K OETTU RISKI

Koettua riskiä ja sen roolia asiakkaan päätöksenteossa käsittelevät useat markkinoinnin tutkimukset (Bettman 1973). Koettu riski tarkoittaa käyttäjän uskomuksia potentiaalisista ja epävarmoista seurauksista mobiilipalvelun käytöstä (Kim ym. 2008). Sitkin ja Pablo (1992) toteavat, että riskiä terminä on käytetty tyypillisesti kuvaamaan ainoastaan mahdollisia negatiivisia seurauksia (Baird & Thomas 1985; Levitt & March 1988). Palveluiden ja tuotteiden kohdalla ei yleensä voida laskelmoida seurauksien tarkkoja todennäköisyyksiä ja tietämys tuotteen todellisista ominaisuuksista on rajallista. Sitkin ja Pablo (1992) huomauttavatkin, kuinka tietoisuuden vähäisyys aiheuttaa usein koetun riskin kasvamisen. He tarkentavat sen perustuvan ihmisen taipumukseen yliarvioida todennäköisyys, kun hän ei sitä pysty tarkasti laskelmoimaan. Tämä aiheuttaa ihmisen huolestumisen hyvinkin epätodennäköisistä seurauksista, joka voi vaikuttaa hänen käyttö- ja ostohalukkuuteensa. Älylukkojen kontekstissa käyttäjien on huomattu kokevan useita eri riskejä. IFSEC Global (2018) suoritti kyselyn, jossa selvitettiin vastaajien huolenaiheita

ostaessaan älylukkoja. Suurimmat huolenaiheet liittyivät juuri laitteen luotettavuuteen. Näitä olivat:

kyberturvallisuuriski, toimintahäiriö, lukkiutuminen ulos kodistaan sekä paristojen tyhjentyminen.

Koetulla riskillä on huomattu olevan vaikutusta teknologian hyväksyntään. Verissimo (2016) tutki mobiilipankkien käyttöä ja huomasi matalan koetun riskin ennustavan suurempaa käyttöä. Lisäksi korkea koettu riski johti hänen tutkimuksessaan mobiilipankkien käyttämättömyyteen. Koetun riskin vaikutus on muista tämän tutkielman tekijöistä poiketen siis negatiivinen. Koetun riskin vaikutusta käyttöaikomukseen on myös tutkittu. Koetun riskin negatiivista vaikutusta käyttöaikomukseen on tukenut moni eri tutkimus erilasten mobiilipalveluiden kohdalla. Koenig-Lewis, Palmer ja Moll (2010) tutkivat nuorten kuluttajien mobiilipankin käyttöaikomusta. Nuorten huomattiin suhtautuvan negatiivisemmin mobiilipankin käyttöön, mitä suurempi heidän kokemansa riski oli. Samankaltaisia tuloksia ovat saaneet muun muassa sähköisten palveluiden käyttöaikomuksessa Hsu ja Chiu (2004) sekä mobiililaitteiden käyttöaikomuksessa Wu ja Wang (2005). Koetun riskin vaikutusta on testattu aiemminkin UTAUT-mallin yhteydessä. Martins, Oliveira ja Popovic (2013) tutkivat verkkopankkien hyväksyntää UTAUT-mallin avulla lisäten malliinsa koetun riskin. Heidän tutkimus otti huomioon myös koetun riskin multidimensionaalisen luonteen. Koettu riski muodostuu useasta eri riskitekijästä, joita tarkastellaan seuraavaksi.

2.6.1 Koetun riskin dimensiot

Koska esineiden internet on hyvin dynaaminen konteksti, on vaikeaa määritellä kaikille järjestelmille yhteisiä riskejä (Koien 2011). Koien (2011) tähdentääkin riskien kokemisen riippuvan pitkälti kontekstista, sekä siitä mitä käyttäjä haluaa suojella. Koettua riskiä on jaettu useisiin eri dimensioihin. Mobiilisovellusten kohdalla niitä on jaettu muun muassa seuraavasti:

toimintariski, taloudellinen riski, aikariski, psykologinen riski ja yksityisyysriski (Yang ym. 2015).

Koska tutkittava konsepti koostuu mobiilisovelluksesta osana lukitusjärjestelmää, myös fyysinen riski tulee ottaa huomioon. Tätä tekijää on nimitetty myös turvallisuusriskiksi, jota Yang ym. (2017) käyttivät tutkiessaan älypalveluita, kuten älylukitusta. Heidän tutkimuksessaan turvallisuusriskin vaikutus asenteisiin ei kuitenkaan saanut tukea.

Toimintariski on koetun riskin dimensio, jonka Jacoby ja Kaplan 1972 määrittelivät seuraavasti:

toimintariski tarkoittaa pelkoa siitä, että tuote ei toimi oletetulla tavalla. Tällöin se ei onnistu

suorittamaan tehtäväänsä tai tuotteen laatu ei kohtaa sille asetettuja standardeja. Yang ym. (2015) tutkivat mobiilimaksamisen hyväksyntää ja huomasivat toimintariskin vaikuttavan negatiivisesti hyväksymisaikomukseen. Psykologinen riski tarkoittaa käyttäjän mahdollisesti kokemaa stressiä tai ahdistuneisuutta, joka seuraa tuotteen tai palvelun käytöstä (Jacoby & Kaplan 1972). Koska moni asia voi aiheuttaa käyttäjälle stressin ja ahdistuneisuuden tunteita, psykologinen riski voi korreloida muiden riskitekijöiden kanssa. Stone ja Grønhaug (1993) huomasivatkin psykologisen riskin korreloivan vahvasti muiden viiden heidän tutkimuksessaan mitatun riskitekijän kanssa.

Aikariski viittaa nimensä mukaisesti mahdollisuuteen menettää aikaa tuotteen käyttämisen johdosta (Roselius 1971). Kodin lukitusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman vaivatonta käyttää.

Jos käyttäjä joutuu kuluttamaan paljon aikaansa monimutkaisen järjestelmän opiskeluun ja käyttöön, voi tämä helposti vaikuttaa käyttöhalukkuuteen. Park ja Kim (2007) huomasivat tutkiessaan ostoaikomusta verkkokaupoissa, että aikariski vaikutti yksilön asenteisiin nettisivua kohtaan. Asenteiden kautta aikariski vaikutti myös välillisesti ostoaikomukseen. Taloudellinen tai ekonominen riski määritellään mahdollisuudeksi, että käyttäjä menettää rahaa tai omaisuuttaan seuraten tuotteen käytöstä (Jacoblyn & Kaplan 1972). Yleensä tämä dimensio viittaa tuotteen ostamisen, asennuksen ja ylläpidon kustannukseen verrattuna siitä saatuun hyötyyn.

Lukitusjärjestelmä voi kuitenkin altistaa käyttäjän myös ryöstölle, josta voi seurata hyvinkin merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Yang ym. (2015) löysivät myös tämän riskitekijän vaikuttavan vahvasti teknologian hyväksymisaikomukseen. Sähköinen lukitusjärjestelmä kykenee keräämään merkittävän määrän tietoa, joka voi olla käyttäjälle arkaluontoista. Erilaiset hakkerit, pahansuopaiset ohjelmat ja muut virukset voivat häiritä järjestelmää ja aiheuttaa turvallisuusriskejä sekä yksityisyyden vaarantumista (Jing, Vasilakos, Wan, Lu & Qiu 2014). Yksityisyysriski tarkoittaa mahdollisuutta, että käyttäjän tietoja kerätään ja nämä tiedot pääsevät vuotamaan tai niitä käytetään asiattomasti (Lim 2003). Yksityisyysriski on myös havaittu vaikuttavan negatiivisesti käyttöaikomukseen (Yang ym. 2015). Viimeinen koetun riskin dimensio on turvallisuusriski. Tämä tarkoittaa käyttäjän turvallisuutta hänen käyttäessään tuotetta (Jacoby & Kaplan 1972). Tämä dimensio voi olla merkittävässä roolissa lukitusjärjestelmän kohdalla. Käyttäjä voi vahingoittua fyysisesti monilla eri tavoin, mutta kenties merkittävin turvallisuusriski on toimimattoman lukon aiheuttama vaara asukkaille, kun heidän kotiinsa voidaan tunkeutua.

2.6.2 Taustatekijöiden vaikutus koettuun riskiin

Myös koetussa riskissä on huomattu olevan eroavuuksia eri taustatekijöiden välillä (Lagrange &

Ferraro 1989; Chen 2013). Kodin lukitusjärjestelmän tehtävänä on estää rikoksia. Äskeisessä kappaleessa tuotiin esille muun muassa taloudellinen riski, jonka voi aiheuttaa juuri ryöstön uhka sekä turvallisuusriski, joka voi aiheutua niin ikään lukitusjärjestelmän epäonnistuessa ja vaarallisen henkilön päästessä kotiin sisälle. Rikoksen pelko voikin siis olla merkittävä koetun riskin aiheuttaja.

Sukupuolella sekä iällä on huomattu olevan vaikutusta rikoksen pelkoon. Lagrange ja Ferraro (1989) huomaavat naisten pelkäävän useaa eri rikosta, kuten kodin ryöstöä sekä murhaa miehiä enemmän. Varsinkin rikokset, jotka aiheuttavat henkilökohtaisen turvallisuusriskin, todettiin aiheuttavan suurempaa pelkoa juuri naisille. Kokonaisvaltaisen koetun rikoksen riskin erot miehillä ja naisilla olivat hyvin merkittävät, sillä naisten todettiin tuntevan olonsa turvattomammaksi jopa kolme kertaa miehiä todennäköisemmin.

Lagrange ja Ferraro (1989) tutkivat sukupuolen vaikutuksen lisäksi myös iän vaikutusta rikoksen pelkoon. He huomaavat nuorten aikuisten olevan pelokkaampia rikosten suhteen, verrattuna vanhempiin aikuisiin. Lukitusjärjestelmien koettu riski voidaan siis odottaa olevan suuri nuorilla aikuisilla ja erityisesti naisilla. Mobiilipalveluiden kontekstissa kokemuksella on huomattu olevan vaikutusta koettuun riskiin. Chen (2013) tutki kokemuksen vaikutusta eri riskitekijöihin mobiilipankin käytössä. Hänen tulostensa mukaan kokemattomat käyttäjät kokivat eri riskitekijät suurempina verrattuna kokeneisiin käyttäjiin. Kokemattomilla ja kokeneilla käyttäjillä voi olla myös eroavuuksia koetun riskin vaikutuksessa käyttöaikomukseen. De Kerviler, Demoulin ja Zidda (2016) tutkivat kokemuksen ja riskien vaikutusta mobiilimaksamisessa. Heidän mukaansa kokemattomilla käyttäjillä koettu riski vaikuttaa käyttöaikomukseen enemmän verrattuna käyttäjiin, joille palvelu on jo tuttu. De Kerviler ym. (2016) uskovat tämän johtuvan kokemattoman käyttäjän tunteesta, ettei hänellä ole riittävää tietoa palvelusta, joka saa aikaan systemaattisen tiedonetsinnän ja näin riskien korostumisen.