Opettajankoulutuksen antamia valmiuksia autismin kirjon lasten opettamiseen ei ollut tut-kittu tätä ennen. Myös opettajankoulutuksen antamista valmiuksista tukea tarvitsevien lasten opettamiseen on tehty melko vähän tutkimusta. Opettajankoulutus ylipäätään on suhteellisen vähän tutkittu osa-alue alallamme. Tämä on mielenkiintoista, sillä opettajankoulutuksesta valmistuvat opettajat ovat kuitenkin niitä, joilla pitäisi olla tuorein tieto opettamisesta ja jotka vievät uusinta osaamista kouluihin. Olisi mielenkiintoista tutkia laajemmin opettajan-koulutuksen antamia valmiuksia opettaa tukea tarvitsevia oppilaita ylipäätään. Aihetta voisi tutkia laajemmalla haastatteluaineistolla tai määrällisellä aineistolla. Olisi mielenkiintoista tutkia aihetta myös opettajankoulutuksen opettajien näkökulmasta eli miten he kokevat opet-tajankoulutuksen antavan valmiuksia tukea tarvitsevien lasten opettamiseen. Yliopiston opettajat ovat kuitenkin niitä henkilöitä, jotka laativat opettajankoulutusten opetussuunnitel-mat, joten olisi mielenkiintoista tarkastella heidän näkemyksiään aiheesta. Kiinnostavaa olisi myös yhdistää opettajankoulutuksen opettajien ja opiskelijoiden näkökulma ja verrata hei-dän ajatuksiaan ja näkemyksiään opettajankoulutuksen antamista valmiuksista tukea tarvit-sevien oppilaiden opettamiseen. Yksi kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi myös tutkia sitä, muuttuvatko opettajien inkluusioasenteet työelämään siirryttäessä. Tähän tutkimukseen osallistuneet opettajaopiskelijat suhtautuivat hyvin myönteisesti inkluusion, joten olisi mie-lenkiintoista nähdä, onko työelämään siirtymisellä ja ”oikean” koulumaailman näkemisellä vaikutusta ajatteluun suuntaan tai toiseen.
LÄHTEET
Anjay, M. A., Palanivel, V. & Palanivel, J. 2011. Beyond stereotypes: a historical analysis of how autism spectrum disorder is depicted in movies, 1962–2010. Archives of Dise-ase in Childhood 96: A44
American Psyciathric Association. 2017. What is autism spectrum disorder? Saatavilla:
https://www.psychiatry.org/patients-families/autism/what-is-autism-spectrum-disorder [viitattu 18.9.2017]
Asperger, H. (1944). Die "autistischen Psychopathen" im Kindesalter. Archiv Für Psychia-trie Und Nervenkrankheiten, 117 (1), 76-136.
Autismi- ja Aspergerliitto. 2017. Autismikirjo - mistä on kysymys? Saatavilla:
https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo [viitattu 24.3.2017]
Beacham, N. & Rouse, M. 2011. Student teachers' attitudes and beliefs about inclusion and inclusive practice. Journal of Research in Special Educational Needs, 12 (1), 3–11.
Bishop, S., Hus, V., Duncan, A., Huerta, M., Gotham, K., Pickles, A. & Lord, C. 2013.
Subcategories of restricted and repetitive behaviors in children with autism spectrum disorders. Journal of Autism & Developmental Disorders, 43 (6), 1287-97.
Blomberg, S., Komulainen, J., Lange, K., Lapinoja, K., Patrikainen, R., Rohiola, R., Sahi, S.& Turunen, T. 2009. Opettajuuteen ohjaaminen. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Bogdashina, O. 2006. Theory of mind and the triad of perspectives on autism and Asperger syndrome. A View from the Bridge. London: Jessica Kingsley Publishers Ltd.
Cassimos, D.C., Polychronopoulou, S.A., Tripsianis G.I, & Syriopoulou-Delli, C.K. 2015.
Views and atti-tudes of teachers on the educational integration of students with autism spectrum disorders. Developmental Neurorehabilitation, 18 (4), 241–251.
Chung, W., Chung, S., Edgar-Smith, S., Palmer, R.B., Delambo, D., & Huang, W. 2015.
An Examination of in-service teacher attitudes toward students with Autism Spectrum Disorder: Implications for professional practice. Current Issues in Education, 18 (2), 1-11.
Couper, L. 2015. The Road to Inclusion for Children with Autism Spectrum Disorder. In R. Graven, A. Morin, D. Tracey, P. Parker & H. Zhong. Inclusive Education for Stu-dent with Intellectual Disabilities. International Advances in Education: Global Initia-tives for Equity and Social Justice. Charlotte, NC: Information Age Publishing.
Davies, G. 2012. Communication. In S. Powell &. J. Rita. (ed.) Autism and learning: A guide to good practice. London: Routledge
Deris, A. & Di Caldo, C. 2010. Back to basics: working with young children with autism in inclusive classrooms. Support for Learning, 28 (2), 52-56.
DeRosier, M., Swick, D., Davis, N., McMillen, J. & Matthews, R. 2011. The Efficacy of a Social Skills Group Intervention for Improving Social Behaviors in Children with High Functioning Autism Spectrum Disorders. Journal of Autism and Developmental Disorders. 41(8), 1033-43.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerrus kirjapaino Oy.
Falkmer, M., Granlund, M., Nilholm, C., & Falkmer, T. 2012. From my perspective- Per-ceived participation in mainstream schools in students with autism spectrum condi-tions. Developmental Neurorehabilitation, 15 (3), 191-201.
Florian, L., Young, K., & Rouse, M. 2010. Preparing teachers for inclusive and diverse ed-ucational environments: Studying curricular reform in an initial teacher education course. International Journal of Inclusive Education, 14 (7), 709-722.
Ganz, J., Earles-Vollrath, T., Heath, A., Parker, R., Rispoli, M. & Duran, J. 2012. A Meta-Analysis of Single Case Research Studies on Aided Augmentative and Alternative Communication Systems with Individuals with Autism Spectrum Disorders. Journal of Autism and Developmental Disorders, 42 (1), 60–74.
Goodall, E. 2014. Facilitating teachers effective inclusion of students on the Autism Spec-trum. Open Journal of Education, 2 (4), 152-159.
Gunn, K. C. M. & Delafield-Butt, J. T. 2016. Teaching Children with Autism Spectrum Disorder with Restricted Interests: A Review of Evidence for Best Practice. Review of Educational Research, 86 (2), 408-430.
Göransson, K. & Nilholm, C. 2014. Conceptual diversities and empirical shortcomings a critical analysis of research on inclusive education. European journal of Special Needs Education, 29 (3), 265-280.
Hansen, R. L., Ozonoff, S. & Rogers, S. J. 2013. Autism Spectrum Disorders. In Hansen, R. L. & Rogers, S. J. (ed.) Autism and other neurodevelopmental disorders. Washing-ton, D.C: American Psychiatric Publishing. 1-28.
Hargreaves, A. 2005. Introduction: Pushing the bounderies of educational change. In A.
Hargeaves (ed.) Extending educational change. International handbook of educational change. Dordrecht: Springer. 1-14.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käy-täntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi
Howling, P. 2012. Understanding savant skills in autism. Developmental Medicine & Child Neurology, 54 (6), 484.
Humphrey, N. & Symes, W. 2009.Perceptions of social support and experience of bully-ing among pupils with autistic spectrum disorders in mainstream secondary schools.
European Journal of Special Needs Education, 25 (1), 77–91.
Hökkä, P. 2012. Opettajankoulutus – edessä vielä parempi tulevaisuus? Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2012.
Hökkä, P., & Eteläpelto, A. (2014). Seeking new perspectives on the development of teacher education a study of the Finnish context. Journal of Teacher Education, 65 (1), 39-52.
Itä-Suomen yliopisto UEF. 2016. Opinto-opas 2016-2017. Filosofinen tiedekunta. Sovelta-van kasvatustieteen osasto.
Itä-Suomen Yliopisto UEF. 2017a. Erityispedagogiikka. Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Saatavilla www-osoitteessa https://www.uef.fi/web/kapsy/erityispedagogiikka [viitattu 10.11.2017]
Itä-Suomen yliopisto UEF. 2017b. Opinto-opas 2017-2018. Filosofinen tiedekunta. Sovel-tavan kasvatustieteen osasto
Kanner, L. 1943. Autistic Disturbances of Affective Contact. Nervous Child. 2, 217-250.
Kauppila, R. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot - vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS-Kustannus
Karjalainen, A. (toim.) 2003. Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Oulu: Oulun yliopisto.
Kerola, K. 2015. Autistisesti käyttäytyvien lasten kuntoutus – strukturoitu opetus. Teok-sessa A. Korpijaakko-Huuhka & K. Launonen (toim.) Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Gaudeamus Helsinki Univer-sity Press, 167–190.
Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Kivirauma, J. 2010. Erityisopettajaksi kouluttautuminen ennen erityisopettajakoulutusta.
Kasvatus & Aika, 4 (4), 91-120.
Kuikka, M. 2010. Opettajankoulutus eilen, tänään ja huomenna. Teoksessa Ajankohtainen Uno Cygnaeus. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 2010. Koulu ja mennei-syys. Helsinki: Multiprint, 1–18.
Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J., & Lipponen, L. 2014. Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykolo-gian voima. Jyväskylä: PS-kustannus, 224-242.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere:
Vastapaino.
Kvale, S. & Brinkmann, S. 2009. Interviews. Learning the craft of qualitative research in-terviewing. 2nd edn. Thousand Oaks, CA: Sage.
Kvale, S. 2007. Doing interviews. London: Sage
Lai, M., Lombardo, M. V., & Baron-Cohen, S. 2014. Autism. The Lancet, 383 (9920), 896-910.
Laine, T. 2010. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittavalle tutkijalla tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä. PS-Kustannus, 28-45.
Lakkala, S. 2008. Inklusiivinen opettajuus. Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa. Ro-vaniemi: Lapin yliopistopaino.
Lindsay, S., Proulx, M., Scott H. & Thomson, N. 2014. Exploring teachers' strategies for including children with autism spectrum disorder inmainstream classrooms. Internati-onal Journal of Inclusive Education, 18 (2), 101-122.
Luoto, L. & Lappalainen, M. 2006. Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa. Korkeakou-lujen arviointineuvoston julkaisuja nro 10. Korkeakoulun arviointineuvosto
Mahlamäki-Kultanen, S., Lauriala, A., Karjalainen, A., Rautiainen, A., Räkköläinen, M., Helin, E., Pohjonen, P., Volmari, K. & Nyyssölä, K. (toim.) 2014. Opettajankoulutuk-sen tilannekatsaus. Tilannekatsaus marraskuu 2014. Muistiot 2014:4. Opetushallitus.
Malinen, O-P. 2013. Inclusive education from teachers’ perspective. Examining pre- and in-service teachers´ self-efficacy and attitudes in mainland China. 2013 University of Eastern Finland. Philosophical faculty. Dissertation
Meilleur, A-A., Jelenic, P. & Mottron, L. 2015. Prevalence of Clinically and Empirically Defined Talents and Strengths in Autism. Journal of Autism and Developmental Disor-ders, 45 (5), 1354–1367.
Moberg, S. & Savolainen, H. 2015. Yhteistä koulua kohti. Teoksessa S. Moberg, J. Hauta-mäki, J. Kivirauma, U. Lahtinen, H. Savolainen & S. Vehmas. Erityispedagogiikan pe-rusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus. 75-102.
Morewood, G. D., Humphrey, N. & Symes, W. 2011. Mainstreaming autism: Making it work. GAP, 12 (2), 62-68.
National Autistic Society. 2017. About autism. Saatavilla: http://www.au-tism.org.uk/about.aspx [viitattu 19.9.2017]
Niemi, H. 2010. Suomalainen opettajankoulutus uusien haasteiden edessä. Teoksessa A.
Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaari (toim.) Akateeminen luokanopetta-jakoulutus. 2010. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 27−50.
Numminen, M. & Syrjälä, L. 1988. Tapaustutkimus kasvatustieteessä. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 51/1988. Oulu: Oulun yliopisto
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. 2014. Suomi osaamisen kärjessä 2030. OAJ:n tulevai-suustyö, väliraportti. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. 2017. Koulutus. Saatavilla www-osoitteessa http://www.oaj.fi/cs/oaj/koulutus4#yleistä [viitattu 5.4.2017]
Opetushallitus OPH. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Next Print Oy.
Opetushallitus OPH. 2017a. Elinikäisen oppimisen avaintaidot. Saatavilla:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkin-not/elinikaisen_oppimisen_avaintaidot [viitattu 13.11.2017]
Opetushallitus OPH. 2017b. Perusopetus. Saatavilla: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkin-not/perusopetus [viitattu 7.12.2017]
Opetushallitus OPH 2017c. Perusopetus nyt: Uudet opetussuunnitelmat käyttöön perusope-tuksen yläluokilla. Saatavilla: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusope-tus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako/perusopetus_nyt [viitattu 8.12.2017]
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. 2010. Perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan Sekä koulun kerhotoiminnan laatukritee-rit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. 2015. Osaamisen kehittämisen poluille. Valtion ra-hoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja tulevaisuus. Opetus- ja kult-tuuriministeriön julkaisuja 2015:10.
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. 2016.Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntavii-voja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34.
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. 2017. Opettajankoulutus uudistuu - korkeakoulujen kehittämishankkeille lähes 14 miljoonaa avustusta. Saatavilla: http://minedu.fi/artik- keli/-/asset_publisher/opettajankoulutus-uudistuu-korkeakoulujen-kehittamishank-keille-lahes-14-miljoonaa-avustusta [viitattu 29.9.2017]
Opetusministeriö OPM. 2007a. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmä-muistioita ja selvityksiä 2007:47. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Yliopistopaino.
Opetusministeriö OPM. 2007b. Opettajankoulutus 2020.Opetusministeriön työryhmämuis-tioita ja selvityksiä 2007:44. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Yliopistopaino.
Petrina, N., Carter, M., Stephenson, J. & Sweller, M. 2016. Friendship Satisfaction in Chil-dren with Autism Spectrum Disorder and Nominated Friends. Journal of Autism and Developmental Disorders. 47 (2), 384–392.
Powell, S. & Jordan, R. 2012. Rationale for the Approach. In S. Powell & R. Jordan (ed.) Autism and learning: A guide to good practice. London: Routledge
Prior, L. 2013. Documents. In C. Seale, G. Gobo & J. F. Gubrium (ed.) Qualitative Re-search Practice. SAGE Publications, 345-360.
Rantala, J. Salminen, J. & Säntti, J. 2010. Teorian ja käytännön ristiaallokossa ˗ luokan-opettajan koulutuksen akatemisoituminen ja sen heijastuminen opettajaksi opiskele-vien praktisiin valmiuksiin. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Lin-nansaari (toim.) Akateeminen luokanopettajakoulutus. 2010. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 51−76.
Rapley, T. 2004. Interviews. In C. Seale, G. Gobo, J. Gubrium & D. Silverman (ed.) Quali-tative research practice. Concise paperback edition. 2007. London: Sage, 15-33
Rautiainen, M. 2012. Pysähtyneisyyden aika – Aineenopettajakoulutuksen akateeminen taival. Kasvatus & Aika, 6 (2), 37–51.
Rodriguez, I. R., Saldana, D. & Moreno, F.M. 2012. Support, inclusion and special educa-tion teachers´attitudes toward the educaeduca-tion of students with autism spectrum disor-ders. Autism Research and treatment, 2012, 1-7.
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. 2013. Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro.
Rouse, M. 2010. Reforming initial teacher education: A necessary but not sufficient condi-tion for developing inclusive practice. Teoksessa C. Forlin (ed.) Teacher Educacondi-tion for Inclusion. USA: Routledge, 47–55.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa J.
Ruusuvuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu - tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus.
Tampere: Vastapaino, 22-56.
Savolainen, H., Engelbrecht, P., Nel, M. & Malinen, O-P. Understanding teachers’ atti-tudes and self-efficacy in inclusive education: implications for pre-service and in-ser-vice teacher education. European Journal of Special Needs Education, 27 (1), 51-68.
Schaefer, G.B. 2016. Clinical Genetic Aspects of Autism Spectrum Disorders. Interna-tional Journal of Molecular Sciences, 17 (2), 1-14.
Schwab, S. & Seifert, S. 2015. Einstellungen von Lehramtsstudierenden und Pädagoikstud-ierenden zur schulischen Inklusion – Ergebnisse einer quantitativen Untersuchung.
Zeitschrift für Bildungsforschung, 5 (1), 73–87.
Sedgewick, F., Hill, V., Yates, R., Pickering, L., & Pellicano, E. 2015. Gender differences in the social motivation and friendship experiences of autistic and non-autistic adoles-cents.Journal of Autism and Devel-opmental Disorders, 46 (4).
SeppäPänkäläinen, T. 2009. Oppijoiden moninaisuuden kohtaaminen suomalaisessa lä-hikoulussa: etnografia kouluyhteisön aikuisten yhdessä oppimisen haasteista ja mah-dollisuuksista. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Väitöskirja.
Shenton, A. K. 2004. Strategies for ensuring trustworthiness in qualitative research pro-jects. Education for Information, 22 (2004), 63–75.
Silverman, D. 2006. Interpreting qualitative data. 3rd edition. London: Sage.
Sinzig, J. 2015. Autismus-Spektrum-Störungen. Monatsschrift Kinderheilkunde. 163 (7), 673–680.
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry. 2015. Erityispedagogiikkaa lisättävä opettajankoulutukseen. Saatavilla: https://www.sool.fi/vaikuttaminen/kannanotot/eri-tyispedagogiikkaa-lisattava-opettajankoulutukseen/ [viitattu 28.9.2017]
Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-1595. 2010, Liitetaulukko 4. Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat otto- tai siirtopäätök-sen perusteen mukaan 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 10.5.2017]. Saatavilla www-osoitteessa
http://www.stat.fi/til/erop/2010/erop_2010_2011-06-09_tau_004_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-1595. Hel-sinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.11.2017]. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/erop/erop_2012-06-08_uut_001.html
Talib.T.L. & Paulson, S. 2015. Differences in competence and beliefs about autism among teacher edu-cation students. The Teacher Educator, (50) 4, 240-256.
Taylor, S.J., Bodgan, R. & DeVault, M. Introduction to Qualitative Research Methods: A Guidebook and Resource. John Wiley & Sons, Incorporated.
Tirri, K. 2014. The last 40 years in Finnish teacher education. Journal of Education for Teaching, 40 (5), 600-609.
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004
Vélez-Coto, M., Rodríguez-Fórtiz, M., Rodriguez-Almendros, M., Cabrera-Cuevas, M., Rodríguez-Domínguez, C., Ruiz-López, T., Burgos-Pulido, A., Garrido-Jiménez I. &
Martos-Pérez, J. 2017. SIGUEME: Technology-based intervention for low-functioning autism to train skills to work with visual signifiers and concepts. Research in Develop-mental Disabilities, 64 (2017) 25–36.
LIITTEET
LIITE 1. Autismin kirjoon liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus, Helsingin yli-opisto
Oppimisen haasteet, 5 op Perusopinnot
OSAAMISTAVOIT-TEET
tuntea oppimisvaikeuksien ja kehityshäiriöiden kirjo
tuntea kielellisen erityishäiriön, matematiikan oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuusongelmat ja lukemisen vaikeudet pääpiirteittäin
tuntea joko autismiin, kehitysvammaisuuteen tai kuuloon liittyvät oppimisvaikeudet
SISÄLTÖ kielelliset erityisvaikeudet
matematiikan oppimisvaikeudet
tarkkaavaisuusongelmat
lukemisen vaikeudet
autismi, kehitysvammaisuus tai kuulovammaisuus/kuurous OPPIMATERIAALI Siiskonen, T. (2010). Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen.
Jyväskylä Studies in Education and Social Sciences 386. Jyväskylä: Univer-sity of Jyväskylä. (s.11–69 eli luvut 1.1.–1.5)
Toinen seuraavista:
Dufva, V. & Koivunen, M. (toim.) (2012). ADHD: diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Jyväskylä: PS-kustannus. 293 s., soveltuvin osin
tai
Parker, H. C. (2005). The ADHD handbook for schools: effective strategies for identifying and teaching students with attention-deficit/hyperactivity disorder. E-kirja, 260 s., soveltuvin osin.
Yksi seuraavista:
Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus.
PS-kustannus. 445 s.
tai
Kaski, M., Manninen, A. & Pihko, H. (toim.) (2009). Kehitysvammaisuus.
WSOY 378 s.
tai
Takala, M. & Lehtomäki, E. (toim.) (2002). Kieli, kuulo ja oppiminen. Finn-lectura. 289 s
LIITE 2. Autismin kirjoon liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus, Itä-Suomen yli-opisto
Kommunikoinnin ja laaja-alaisen kehityksen tukeminen, 10 op Syventävät opinnot
OSAAMISTAVOIT-TEET
tunnistaa ja osaa arvioida tavallisimmat puheen vaikeudet
soveltaa teoreettista tietoa puheen ongelmista ja tuesta
opettaa ja ohjata henkilöitä, joilla on puheen ja kommunikaation ongelmia
ohjata vanhempia ja muita henkilön kanssa työskenteleviä kom-munikaation tukemisessa
keskeisimmät laaja-alaisten kehityksen vaikeuksien määrittelyta-vat ja teoreettiset lähtökohdat
soveltaa tietoa laaja-alaisista kehityksen vaikeuksista oppimisen tukemisessa
arvioida erilaisten tukitoimien ja toimintatapojen soveltuvuutta kehityksen laaja-alaisen tukemiseen
SISÄLTÖ 2221323a Puheen vaikeudet Opintojakso sisältää teoreettista ja so-veltavaa tietoa artikulaation, äänen ja puheen sujuvuuden ongel-mista sekä muista puheen vaikeuksista.
2221323b Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeminen Opinto-jakso sisältää teoreettista ja soveltavaa tietoa keskeisimmistä kom-munikoinnin ja vuorovaikutuksen tukemisessa käytettävistä menetel-mistä (esim. tukiviittomat, graafiset menetelmät).
2221323c Laaja-alaiset kehityksen vaikeudet Opintojaksolla käsitel-lään teoreettisia näkökulmia laaja-alaisiin kehityksen vaikeuksiin (au-tismin kirjo, laaja-alaiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus), nii-den syystaustaa ja ilmenemistä sekä laaja-alaista kehityksen arviointia ja tukemista
OPPIMATERIAALI Ei mainittu
LIITE 3. Autismin kirjoon liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus, Jyväskylän yli-opisto
Esteettömät oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt, 5 op Aineopinnot
OSAAMISTAVOIT-TEET
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
tunnistaa viestinnän ja vuorovaikutuksen haasteita elämän eri vaiheissa
arvioida kriittisesti vuorovaikutusympäristöjen mahdollisuuksia, esteitä ja rajoituksia
huomioida eri aistien merkityksen ja käytön vuorovaikutuksessa ja viestinnässä
tunnistaa ja hyödyntää puhetta tukevia ja korvaavia keinoja (AAC)
suunnitella esteettömiä oppimis- ja vuorovaikutusympäristöjä SISÄLTÖ vuorovaikutus ja viestintä
viestinnän esteettömyys ja saavutettavuus
osallisuus ja sosiaalinen osallisuus,
viestinnän monikanavaisuus, aistit ja viestintä, puhetta tukevat ja korvaavat keinot (AAC)
OPPIMATERIAALI Huuhtanen, K. (toim.) 2012. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointi-menetelmät Suomessa. Kolmas uudistettu painos. Oppimateriaalikeskus Opike.
Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuk-sen keinoin. 4. painos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. (soveltuvin osin) Takala, M. & Sume, H. (toim.) 2016. Kieli, kuulo ja oppiminen. Kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Helsinki: FinnLectura.
Yksilöllisyys oppimisessa ja osallistumisessa, 5op Perusopinnot
OSAAMISTAVOIT-TEET
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
tuntee erityyppisten oppimisen ongelmien keskeiset piirteet ja ongelmien syytaustat
ymmärtää erityisvaikeuksien luonteen osana taitojen ja oppimis-edellytysten yksilöllistä vaihtelua
tuntee erilaiset arvioinnin tavoitteet ja arviointitavat sekä arvioin-nin roolin oppimisen ja opetuksen tukena
SISÄLTÖ oppimisvaikeudet
tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat
käytöshäiriöt
kehitysvammaisuus
kielen kehityksen vaikeudet
autismin kirjo
arviointi yksilöllisten haasteiden tunnistamisessa ja tukemisessa
arvioinnin tavoitteet OPPIMATERIAALI Ei mainittu
Asiantuntijaopinnoissa:
Autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus: taustaoletukset, tukipalvelut ja pedagogiset ratkai-sut, 5 op
Aineopinnot, asiantuntijalinja
OSAAMISTAVOIT-TEET
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
määritellä käsitteet autismikirjo, kehitysvamma, moni- ja vaikea-vammaisuus
tarkastella kriittisesti em. kohderyhmän opetukseen liittyviä taus-taoletuksia opetettavuuteen ja koulutettavuuteen liittyen
arvioida erilaisia pedagogisia tukipalveluja
analysoida vammaisuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä SISÄLTÖ autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus
kehitysvammaisuus
kohderyhmän koulutushistoria ja nykytilanne, kuntoutus, hoiva, opetus
vaativa erityinen tuki
toiminta-alueittainen opetussuunnitelma
etiikka ja sosiaalinen vammaistutkimus OPPIMATERIAALI Ei mainittu
LIITE 4. Autismin kirjoon liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus, Oulun yliopisto
Kielen ja kommunikaation haasteet, 5 op Perusopinnot
OSAAMISTAVOIT-TEET
Kurssin suoritettuaan opiskelija
osaa määritellä kielen ja kommunikaation vaikeuksia
osaa erotella kommunikaation haasteet eri ikäkausina
osaa vertailla erilaisia diagnosointi- ja arviointikeinoja ja niiden käyttötapoja
tuntee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja tietää vaikuttavista interventioista.
SISÄLTÖ Puheen, kielen ja kommunikaatio vaikeuksien ilmeneminen ja tunnistaminen;
kielenkehityksen erityisvaikeus; viivästynyt ja poikkeava puheen ja kielen kehitys;
kielen ja kuulon vaikeudet;
kommunikoinnin tukeminen ja puhetta tukevat ja korvaat kommu-nikaatiomenetelmät.
OPPIMATERIAALI Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perus-teita. 2006. K. Launonen & A-M Korpijaakko-Huuhka (toim.) s. 277.
JA
Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus.
PS-Kustannus. s. 445. (soveltuin osin) JA
Siiskonen, T.; Aro, T.; Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) 2014. Joko se pu-huu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. 4. uudistettu pai-nos.
TAI
Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) 2001/2004. Sanat sekaisin? Kie-lelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Uusin painos.
TAI
Aro, M., Siiskonen, T. & Ahonen,, T. (toim.) 2007. Ymmärsinkö oikein?
Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä
Aistit ja kommunikaatio, 5 op Syventävät opinnot
OSAAMISTAVOIT-TEET
Opiskelija ymmärtää aistien ja kommunikaation yhteyden sekä kommunikaation historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen.
Opiskelija osaa kuvata lapsen normaalin ja poikkeavan kielen ke-hityksen. Hän oppii arvioimaan ja tukemaan lapsen kielen kehi-tystä yleisellä tasolla sekä osaa käyttää puhetta tukevia ja korvaa-via kommunikaatiomenetelmiä.
Opiskelija oppii tunnistamaan kommunikaation ongelmia, kuten artikulaatiovaikeuksia ja kielen kehityksen erityisvaikeuden ja osaa kuntouttaa niitä erilaisin interventioin.
Opiskelija saa käsityksen kuulo- ja näkövamman vaikutuksista kielenkehitykseen.
SISÄLTÖ Kommunikaation kehityksen vaiheet sekä niiden tukeminen har-joitteilla ja/tai AAC-menetelmillä
yleisimpien artikulaatiovirheiden tunnistus, arviointi ja kuntoutus.
Viittomakielen ja tukiviittomien opettelua.
OPPIMATERIAALI Takala, M. & Sume, H. (toim.) 2016. Kieli, kuulo ja oppiminen. Kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Finn Lectura. Tampere:
Tammer-Paino. 3. täysin uudistettu painos.
JA
Korpilahti, P., Aalto, O. ja Laine, M. (toim.) 2010. Kieli ja aivot. Turun yli-opisto. Art-Print oy: Helsinki. (ei lukuja 2 (s.51-88) eikä 7 (s. 263-299).
TAI
Loukusa, S. & Paavola, L. (toim.) 2011. Lapset kieltä käyttämässä. Prag-maattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. PS-kustannus. 324 s.
JA
Damico, J. S.; Muller, N. & Ball, M. J. 2010. The Handbook of Language and Speech Disorders - Wiley & Blackwell. 543 s. (osa III, vain luvut 15, 16, 19,20)
JA YKSI SEURAAVISTA
Huhtanen, K. (toim.) 2011. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointi-menetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto.
TAI
Baron-Cohen, S. (2008). Autism and Asperger Syndrome. Oxford Univer-sity press. 127 s.
TAI
Bogdashina, O. (2005). Communication Issues in Autism and Asperger Syndrome. Do we speak the same language? Jessica Kingsley Publishers.
265 s.
LIITE 5. Erityispedagogiikkaan liittyvät kurssit, luokanopettajankoulutus ja aineenopetta-jankoulutus, Helsingin yliopisto
Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki, 5 op opinnot
OSAAMISTAVOIT-TEET
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot
oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta sekä yleisen, tehostetun ja eri-tyisen tuen käytänteistä,
oppimisvaikeuksista ja käyttäytymisen häiriöistä, niiden tunnista-misesta ja pedagogisista ratkaisuista varhaiskasvatuksesta aikui-suuteen,
toimia tavoitteellisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa, joissa on erilaisia oppijoita,
toimia kiusaamisen ja syrjäyttävän toiminnan ehkäisemiksi,
toimia monialaisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa
SISÄLTÖ oppimisen ja hyvinvoinnin moninaisuuteen liittyviä teemoja var-haiskasvatuksen, perusopetuksen ja aikuisopetuksen konteks-teissa (mm. kehitykselliset häiriöt, lukivaikeudet, matemaattiset oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen häiriöt),
oppimisen ja koulunkäynnin tuen merkitystä ja mahdollisuuksia eri ikävaiheissa,
motivaation, vuorovaikutuksen ja emootioiden merkitystä
motivaation, vuorovaikutuksen ja emootioiden merkitystä