Kyselylomakkeessa kysyttiin, kuinka paljon aikaa nuoret keskimäärin käyttivät pelaamiseen viikossa. Kuusi nuorta jätti vastaamatta kysymykseen, joten tuloksissa tarkastellaan 78 vastausta. Jaoin nuorten vastaukset neljään ryhmään ilmoitetun tuntimäärän mukaan.
Määrittelin erittäin paljon pelaaviksi ne nuoret, jotka pelaavat 15 tuntia tai enemmän viikossa, eli enemmän kuin kaksi tuntia päivässä joka päivä. Usein pelaaviksi puolestaan määrittelin ne, jotka pelaavat tunnista kahteen tuntiin viikossa, eli 8–14 tuntia. Toisinaan pelaaviksi määrittelin pelaavan 3–7 tuntia viikossa, eli noin puolesta tunnista tuntiin päivässä. Vähän pelaaviksi määrittelin nuoret, jotka pelaavat enintään kaksi tuntia viikossa.
Yksi nuorista ilmoitti pelaavansa 10–20 tuntia viikossa, jolloin vastaus osui kahteen eri
ryhmään. Luokittelin vastauksen erittäin paljon pelaavien ryhmään. Vastaukset, joissa ylärajaa ei määritelty, esimerkiksi ”yli 10 tuntia”, määrittelin ainoan ilmoitetun tuntimäärän mukaan, esimerkin tapauksessa usein pelaavien ryhmään. Ne vastaukset, joissa tuntimäärää ei oltu annettu numeerisesti, mutta joissa puhuttiin paljosta tai liiasta pelaamisesta ja nuoret kertoivat myös kyselyn muissa kohdissa pelaavansa, ryhmittelin erittäin paljon pelaaviin.
Useampi kuin joka kolmas nuori, yhteensä 29 nuorta, ei pelannut ollenkaan tai pelasi viikossa hyvin vähän. Toiseksi suurin ryhmä koostui erittäin paljon pelaavista, joita oli 22 eli vajaa kolmannes. Suurin ilmoitettu tuntimäärä oli 56 tuntia, mikä tarkoittaa keskimäärin kahdeksan tunnin pelaamista päivittäin. Neljä nuorta kertoi pelaavansa 30–35 tuntia viikossa, ja neljä noin 20–25 tuntia viikossa. Toisin sanoen nämä nuoret pelaavat vähintään kaksi tuntia päivässä. Usein pelaavia oli nuorista 10 eli hieman useampi kuin joka kymmenes. Toisinaan pelaavia nuorista oli noin joka viides, yhteensä 17. Tulokset on koostettu kuvioon 1. Koska pelaamisen määrä ei muuttujana ole normaalijakautunut (huipukkuus ja vinous >|2| ja Komogorov-Smirnovin p=,000), piti eroja tyttöjen ja poikien pelaamisen määrässä tarkastella epäparametrisella Mann-Whitneyn U-testillä. Pojat (Md=2, SD=1,03, n=32) pelasivat tyttöjä (Md=4, SD=,91, n=46) tilastollisesti keskinkertaisesti merkitsevästi enemmän U=201,5, p=,000, r=,64, sillä tytöt sijoittuivat vähemmän pelaavien ryhmiin poikia useammin.
Nuorten viikossa pelaamiseen käyttämän tuntimäärän keskiarvoa laskiessa otin huomioon 74 vastausta, eli kymmenen vastausta oli jätettävä laskutoimituksen ulkopuolelle. Nuoret pelasivat noin kahdeksan ja puoli tuntia viikossa (M=8,64, Md=5, SD=10,4, n=73).
Sukupuolittain erot olivat kuitenkin suuria, tytöt pelasivat keskimäärin vajaat kolme tuntia viikossa (M=2,92, Md=1, SD=5,09, n=32), ja pojat 13 tuntia viikossa (M=13,11, Md=10, SD=11,32, n=41). Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että pojat pelaavat tyttöjä huomattavasti enemmän videopelejä viikossa.
KUVIO 1. Nuorten jakautuminen (%) viikossa keskimäärin pelaamiseen käytetyn tuntimäärän mukaan.
Pelaamisen määrän ja oppiaineiden arvosanojen välillä vain äidinkielellä ja vähällä pelaamisen määrällä oli heikon ja keskinkertaisen välillä oleva, mutta tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys, sillä Spearmanin rhota tarkastellessa rs=,41, n=78, p=,000. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, mitä vähemmän nuori pelaa, sitä parempi arvosana hänellä on tulosten mukaan äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Muiden oppiaineiden arvosanojen ja pelaamisen määrän välillä ei ollut tilastollista yhteyttä. Koulujen välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja pelaamiseen käytetyssä ajassa.
Tutkimuslomakkeessa selvitettiin nuorten pelaamisen yleisyyttä eri pelialustoilla viisiasteisella Likert-asteikolla ”päivittäin”–”en lainkaan”. Yksi vastaajista oli ilmeisesti unohtanut vastata pelikonsoleista kysyttäessä, mutta vastaajan muiden vastausten perusteella oli mahdollista asettaa arvo ”en lainkaan” -muuttujalle. Moni jätti vastaamatta muu-kohtaan, joten näiden vastaajien kohdalla arvoksi on asetettu ”en lainkaan”, sillä he eivät nimenneet muita mahdollisia pelialustoja. Näin analyysiin saatiin mukaan kaikki 84 vastausta.
Nuorten ehdottomasti yleisin pelialusta oli puhelin, jolla valtaosa pelasi päivittäin tai viikoittain. Harva nuori pelasi puhelimella tätä harvemmin tai ei ollenkaan. Seuraavaksi
Pelaa erittäin paljon (15+ h/vko)
28 %
Pelaa usein (8–14 h/vko) Pelaa toisinaan (3–7 13 %
h/vko) 22 % Ei pelaa/pelaa vähän
(0–2 h/vko) 37 %
Pelaamisen määrä (%)
yleisin pelialusta oli tietokone, jonka suhteen vastaukset pelaamisen määrästä jakaantuivat melko tasaisesti. Nuorista lähes puolet, yhteensä 41,7 %, ilmoitti pelaavansa tietokoneella joko päivittäin tai viikoittain. Pelikonsoleilla, kuten PlayStation 4, XBOX One ja WiiU, päivittäin tai viikoittain pelasi vain noin joka neljäs nuori. Valtaosa pelasi pelikonsoleilla noin kerran kuussa tai harvemmin, ja noin yksi neljästä ei pelannut koskaan. Tabletilla pelattiin harvoin, yhteensä 17,8 % nuorista kertoi pelaavansa sillä päivittäin tai viikoittain.
Valtaosa nuorista ei pelannut tabletilla koskaan. Vähiten nuoret pelasivat käsikonsoleilla kuten Nintendo DS ja PlayStation Vita, joilla kukaan ei pelannut päivittäin ja joilla lähes kaikki nuoret pelasivat joko harvemmin kuin kerran kuussa tai eivät koskaan. Vaikka kaksi nuorta ilmoitti pelaavansa harvemmin kuin kerran kuussa jollain muulla pelialustalla, eivät heidän mainitsemansa alustat olleet digitaalisten pelien pelaamista varten. Toisin sanoen yksikään nuori ei pelannut videopelejä muilla kuin kyselyssä mainituilla pelialustoilla.
Pelialustoilla pelaamisen yleisyyden keskiarvot ja prosenttiosuudet on esitetty taulukossa 8.
TAULUKKO 8. Nuorten jakautuminen pelaamisen yleisyyden mukaan pelialustoittain.
Pelaamisen yleisyys
Pelialusta Puhelin
n (%)
Tietokone Pelikonsolit Tabletti Käsikonsolit Muu
Päivittäin 41 (49 %) 21 (25 %) 9 (11 %) 6 (7 %) - -
Sekä tyttöjen että poikien yleisin pelialusta oli puhelin, jolla pelattiin keskimäärin päivittäin tai ainakin viikoittain. Tietokone oli toiseksi yleisin pelialusta, joskin pojat pelasivat sillä tyttöjä huomattavasti enemmän. Kolmanneksi yleisin pelialusta oli tytöillä tabletti, jolla he tosin pelasivat keskimäärin vain kerran kuussa. Poikien kolmanneksi yleisin pelialusta oli pelikonsoli. Tytöt pelasivat harvoin pelikonsoleilla, eivätkä lähes ollenkaan käsikonsoleilla.
Pojat pelasivat tyttöjä hieman harvemmin tableteilla sekä käsikonsoleilla. Tulosten
perusteella vaikuttaa siis siltä, että vaikka sekä tytöt että pojat pelaavat puhelimillaan lähes yhtä paljon, pelaavat tytöt muuten poikia vähemmän. Pelialustojen keskiarvot sukupuolittain on esitetty taulukossa 9.
TAULUKKO 9. Pelialustojen keskiarvot pelaamisen yleisyyden mukaan sukupuolittain.
Pelialusta
Sukupuoli
Tytöt M (Md; SD) Pojat M (Md; SD)
Tietokone 3,51 (4; 1,33) 2,64 (2; 1,61)
Pelikonsoli 3,95 (4; ,88) 3,06 (3; 1,45)
Käsikonsoli 4,59 (5; ,60) 4,68 (5; ,66)
Puhelin 1,92 (1; 1,28) 1,91 (2; 1,12)
Tabletti 3,78 (4; 1,18) 3,83 (4; 1,37)
Muu 5,00 (5; ,00) 4,96 (5; ,20)
Huom. M = keskiarvo, Md = mediaani, SD = keskihajonta.
Likert-asteikko 1 = päivittäin, 2 = viikoittain, 3 = noin kerran kuussa, 4 = harvemmin, 5 = en lainkaan.
Pelialustojen muuttujat eivät olleet normaalijakautuneita, sillä huipukkuus ja vinous >|2| ja Komogorov-Smirnovin p=,000. Epäparametrisen Mann-Whitneyn U-testin tulosten mukaan pojat (Md=2, SD=1,61, n=47) pelasivat tietokoneilla tyttöjä (Md=4, SD=1,33, n=37) tilastollisesti merkitsevästi enemmän, mutta lineaarinen yhteys on heikko, U=582,5, p=,008, r=,29. Myös pelikonsoleilla pojat (Md=3, SD=1,45, n=47) vaikuttivat pelaavan tyttöjä (Md=4, SD=,88, n=37) enemmän. Ero on tilastollisesti heikosti merkitsevä, U=586,5, p=,005, r=,30. Muiden pelialustojen kohdalla tilastollisesti merkitseviä eroja ei esiintynyt. Koulujen välillä oli myös eroja; eteläsuomalaisessa koulussa (Md=5, SD=,40, n=42) pelattiin harvemmin käsikonsoleilla kuin itäsuomalaisessa koulussa (Md=5, SD=,77, n=42), joskaan tulos on tilastollisesti vain heikosti merkitsevä, U=694, p=,033, r=,23. Myös tableteilla pelattiin etelässä (Md=5, SD=1,16, n=42) harvemmin kuin itäsuomalaisessa koulussa (Md=4, SD=1,33, n=42). Ero on tilastollisesti heikosti merkitsevä, U=610,5, p=,011, r=,28. Epäparametrisen Kruskal-Wallisin testin mukaan seitsemäsluokkalaiset pelsivat tilastollisesti huomattavasti useammin käsikonsoleilla (p=,041), puhelimilla (p=,012) ja tableteilla (p=,012) kuin kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset.
Kyselylomakkeessa nuorilta kysyttiin myös, kuinka usein he pelaavat eri pelilajityyppeihin kuten seikkailupeleihin ja urheilupeleihin kuuluvia videopelejä. Nuoret vastasivat viisiportaisella Likert-asteikolla ”päivittäin”–”en lainkaan”, kuten pelialustojen kohdalla.
Joistain vastauksista puuttui yksittäisiä arvoja, sillä vastaajat ovat ilmeisesti vahingossa ohittaneet kysymyksen. ”Muihin” pelilajityyppeihin kuuluvien pelien muuttujasta puuttui ennen analyysia lähes kolmekymmentä vastausta, mutta nämä puuttuvat arvot on korvattu
”en lainkaan” -arvolla, sillä vastaamatta jättämisen voidaan olettaa tarkoittaneen, etteivät nuoret keksineet muuta pelilajityyppiä, johon heidän pelaamansa videopelit voisivat sijoittua eivätkä siten pelaa muihin pelilajityyppeihin kuuluvia pelejä.
TAULUKKO 10. Pelilajien pelaamisen yleisyys useimmin pelatusta vähiten pelattuun.
Pelilajityyppi M (Md; SD)
Toiminta 3,31 (3; 1,33)
Ammuskelu 3,31 (3; 1,51)
Urheilu 3,61 (4; 1,24)
Hiekkalaatikko 3,78 (4; 1,34)
Pulma- ja korttipelit 3,79 (4; 1,17)
Strategia 3,93 (5; 1,36)
Ajo 3,95 (4; 1,07)
MMO 4,18 (5; 1,27)
Seikkailu 4,21 (5; 1,09)
Simulaatio 4,46 (5; ,83)
Musiikki- ja seurapelit 4,56 (5; ,68)
AR- ja VR-pelit 4,56 (5; ,73)
Muu 4,58 (5; 1,19)
Rooli (RPG) 4,59 (5; ,83)
Sosiaaliset pelit 4,63 (5; ,74)
Huom. M = keskiarvo, Md = mediaani, SD = keskihajonta.
Likert-asteikko 1 = päivittäin, 2 = viikoittain, 3 = noin kerran kuussa, 4 = harvemmin, 5 = en lainkaan.
Selkeästi suosituimmat pelilajityypit olivat toiminta (M=3,31, Md=3, SD=1,33, n=83) ja ammuskelu (M=3,31, Md=3, SD=1,51, n=84). Viiden suosituimman pelilajityypin joukkoon mahtuivat myös urheilu (M=3,61, Md=4, SD=1,24, n=82), hiekkalaatikko (M=3,78, Md=4, SD=1,34, n=83) sekä pulma- ja korttipelit (M=3,79, Md=4, SD=1,17,
n=84). Viisi vähiten suosittua pelilajityyppiä olivat musiikki- ja seurapelit (M=4,56, Md=5, SD=,68, n=84), AR- ja VR-pelit (M=3,79, Md=4, SD=,73, n=84), muut pelit (M=3,79, Md=4, SD=1,19, n=84), roolipelit (M=4,59, Md=5, SD=,83, n=83) sekä sosiaaliset pelit (M=3,79, Md=4, SD=,74, n=84). Kaikkien pelilajityyppien keskiarvot on esitetty taulukossa 10.
Viisi suosituinta pelilajityyppiä olivat varsin erilaisia tytöillä ja pojilla. Tyttöjen suosituimmat pelilajityypit olivat pulma- ja korttipelit, toiminta, urheilu, ajo ja ammuskelu.
Poikien suosituimmat pelilajityypit puolestaan olivat ammuskelu, toiminta, hiekkalaatikko, urheilu ja strategia. Pelilajityyppien suosio sukupuolittain on esitetty taulukossa 11. Kuten myös aiemmat muuttujat, olivat pelilajityypit ei-normaalijakautuneita, sillä niiden huipukkuus ja vinous >|2| ja Komogorov-Smirnovin p=,000. Sukupuolten välillä oli merkittäviä eroja pelilajityyppien suosioissa epäparametrisen Mann-Whitneyn U-testin avulla tarkasteltuna. Toimintapelit – joista kyselylomakkeessa annettiin esimerkkeinä Super Mario Bros. ja Call of Duty – olivat suositumpia poikien (Md=3, SD=1,40, n=47) kuin tyttöjen keskuudessa (Md=4, SD=1,00, n=36). Tilastollinen merkitsevyys on kuitenkin hyvin heikko, sillä U=485, n=83, p=,001, r=,21. Pojat pelasivat (Md=2, SD=1,42, n=47) myös ammuskelupelejä – esimerkiksi Overwatch ja Battlefield – useammin kuin tytöt (Md=5, SD=,94, n=37). Ero on tilastollisesti keskinkertaisesti merkitsevä, sillä U=318,5, n=84, p=,000, r=,56. Seikkailupelit olivat myös suositumpia poikien (Md=4, SD=1,22, n=47) kuin tyttöjen (Md=5, SD=,86, n=37) keskuudessa, joskin eron tilastollinen merkittävyys on hyvin heikko, U=668,5, n=84, p=,046, r=,22.
Samoin hiekkalaatikkopelit – esimerkiksi Stardew Valley ja Football Manager – olivat suositumpia poikien (Md=3, SD=1,40, n=47) kuin tyttöjen (Md=5, SD=,93, n=36) keskuudessa, sillä U=470,5, n=83, p=,000, r=,40. Eron merkitsevyys on tilastollisesti heikon ja keskinkertaisen välillä. Pojat (Md=4, SD=1,55, n=47) pelasivat myös heikosti merkitsevästi strategiapelejä – kuten Civilization ja StarCraft – enemmän kuin tytöt (Md=5, SD=,89, n=37), kun U=584,5, n=84, p=,006, r=,30. Viimeinen pelilajityyppi, jota pojat (Md=4, SD=1,49, n=45) pelasivat heikosti merkitsevästi enemmän kuin tytöt (Md=5, SD=,68, n=34) oli MMO eli monen pelaajan verkkopeli – esimerkiksi League of Legends ja World of Tanks, kun U=564, n=84, p=,002, r=,34. Tytöt (Md=5, SD=,99, n=37) pelasivat
poikia (Md=5, SD=,46, n=47) enemmän vain sosiaalisia – esimerkiksi MovieStar Planet ja FarmVille – pelejä. Ero on kuitenkin tilastollisesti hyvin heikosti merkitsevä, kun U=674,5, n=84, p=,022, r=,25. Tulosten perusteella voidaan tiivistetysti todeta, että pojat vaikuttavat pelaavan enemmän toiminta-, ammuskelu-, seikkailu-, hiekkalaatikko-, strategia- ja MMO-pelejä, ja tytöt pelaavat enemmän sosiaalisia pelejä.
TAULUKKO 11. Pelilajityyppien pelaamisen yleisyys sukupuolittain useimmin pelatusta vähiten pelattuun.
Tytöt M (Md; SD) Pojat M (Md; SD)
Pulma- ja korttipelit 3,56 (3; 1,08) Ammuskelu 2,58 (2; 1,42)
Toiminta 3,82 (4; 1,00) Toiminta 2,89 (3; 1,40)
Urheilu 3,88 (4; ,84) Hiekkalaatikko 3,36 (3; 1,40)
Ajo 4,09 (4; ,90) Urheilu 3,47 (4; 1,42)
Ammuskelu 4,29 (5; ,94) Strategia 3,58 (4; 1,55)
Simulaatio 4,35 (5; ,85) MMO 3,71 (4; 1,49)
Sosiaaliset pelit 4,38 (5; ,99) Pulma- ja kortti 3,93 (4; 1,27) Hiekkalaatikko 4,41 (5; ,93) Ajo 3,93 (4; 1,12)
Strategia 4,44 (5; ,89) Seikkailu 3,96 (4; 1,22)
Seikkailu 4,47 (5; ,86) Muu 4,42 (5; 1,39)
Musiikki- ja seurapelit 4,47 (5; ,75) Rooli 4,49 (5; ,92) AR- ja VR-pelit 4,53 (5; ,71) Simulaatio 4,58 (5; ,75)
Rooli 4,71 (5; ,72) AR- ja VR-pelit 4,58 (5; ,78)
MMO 4,71 (5; ,68) Musiikki- ja seurapelit 4,67 (5; ,52)
Muu 4,85 (5; ,70) Sosiaaliset pelit 4,80 (5; ,46)
Huom. M = keskiarvo, Md = mediaani, SD = keskihajonta.
Likert-asteikko 1 = päivittäin, 2 = viikoittain, 3 = noin kerran kuussa, 4 = harvemmin, 5 = en lainkaan.
Koulujen välillä ainoastaan muita pelilajityyppejä pelattiin enemmän eteläsuomalaisessa koulussa (Md=5, SD=1,59, n=42) kuin itäsuomalaisessa koulussa (Md=5, SD=,34 n=42), kun U=748, n=84, p=,033, r=,23. Ero on kuitenkin merkitsevyydeltään hyvin veikko, eikä tunnuslukujenkaan välillä ole juuri eroa. Luokka-asteiden välillä ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli musiikki- ja seurapeleissä, joita epäparametrisen Kruskal-Wallisin testin mukaan seitsemäsluokkalaiset (Md=4, S=,86, n=14) pelasivat huomattavasti useammin kuin
kahdeksas- (Md=5 S=,52, n=28) ja yhdeksäsluokkalaiset (Md=5, S=,67, n=42), kun Χ2(2, 84)=7,676, p=,022.
Pelilajityyppien korrelaatiokertoimien laskua varten muutin pelilajityyppien muuttujien arvot käänteisiksi, jotta arvot kasvavat, kun nuori pelaa enemmän. Eri pelilajityypit korreloivat keskenään; esimerkiksi seikkailupelien pelaaminen korreloi positiivisesti kaikkien muiden paitsi pulma- ja korttipelien, urheilupelien sekä muiden pelilajityyppien pelaamisen kanssa. Vahvimmat korrelaatiot olivat toiminta- ja ammuskelupelien välillä (rs=,68, n=83, p=,000) sekä hiekkalaatikko- ja ammuskelupelien välillä (rs=,61, n=83, p=,000). Urheilupelit ja muut korreloivat vähiten toisten pelilajityyppien kanssa.
Pelilajityyppien korrelaatio on kuvattu taulukossa 12 sivulla 58. Tuloksia tarkastellessa on toki huomioitava se, että korrelaatiot ovat SPSS-ohjelmiston ilmoittamasta tilastollisesta merkittävyydestään huolimatta parhaimmillaankin keskinkertaisen ja melko voimakkaan lineaarisen yhteyden väliltä.
Myös pelilajityyppien sekä oppiaineiden arvosanojen välistä korrelaatiota tarkastellessa käytin käänteisiä pelilajityyppimuuttujien arvoja. Eri pelilajityyppien pelaaminen korreloi lähinnä negatiivisesti oppiaineiden arvosanojen kanssa. Ainoastaan pulma- ja korttipelien pelaaminen korreloi positiivisesti heikosti englannin arvosanan kanssa, rs=,23, n=84, p=,033. Matematiikan arvosana korreloi negatiivisesti ammuskelupelien kanssa, englannin arvosana urheilupelien kanssa ja liikunnan arvosana hiekkalaatikkopelien kanssa. Äidinkieli korreloi negatiivisesti seikkailu-, hiekkalaatikko-, urheilu- ja MMO-pelien sekä etenkin ammuskelu- (rs=,-47, n=84, p=,000) ja strategiapelien (rs=,-30, n=84, p=,006) kanssa.
Heikon ja keskinkertaisen negatiivisen välillä olevan yhteyden perusteella vaikuttaa siis toisin sanoen siltä, että enemmän pelaavilla on heikompia arvosanoja. Pelilajityyppien ja arvosanojen korrelaatiot on esitetty taulukossa 13 sivulla 59. Tuloksia tarkastellessa on huomioitava se, että korrelaatiot ovat SPSS:n ilmoittamasta tilastollisesta merkitsevyydestään huolimatta melko heikkoja.
Erilaisia lempipelejä nimettiin yhteensä 61 kappaletta. Suosituimmat lempipelit olivat kymmenellä tai useammalla maininnalla Counter-Strike: Global Offensive (Valve
Corporation, 2012), Grand Theft Auto V (Rockstar Games, 2013), NHLpelit, Call of Duty -pelit (etenkin Black Ops) sekä FIFA-pelit. Muita mainittuja pelejä olivat muun muassa Minecraft, Fortnite, Battlefield-pelit sekä The Sims -pelit. Counter-Strike: Global Offensive (CS:GO), Call of Duty ja Battlefield -pelit voidaan laskea ammuskelupeleiksi, Grand Theft Auto V (GTAV) seikkailu- ja toimintapeliksi, kun NHL- ja FIFA-pelit ovat urheilupelejä. The Sims on simulaatiopeli ja Minecraft hiekkalaatikkopeli. Nämä eniten suosikkipelien mainintoja saaneet pelit kävivät yhteen suosituimpien pelilajityyppien kanssa (ks. taulukko 8). PEGI-merkintöjen mukaan suosituimmista peleistä NHL-pelit, FIFA-pelit, Minecraft, The Sims -sarjan pelit sekä Fortnite ovat alle 18-vuotiaille soveltuvia, kun taas CS:GO, GTAV sekä Call of Duty ja Battlefield -pelit ovat vain täysi-ikäisille soveltuvia.
Kaksitoista nuorta kertoi, ettei heillä ole lempipeliä tai etteivät he pelaa videopelejä. Näistä vastaajista vain yksi poika ilmoitti, ettei pelaa, muuten kaikki näin vastanneet olivat tyttöjä.
Kolmetoista nuorta jätti vastaamatta kysymykseen, heistä kaksi poikia. Kaksi poikaa ja yksi tyttö eivät tarkentaneet, mitä heidän lempipelinsä ovat, vaikka he vastasivat kysymykseen myönteisesti. Tytöt mainitsivat vähemmän lempipelejä kuin pojat, eikä vastauksista juuri erottunut selkeitä suosikkeja toisin kuin pojilla. Valtaosa tyttöjen mainitsemista suosikkipeleistä sai vain yhden maininnan. Poikien keskuudessa suosikkipelit erottuivat selvästi, mutta joukkoon mahtui myös monia vain yhden maininnan saaneita pelejä. Viisi suosituinta peliä sekä molempien sukupuolten kohdalla että sukupuolittain on koottu taulukkoon 14. Taulukkoa tarkastellessa on mielenkiintoista huomata, että sukupuolittain lempipelit olivat hyvin erilaisia. Suosituimpia lempipelejä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa olivat NHL-pelit sekä Call of Duty -pelit, mutta muuten pelit erosivat varsin paljon toisistaan.
TAULUKKO 14. Viisi suosituinta peliä.
Peli tai pelisarja, tytöt ja pojat (n) Tytöt (n) Pojat (n)
NHL-pelit (16) NHL-pelit (6) CS:GO (14)
CS:GO (15) The Sims -pelit (4) GTAV (13)
GTAV (14) Call of Duty -pelit (2) NHL-pelit (10) Call of Duty -pelit (10) Mario Kart -pelit (2) FIFA17 (8)
FIFA17 (9) Minecraft (2) Call of Duty -pelit (8)
Yhteenvetona voidaan todeta, että pojat pelasivat enemmän kuin tytöt etenkin tietokoneella ja pelikonsoleilla. Puhelimillaan tytöt ja pojat pelasivat lähes yhtä paljon. Ajallisesti pojille kertyi oman arvionsa mukaan keskimäärin jopa kymmenen tuntia enemmän peliaikaa viikossa kuin tytöille. Suosituimmat pelilajityypit olivat toiminta, ammuskelu, urheilu, hiekkalaatikko sekä pulma- ja korttipelit. Tyttöjen ja poikien suosimien pelilajityyppien ero oli tilastollisesti merkitsevä; pojat pelasivat enemmän toiminta-, ammuskelu-, seikkailu-, hiekkalaatikko-, strategia- ja MMO-pelejä, ja tytöt pelasivat poikia enemmän sosiaalisia pelejä. Tytöt ja pojat pelasivat eri pelilajityyppien pelejä. Tyttöjen ja poikien mainitsemat lempipelit erosivat toisistaan, samoin lempipelien mainintojen määrät.
Pelitottumuksilla vaikuttaa olevan ainakin heikonlainen yhteys oppiaineiden arvosanoihin.
Tytöillä, jotka pelasivat yleisesti vähemmän, oli myös paremmat arvosanat äidinkielestä ja kirjallisuudesta. Eri pelilajityyppien ja oppiaineiden arvosanojen korrelaation tarkastelu puolestaan paljastaa, että ainoastaan pulma- ja korttipelit korreloivat positiivisesti englannin arvosanojen kanssa, muuten pelaaminen ja arvosanat korreloivat negatiivisesti. Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin hyvä huomioida se, että niissä on lähinnä tarkasteltu korrelaatioita, ei kausaalisuutta eli syy-seuraussuhdetta.
TAULUKKO 12. Pelilajityyppien korrelaatiotaulukko.
Muuttuja Pulma ja kortti
Toiminta Ammuskelu Seikkailu
Hiekka-laatikko Simulaatio Urheilu Ajo Strategia Rooli MMO Musiikki
ja seura Sosiaalinen AR ja
VR Muu
Pulma ja kortti - ,17
-,14 ,08 ,19 ,22* ,20 ,23* ,12 ,21 ,16 ,24* ,25* ,28** ,04
Toiminta ,17 - ,68** ,44** ,51** ,19 ,16 ,37** ,37** ,48** ,44** ,25* ,22* ,27* ,08
Ammuskelu -,14 ,68** - ,47** ,61** ,12 ,16 ,35** ,38** ,38** ,45** ,10 ,10 ,25* ,35**
Seikkailu ,08 ,44** ,47** - ,51** ,38** ,05 ,38** ,41** ,57** ,59** ,32** ,25* ,31** ,13
Hiekkalaatikko ,19 ,51** ,61** ,51** - ,21 ,09 ,47** ,47** ,42** ,42** ,24* ,18 ,334** ,36**
Simulaatio ,22* ,19 ,12 ,38** ,21 - ,17 ,20 ,31** ,43** ,30** ,37** ,49** ,28* -,00
Urheilu ,20 ,16 ,16 ,05 ,09 ,17 - ,13 ,21 ,14 ,10 ,15 ,24* ,16 -,06
Ajo ,23* ,37** ,35** ,38** ,47** ,20 ,13 - ,25* ,39** ,29** ,42** ,26* ,33** ,12
Strategia ,13 ,37** ,38** ,41** ,47** ,31** ,21 ,25* - ,46** ,48** ,21 ,18 ,33** ,24*
Rooli ,20 ,48** ,38** ,57** ,42** ,43** ,14 ,39** ,46** - ,55** ,31** ,40** ,60** -,02
MMO ,16 ,44** ,45** ,59** ,42** ,30** ,10 ,29** ,48** ,55** - ,35** ,20 ,35** ,17
Musiikki ja
seura ,24* ,25* ,10 ,32** ,24* ,37** ,15 ,42** ,21 ,31** ,35** - ,35** ,32** -,06
Sosiaalinen ,25* ,22* ,10 ,25* ,18 ,49** ,24* ,26* ,18 ,40** ,20 ,35** - ,35** ,03
AR ja VR ,28** ,27* ,25* ,31** ,34** ,28* ,16 ,33** ,33** ,60** ,35** ,32** ,35** - -,00
Muu ,04 ,08 ,35** ,13 ,36** -,00 -,06 ,12 ,24* -,02 ,17 -,06 ,03 -,00 -
* Korrelaatio on merkitsevä p<,05 tasolla
** Korrelaatio on merkitsevä p<,001 tasolla
TAULUKKO 13. Pelilajityyppien ja arvosanojen korrelaatiotaulukko.
Muuttuja Pulma ja kortti
Toiminta Ammuskelu Seikkailu
Hiekka-laatikko Simulaatio Urheilu Ajo Strategia Rooli MMO Musiikki
ja seura Sosiaalinen AR ja
VR Muu
Matematiikka ,10 -,11 -,212* -,03 ,06 ,04 -,21 -,02 -,02 -,00 -,04 ,02 ,02 ,10 -,03
Englanti ,23* ,01 -,12 ,12 ,08 ,19 -,24* -,04 -,03 ,21 ,04 ,01 ,14 ,20 ,04
Liikunta -,02 -,12 -,09 -,18 -,23* -,07 ,11 -,12 -,12 -,00 ,07 -,11 ,03 -,05 -,08
Äidinkieli ja kirjallisuus
,09 -,28* -,47** -,22* -,28* ,12 -,22* -,08 -,30** -,06 -,24* -,04 ,18 -,02 -,13
* Korrelaatio on merkitsevä p<,05 tasolla
** Korrelaatio on merkitsevä p<,001 tasolla