Tutkimuksesta selviää, että yli puolet ovat sitä mieltä että heillä on tarvetta käydä amanuenssin luona tai ryhmänohjaajan luona selvittämässä asioitaan ohjauskeskustelussa. Viisi opiskelijaa seitsemästä on kokenut ohjauskeskustelun hyödyllisenä osana opintojaan ja tarpeellisena.
Suurin osa opiskelijoista käy joka vuosi amanuenssilla keskustelemassa ja kokee jopa jonkinlaista riippuvuutta amanuenssista, sillä osa ei välttämättä hahmota kokonaisuuksia ja kokee saavansa tarvittavan tuen amanuenssilta. Osa myös keskustelee sivuainevalinnoista amanuenssin kanssa. Myös kurssien vastaavuudet on hyvä selvittää amanuenssilta, sillä joskus vastaavuustaulukosta ja kurssivalinnoista ei saada selvää. Voidaan päätellä että kurssivalinnat sekä opintosuunnitelmien tekeminen helpottuu, ja sitä kautta oma opintosuunnitelma kun amanuenssilla pääsee käymään.
Amanuenssiin turvautuvat sekä historian että luokanopettajaopiskelijat. Pieni osa historian opiskelijoista sekä luokanopettaja-opiskelijoista ei ole käyttänyt amanuenssin palveluja ohjauskeskusteluihin, mutta he ovat jostain muusta syystä käyneet amanuenssilla kuten kandidaatin todistuksen hakemassa tai toisena
49 vaihtoehtona on ollut niiin sanottu ”pakollinen ” ohjauskeskustelu amanuenssin toiveesta.
Erityisen mielenkiintoista haastatteluissa oli se, että historian alan opiskelijat saivat
”kutsun ” amanuenssille, jota kutsuttiin sekä pakolliseksi että kuitenkin vapaaehtoiseksi vaihtoehdoksi. Tutkimuksessa ei selviä kuitenkaan kävivätkö ihan kaikki amanuenssilla, mutta voidaan päätellä se, että ainakin amanuenssin oma tahto ja aktiivisuus opiskelijoiden auttamisessa korostui paljon juuri historian laitoksella.
”Koetko että sinulla on ollut tarvetta saada ohjauskeskusteluja?” haastattelija
”On, joka ikinen vuosi. Ihan siis, mää en oo vilkassukkaa omaa opsia, en oo mitään näitä vilkassukaan, on vaan tullu yksinkertaiseksi tullu riippuvaiseksi amanuenssista , että ei ja onneks tässä et en oo yksin vaan näitä keskusteluja on käyny muitten asiantuntijaopiskelijoiden kanssa kun on niin joka suunta löytys vaihtoehtoja ja ja että se on varman opintojen kansa, et itte en hahmota kokonaisuuksia ollenkaan enkä niiku silleen tiiä välttämättä kuinka paljon tarttee opintopisteitä tietyistä kohdista. Osaisin varmaan ite katsoa mut kun en ole varma, täytyy varmistaa. ” (Historian opiskelija)
”Kyllä on ollu. Et musta tuntuu et on ollu ensimmäisinä vuosina, oon käyny juttelee ihan. Kyl mie sillo ensimmäisenä vuotena kävin juttelee mut silleen niiku ehkä toisena ja kolmantena vuotena vähän jäi sillee et ei nii paljoo käy et nytte on ollu paljo sellasta et pikkuasioita käyny kyselemässä, et mitä pitäis tehdä näiden opintojen kanssa. ” (Luokanopettaja opiskelija)
”Joo ehdottomasti ollu tarpeellisia, että ei sitä yksin pärjää et jos näitä yksin suunnitella ja sumplia. Et mitä kannattaa ottaa ja milloin mitäkin.
Ja se aikataulutus helpottunu ku on apua saanu siihen. ” (Historian opiskelija)
”Koen kyllä, kovasti. Ihan tarpeeseen on tullut. ” (Luokanopettaja opiskelija)
50
”Sillo opintojen alkuvaihees ois ollu ihan kiva, et eihän sitä ees tajua, aatella et vois alottaa sivuaineopinnot mut niit ois sillo voinu vähitellen tehä. Mut ehkä toisaalt kyl nii, kyl mie miu mielest sillonkii oisin voinu saada siit jotain hyötyä. Mut sit taas myöhemmin erityiset ohjauskeskustelut ei oo ehkä ollu niin tarpeellisia, enemmä semmone pieni apu sillo ku sitä tarvii. ” (Luokanopettaja opiskelija)
Osa opiskelijoista ei koe tarvitsevansa ohjausta, mutta tämä on melko pieni osa. Tieto joko löydetään itsenäisesti, tai sitten tieto saadaan kaverilta tai jostain muualta.
”En. Uskon kyllä et olisin saanu jos oisin ottanu yhteyttä ja pyytäny apua mutta mieluummin selvitän ite asiat niin pitkälle kun pystyn ja jos ihan pakko ni otan yhteyttä. ” (Historian opiskelija)
” No ei oikestaa ainakaa tähä menness, näillä mennessä pärjänny näillä.” (Luokanopettaja opiskelija))
Näyttää vahvasti siltä, että ohjauskeskustelut amanuenssin kanssa on koettu tärkeäksi asiaksi ja tarpeelliseksi, niillä opiskelijoilla jotka siellä ovat käyneet. Kuitenkaan ihan kaikki opiskelijat eivät ole kokeneet ohjausta yhtä tärkeäksi omalle kohdalleen.
KUVIO 2. Kuvio kertoo sen kuinka moni on tarvinnut ohjausta yliopiston amanuenssilta ja kuka ei ole tarvinnut.
71 % 29 %
Kuinka moni tarvitsi ohjausta yliopistossa yliopiston amanuenssilta
ohjausta tarvitsevat Ohjausta ei tarvitsevat
51 Haastatteluista selkeni opiskelijoiden ajatuksia ohjauksesta ja minkälainen merkitys ohjauksella on opintoihin. Yhteiseksi tekijäksi löytyi ohjauksen pitäminen tärkeänä osana opintoja. Kaikki opiskelijat olivat sitä mieltä, että ohjaus on tarpeellista, jopa nekin jotka eivät käyttäneet ohjauspalveluja aktiivisesti itse, eivätkä kokeneet tarvetta käydä itse ohjauksessa. Suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä että jos ilman minkäänlaista ohjausta olisi yliopistossa joutunut opiskelemaan, olisi se melkoinen mahdottomuus koska opiskelija itse ei olisi tiennyt mitä kursseja valita. Ohjauksen koetaan myös helpottavan aikataulutusta ja osa opiskelijoista luottaa juuri amanuenssin apuun ja tietämykseen.
”H:Mikä merkitys ohjauksella on opintojen kulkuun?”
”No jos ei miu ois mitenkää ohjattu ku mie oisin tänne tullun ni en mie kyl tiiiä mitä mie oisin tehny, kyllähä se autto alkuun se ohjaus, vaik se oliki nii hämmentäävää, iha erilaista ku mihi oli tottunu. Kyllähä sitä aluks tarvii ja sillo siit on hyötyy. ”
”Kyllä sillä on. Just sitä aikataulutusta saa hahmotettuu paremmin ku amanuenssi tietää ja mitä vaatii tyylii joku kurssi, et kannattaako ottaa näitä ja näitä samalle. Ja toisaalta kyl kannust siihen että ite tietää täs vaihees omat oppimistapansa et mikä on niiku hyväski, mut kyllä siihe tottakai kaupaa tukea. ”
”On sillä varmasti. Varmasti koska ei noi ihan yksinkertaisilta aina tunnu noi kurssivalinnat ja ku opsit vaihtuu kummiski ja muuteki kyl se on iha hyvä et siin on porukkaa ohjaamassa, sanomassa et kyllä se siitä vielä lutviutuu. ”
”On varmasti, et nii ite oon jutellu kaveri opiskelee Jyväskylässä psykolgiaa ja oon jutellu sen kanssa onko niillä sellaista ku meillä on tosiaan tää amanuenssi sellanen miltä voi aina kysyy semmosta että se auttaa aina niin niin, mitä oon just jutellu tän kavein kaa opiskelevan kanssa ni niillä ei oo oikeen semmosta vastaavaa, keneen turvautua ja pyytää apua, et mun mielestä hyvä tilanne meillä et on tällee.”
52
”Kyllä on todella paljon, paljonki et niin ku sanoin et jookanne vuosi on ollu sanotaan amanuenssi, on tehny aikataulun itselle…”kurssit tänä vuonna..kadoksissa et tekee sitä sun tätä..”
”Kyllä, tottakai ohjauksella on merkityst. Ohjauksesta saa niiku tietoa ja vahvistusta omille tota ajatuksille ja tota mahollisesti tyrmäystä mille ajatuksille et se vähä riippuu asiasta. Jokanen tarvii sitte et missä muododssa sitä tarvii ni se vähä niiku on ihmisestä kiinni mut totaa ilman ohjausta, ilman mitään ohjausta ni yliopistosta on kuitenkin haastavaa selvitä et se vaatii tosi paljon omaa perrehtyneisyyttä et ite ottaa selvää kaikista. Kyllähä sitä tarvii mut eri muodossa.” (Itsenäinen toimija, luokanopettaja)
”Kyllä mä sanoisin et monilla on, kuulemma ollu ihan hyötyy.Mut mulla itelläni juurikaan ole kokemusta. Mulla se on että mä kävelin sisään että tässä mun suunnitelma ja amanuenssi lukee läpi ja sanoo että joo ihan hyvältä näyttää.”
(itsenäinen toimija, historian opiskelija)
Kuvio 3. Kuvio havainnollistaa, missä asioissa ohjausta on tarvittu.
OHJAUKSELLA Vahvistusta omin ajatuksiin
Kannustus Tietoa opinnoista Johdatusta opintoihin Kurssivalintoihin apua Opetussuunnitelmiin selkeys
Aikataulutukseen apua Joku keneen turvautua
Apua asioihin
Ei välttämättä kaikille hyötyjä
-
53 Ne opiskelijat, jotka ohjausta tarvitsevat, varmasti hyötyvät erittäin paljon siitä, että heitä ohjataan. Ne ketkä ohjauksesta hyötyivät tässä tutkimuksessa, toivoivat ohjaukselta paljon. He toivovat ohjauksesta olevan tukea ja kannustusta opintoihin, jota voidaan tulkita siten että he toivovat henkistä tukea opintoihin. Toisena asiana korostuu tarve saada ohjauksesta tietoa opinnoista lisää, kuten juuri selkeyttä uuteen opetussuunnitelmaan. Myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen ja suunnitteluun opiskelijat haluavat tukea.
Muutama opiskelija ei maininnut ystäviä kenen kanssa olisi keskustellut opinnoista.
Tutkimuksesta ilmeni se, että opiskelijat saattoivat kaivata jotain henkilöä keneltä saisi keskusteluapua opintojen tueksi. Enemmän ohjausta kaivataan siihen ,että ei tarvitsisi yksin jäädä miettimään asioita. Opiskelijat mainitsivat myös toiveita, miten ohjaus voitaisiin järjestää.
Osa opiskelijoista haluaisi käydä useasti ohjauksessa sekä syksyllä että keväällä.
Joidenkin opiskelijoiden kohdalla ohjaus näyttäytyy siten, että siellä ei käydä aivan niin usein kuin pitäisi. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selviä se, miksi ohjauksessa ei käydä. Tähän saattaa liittyä käsitys helposti juuri siitä, että yliopisto on enemmän sellainen ympäristö, jossa kannustetaan itsenäisyyteen. Eräästä haastattelusta ilmenee myös se, että ohjaukseen ei mennä, kun ei välttämättä mietitä sitä vaihtoehtona, sillä ilmapiiri kannustaa itsenäiseen päätöksentekoon. Myös se on selvinnyt, että muutaman opiskelijan mielestä ohjaajat on nähty enemmän opettajina kuin ohjaajina, eikä opettajien aikaa haluta viedä opettamiselta ja ajatellaan, että heitä ei välttämättä kosketa ohjauksellinen avunanto. Ohjausta on myös kysytty joskus sähköpostiviesteillä ja vastauksia on saatu, mutta kokonaisvaltaista ohjauksen tarvetta ei ole koettu saavan opettajilta.
”No kurssien opettajilta välillä sähköpostiviestiä, kurssien suorittamiseen liittyviä juttuja ja siihen liittyvää tukea, mutta semmosta kokonaisvaltaista tutkinnon käsittelemmistä käsittelevää tietoa ei taida, että heiltä ei kannata alkaa kyselemäänkään, että he eivät sellaiseen vastaa.”
Osalle olisi ollut parempi vaihtoehto saada alussa enemmän ohjausta, jotta alussa olisi tullut sivuainevalinnat enemmän tutuiksi, ja saanut siihen enemmän henkilökohtaista
54 ohjausta ja neuvontaa. Joillakin alkuvaiheen ohjaus olisi voinut jopa aikaistaa valmistumista.
Haastatteluista toiveita olisi myös siinä, että ohjaushenkilökunta olisi helpommin lähestyttävä ja kannustavampi. Puhutaan ”jännityksestä ilmassa”, joka estää kontaktin henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Tästä voi saada käsityksen, että ohjaushenkilökunta ei ehkä halua olla läheisissä tekemisissä tai välttämättä olla ohjauksellisena apuna opiskelijoita kohtaaan.
”Ohjauskeskustelut professoreiden kanssa nii kyllä se on jääny sellaset mielikuvat joistaki tyypeistä niinku heidän omilla luennoillaan ni yrittää lähtee keskustelee joistaki asioista ni tällee hakee ohjausta siinä on tällee tietty niiku jännitys ilmassa, et suhtautuu samalla tavalla ku siinä luentosalissa et siin no ku sanotaan et on mukavia tyyppejä ni kuitenki on vaa jotkut henkilöt sellasia, että luulis et on helppo lähestyä mut vois ehkä olla enemmän tsemppaavampaa ilmapiiriä”.
Pienellä osalla yksinäisyys vaivaa ja vaikuttaa opintoihin. Opiskelijat eivät halua murehtia asioita yksin vaan toivovat juurikin tukea opintoihin enemmän. Tukea toivotaan enemmän kuin mitä nyt on, mutta silti ollaan ehkä totuttu toimimaan kuitenkin yksin ja pärjäämään. Tämä voidaan tulkita siten että vaikka ohjausta onkin tarjolla, ei se välttämättä kuitenkaan palvele ihan kaikkia opiskelijan tarpeita,vaan kaivataan jotain muuta. Aikaisemman tutkimuksen mukaan on saatu selville, että hyvinvoinnista kuten esimerkiksi henkisestä tuesta opiskelijat eivät koe asioiksi, joista haluaisivat keskustella yliopiston henkilökunnan kanssa. (Penttinen ym. 2009,32).
” Kyl se välillä on tuntunut et tähä kaipais jonku toisen, et ei vaan yksin märehtis näitä asioit. Silleen toisaalta on tottunu tavallaan pärjäämään yksin. Että sitten psyykkaa tekemiseen että välillä kyllä niinku syviin aallonpohiin ni vois kyl hyvin jonkun kanssa käydä juttelemassa. ”
Myös Turun yliopiston (Mäkinen & Pajulampi 1999,101;Ahonen ) tutkimuksessa on selvitetty opiskelijoiden toiveita ohjaukselle ja on saatu selville, että opiskelijat toivovat tiedollista tukemista ja ohjausta käytännön asioissa. Myös kirjallisissa töissä kaivattiin tukea mitä tässä tutkimuksessa ei juurikaan tullut ilmi, ainakaan suoraan.
55 Opettajilta saatu ohjaus on koettu emotionaalisesti tärkeäksi asiaksi. Jää pohdittavaksi se asia, miten opettajilta saatu tuki voisi edesauttaa joitain opiskelijoita kokemaan vähemmän murheita ja enemmän tukea opintoihin.