyn voi olla hyvin vaihtelevaa riippuen henkilöstä. Autismin kirjon vakavuusaste vaihtelee lievästä sy-viin vaikeuksiin (APA 2017) ja sen yhteydessä voidaan puhua myös henkilön toimintakyvyn perusteella hyvätasoisesta (high functioning) tai heikkotasoisesta (low-functioning) mista (DeRosier, Swick, Davis, McMillen & Matthews 2011). Opettajaopiskelijoiden autis-min kirjon tietämystä tarkasteltaessa ilmeni, että moni yhdisti autisautis-min kirjon samaksi asiaksi kuin Aspergerin oireyhtymä. Autismin kirjo näkyy ihmisessä ja hänen toiminnassaan kuitenkin yksilöllisesti, ja sen ilmenemismuodot voivat olla hyvinkin erilaisia (Autismi- ja Aspergerliitto 2017). Autismin kirjo on sateenvarjotermi erilaisille autismin kirjon muo-doille, joista yksi on Aspergerin oireyhtymä (Hansen ym. 2013, 4-5). Aspergerin oireyhty-mälle tyypillistä on poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikointi sekä rajoittuneet kiinnostuksenkohteet (Autismi- ja Aspergerliitto 2017).
Opettajaopiskelijoiden autismitietämyksessä oli siis eroja. Koulutusohjelmalla ei kuitenkaan tämän tutkimuksen perusteella näyttänyt olevan merkitystä autismin kirjon tietämyksen
ta-soon, sillä eniten tietävien ryhmässä oli sekä erityisopettaja-, luokanopettaja- että aineen-opettajaopiskelija. Myös muissa ryhmissä oli sekä luokanopettaja- että aineenopettajaopis-kelijoita.
6.2 Opettajaopiskelijoiden kokemat valmiudet autismin kirjon oppilaiden