• Ei tuloksia

Opettajien ja koulunkäynninohjaajien, huoltajien ja luokkakavereiden palautteesta oli havaittavissa seitsemän päävahvuutta. Nämä vahvuudet olivat päämäärätietoisuus, tietotekniikkataidot, sosiaaliset taidot, ajattelutaidot, kouluaineet, luovuus sekä liikunnallisuus. Kaikilla tukea tarvitsevilla nuorilla ei ollut aineiston mukaan kaikkia

vahvuuksia ja jokaisen nuoren kohdalla vahvuudet ilmenivät eri tavoin. Taulukkoon 3 on koottu päävahvuudet ja päävahvuuksien alaluokat, jotka selittävät päävahvuuden

ilmenemistä tarkemmin. Lisäksi taulukosta voi nähdä kenellä oppilaalla esiintyi mitäkin vahvuuden alaluokkaa.

TAULUKKO 3. Seitsemän päävahvuutta, vahvuuksien ilmeneminen sekä oppilaat, joilla vahvuutta ilmenee.

Vahvuus Alaluokka

PÄÄMÄÄRÄTIETOISUUS

rauhallinen (Elias, Mikael)

tehtäväorientoitunut (Elias, Mikael)

koulutyöskentely (Väinö, Oliver, Aaro, Niilo) sinnikäs (Väinö, Peetu, Leo, Kaapo)

kokeilee rohkeasti uutta (Peetu) täsmällinen (Leo)

johtaja (Leo)

ystävällinen (Elias, Väinö, Peetu, Leo, Mikael, Aaro, Niilo, Kaapo) vastavuoroinen (Oliver, Väinö)

vuorovaikutustaitoinen (Oliver, Mikael)

huumorintajuinen (Oliver, Väinö, Peetu, Leo, Mikael, Aaro, Niilo, Kaapo)

englanti (Elias, Oliver, Väinö, Peetu, Aaro) fysiikka (Elias)

käsityöt (Oliver, Kaapo) matematiikka (Väinö, Aaro) ruotsi (Kaapo)

LUOVUUS

visuaalinen (Elias, Oliver, Väinö, Peetu, Niilo) mielikuvituksellinen (Oliver, Peetu)

taitava käsistään (Aaro, Niilo) ilmaisuvoimainen (Aaro)

Päämäärätietoisuus oli opettajien ja koulunkäynninohjaajien, huoltajien sekä luokkakavereiden palautteesta havaittavissa kaikilla nuorilla. Päämäärätietoisuudeksi nousivat aineiston pohjalta sinnikkyys, rauhallisuus, tehtäväorientoituneisuus, uuden kokeileminen rohkeasti, täsmällisyys, johtajuus, päättäväisyys sekä koulussa

työskentely. Päämäärätietoisuuden ilmeneminen vaihteli nuoresta riippuen, eikä kaikilla nuorilla ollut kaikkia itsesäätelyn osa-alueita. Oliver, Väinö ja Aaro saivat määrällisesti

vähiten mainintoja päämäärätietoisuudestaan, sillä heidän palautteensa rajoittui vain 1-2 kommenttiin.

Sinnikkyys nousi esiin Väinön, Peetun, Leon ja Kaapon saamasta palautteesta.

Sinnikkyys ilmeni palautteen mukaan muun muassa itsensä ylittämisenä, pitkäjänteisenä puurtamista tylsienkin tehtävien parissa sekä koulutöiden hoitamisena

kunnianhimoisesti. Koulussa työskentely taas nousi esiin Oliverin, Väinön, Aaron sekä Niilon saamasta palautteesta. Koulutyöskentelytaidot olivat muun muassa koulussa keskittymistä, säännöllisesti koulussa käymistä, sekä itsenäistä työskentelyä.

Rauhallisuus ja tehtäväorientoituneisuus olivat havaittavissa Eliaksen ja Mikaelin saamista palautteista. Tämän lisäksi Kaapo sai yhden maininnan luokkakaveriltaan rauhallisuudestaan. Luokkakaverin mukaan Kaapo oli hyvä antamaan työrauhan.

Eliaksen ja Mikaelin rauhallisuus oli muun muassa sitä, että ei häiritse muita

oppitunneilla, lähde riehumisiin mukaan ja antaa työrauhan muille. Rauhallisuus päätyi päämäärätietoisuuden alle, sillä aineiston perusteella se selitti esimerkiksi tehtäviin keskittymistä. Tehtäväorientoituneisuus näkyi palautteen mukaan muun muassa ahkeruutena, oma-aloitteisuutena, taitona etsiä tietoa tekstistä, keskittyneisyytenä, tarkkana havainnointikykynä sekä toimeliaisuutena.

Päättäväisyys, täsmällisyys, johtajuus ja rohkeasti uuden kokeileminen olivat kaikki vahvuuksia, jotka nousivat esiin vain yksittäisten oppilaiden kohdalla. Päättäväisyys ilmeni Niilon palautteesta muun muassa kykynä ilmaista omia mielipiteitään vahvasti ja vaikutusvaltaisuutena. Täsmällisyys ja johtajuus voitiin havaita Leon palautteesta.

Täsmällisyys oli esimerkiksi sovituista asioista kiinni pitämistä, siistiä vihkotyöskentelyä sekä ajoissa kouluun tulemista. Johtajuus taas nähtiin sanavalmiutena, tilanteiden haltuun ottamisena ja aitoutena. Rohkeasti uuden kokeileminen nousi esiin Peetun palautteesta. Se oli esimerkiksi halua kyseenalaistaa, selvittää ja tutkia asioita.

Tietotekniikkataidoille ei koottu omaa alaluokkaa, sillä opettajien ja

koulunkäynninohjaajien, huoltajien sekä luokkakavereiden palaute oli teknisistä taidoista yksipuolista. Näin ollen alaluokkien luominen olisi ollut hankalaa. Tietoteknisiä taitoja oli

kommenttien perusteella havaittavissa Eliaksella, Oliverilla, Peetulla ja Aarolla.

Opettajat, koulunkäynninohjaajat ja huoltajat eivät usein eritelleet millaisia taitoja tietotekniikkataidot olivat ja luokkakaverit nimesivät tietotekniikkataidot useimmiten pelaamiseksi.

Sosiaalisia taitoja oli havaittavissa palautteen perusteella jokaisella oppilaalla.

Sosiaalisten taitojen alaluokkia muodostui palautteen perusteella kahdeksan. Nämä alaluokat olivat sosiaalisuus, ystävällisyys, keskustelutaidot, huumorintaju, luottamus muihin, vuorovaikutustaidot, huolehtivaisuus sekä ryhmätyötaidot. Vahvimmin

sosiaaliset taidot nousivat esiin Kaapon saamasta palautteesta.

Ystävällisyys ja huumorintaju nousivat vahvasti esiin aineistosta, sillä molemmat olivat havaittavissa yhdeksällä oppilaalla. Ystävällisyys oli havaittavissa kaikilla paitsi Oliverilla ja huumorintaju kaikilla paitsi Eliaksella. Ystävällisyys ilmeni muun muassa

kohteliaisuutena, huomioon ottamisena, kannustamisena, avoimuutena, iloisena asenteena, kiltteytenä, asiallisuutena, empaattisuutena, puheliaisuutena sekä hyvinä käytöstapoina. Huumorintaju oli muun muassa hauskoja juttuja, taitoa nähdä asioissa hauskoja yksityiskohtia sekä huumorin käyttämistä fiksusti.

Vuorovaikutustaidot, vastavuoroisuus, huolehtivaisuus sekä hyvät ryhmätyötaidot nousivat esiin harvalla oppilaalla. Vuorovaikutustaidot olivat havaittavissa Oliverin, Mikaelin ja Kaapon kohdalla. Vuorovaikutustaidoiksi nousivat esimerkiksi

keskustelutaidot, erilaisten mielipiteiden kuuleminen ja omien mielipiteiden perustelu.

Vastavuoroisuus ilmeni Oliverin sekä Väinön saamasta palautteesta. Palautteen perusteella he olivat taitavia kuuntelijoita ja osoittivat olevansa kiinnostuneita muista ihmisistä. Tämän lisäksi heitä kuvailtiin muun muassa helposti ihmisiä lähestyviksi.

Huolehtivaisuus nousi esiin Kaapon saamasta palautteesta, jonka mukaan hän oli muun muassa välittävä, lempeä, auttavainen sekä tunnistaa toisten vahvuuksia.

Ryhmätyöskentelytaitoja nousi esiin Eliaksen ja Kaapon palautteesta. Niiden osalta nuoret nähtiin muun muassa kannustavina, joukkuepelaajana, reiluna, sovittelijana, luotettavana sekä pidettyinä luokkakavereina.

Ajattelutaidot olivat havaittavissa aineiston pohjalta kuudella oppilaalla. Nämä oppilaat olivat Elias, Oliver, Väinö, Leo, Mikael ja Kaapo. Ajattelutaidot ilmenivät

pohdiskelevaisuutena, akateemisena älykkyytenä, tunneälykkyytenä, kriittisyytenä sekä optimistisuutena. Kriittisyys nousi esiin Leon saamasta palautteesta. Sen mukaan Leo uskalsi esimerkiksi kyseenalaistaa asioista ja halusi löytää niihin perusteluja.

Pohdiskelevaisuus oli havaittavissa Eliaksen ja Oliverin saamasta palautteesta.

Rakentavalla tavalla asioihin suhtautuminen, monimuotoisten asioiden pohtiminen, syvällisesti ajatteleminen sekä kiinnostus muiden ajattelumaailmaan kuvasivat pohdiskelevuutta.

Akateeminen älykkyys oli havaittavissa vahvimmin Väinön saamasta palautteesta.

Akateemiseen älykkyyteen sisältyi muun muassa fiksuus, nopeus oppia asioita, älykkyys, halukkuus oivaltaa ja oppia asioita sekä keskeisten asioiden löytäminen tekstistä.

Akateemisen älykkyyden lisäksi Väinön palautteesta oli havaittavissa tunneälykkyyttä, jota löytyi myös Kaapolta. Tunteiden tunnistaminen, asioiden aistiminen herkästi, seurausten ymmärtäminen, oman käytöksen kontrollointi sekä asiallisuus kuvasivat tunneälykkyyttä.

Erilaiset kouluaineet nousivat useampaan kertaan aineistosta esiin, joten niille luotiin oma pääkategoriansa. Kuusi oppilasta sai maininnan oppiaineista. Selkeimmin

palautteesta nousi englannin kielen taito, sillä viidelle oppilaalle nimettiin englanti

vahvuudeksi. Nämä viisi oppilasta olivat Elias, Oliver, Väinö, Peetu ja Aaro. Tämän lisäksi Väinö ja Aaro saivat positiivista palautetta matematiikan taidoistaan. Eliaksen

palautteesta nousi esiin fysiikka ja Oliverin sekä Kaapon palautteesta käsityöt. Kaapo sai positiivista palautetta myös ruotsin kielen taidostaan.

Luovuus oli havaittavissa opettajien ja koulunkäynninohjaajien, huoltajien sekä

luokkakavereiden palautteesta seitsemällä oppilaalla. Oppilaista Aarolla luovuus korostui eniten, sillä hänen palautteessaan oli määrällisesti eniten mainintoja luovuudesta.

Luovuuden alakategorioiksi muodostuivat visuaalisuus, mielikuvituksellisuus, oivaltaminen, ilmaisuvoimaisuus, kädentaidot sekä verbaalisuus. Visuaalisuus oli

kategorioista vahvin, sillä se ilmeni seitsemästä oppilaasta kuudella: Eliaksella, Oliverilla, Väinöllä, Peetulla, Aarolla sekä Niilolla. Visuaalisuus oli muun muassa ideointikykyä,

hyvää piirustustaitoa, taitoa ratkaista Rubikin kuutio, ympäristön tuomista visuaalisesti esille, tyylitajua sekä värien taitavaa käyttöä.

Mielikuvituksellisuus, verbaalisuus, kädentaidot sekä ilmaisuvoimaisuus ilmenivät yksittäisillä oppilailla. Mielikuvituksellisuus tuli esiin Oliverin ja Peetun palautteesta.

Mielikuvituksellisuus ilmeni hienoina oivalluksina, uusien näkökulmien löytämisenä, idearikkautena sekä kekseliäinä näkökulmina asioihin. Verbaalisuus oli havaittavissa Kaapon saamasta palautteesta. Sen mukaan Kaapo oli hyvä tarinankertoja ja häneltä löytyi verbaalista luovuutta. Kädentaidot pystyttiin havaitsemaan Niilon ja Aaron palautteesta. Aaron palautteesta voitiin lisäksi havaita ilmaisuvoimaisuus, sillä

palautteen mukaan hän osasi draaman keinoin tuoda asioita esiin, oli hyvä esiintyjä ja taitava juttujen keksijä.

Liikunnallisuus muotoutui omaksi päävahvuudeksi, sillä se nousi esiin aineistosta useampaan kertaan. Liikunnallisuudelle ei kuitenkaan koottu alaluokkia, sillä opettajien ja koulunkäynninohjaajien, huoltajien sekä luokkakavereiden palautteen perusteella alaluokkaa ei pystytty perustamaan. Liikunnallisuus oli havaittavissa Väinön, Leon, Aaron, Niilon, Mikaelin ja Kaapon saamasta palautteesta. Palautteet olivat

liikunnallisuuden osalta usein vain yhden sanan mittaisia. Opettajat ja

koulunkäynninohjaajat, luokkakaverit sekä huoltajat mainitsivat muun muassa fyysiset taidot, jääkiekon, salibandyn, skeittauksen, urheilullisuuden sekä liikunnallisuuden.

6.2 Nuorten käsitykset omista vahvuuksistaan ja löydetyt