NORMAALEIKSI MUUTTUvAT TEKNOLOgIAT

Tien kuvaa teknologian ja yksilön välistä vuorovaikutusta yksisuuntaise-na suhteeyksisuuntaise-na, jossa teknologian luonnetta valmiiyksisuuntaise-na ja lopulliseyksisuuntaise-na raken-teena ei yleensä kyseenalaisteta. Tämä johtaa teknologian tuottamien oikeusvaikutusten hyväksymiseen ikään kuin osana käyttökokemusta.

Tehdas- ja oletusasetusten hyväksyminen sellaisenaan yksi on osoitus siitä, kuinka yhteisön hiljainen hyväksyminen ja yksilön passiivisuus teknologisen infrastruktuurin käyttäjänä tuottavat normalisoituvia tek-nologioita.¹⁷⁶ Myös James Boyle kuvaa ihmisen ja teknologian välistä suhdetta passiiviseksi suhteeksi. Teknologia on mitä se on ja tekee mitä se tekee. Ihminen astuu teknologian määrittämään toimintaympäris-töön optimistisena, koska teknologia helpottaa asioita ja se

mahdol-176 Tien 2005, s. 16.

163

KOOdI LAKINA

listaa asioita.¹⁷⁷ Hyöty- ja tehokkuusnäkökulmat oikeuttavat joidenkin sellaisten perusoikeuksien heikkenemisen, joita fyysisessä maailmassa ei ehkä hyväksyttäisi.

Tienin tekemää huomiota konkretisoi Euroopassa ja Yhdysvalloissa havaittu trendi, jossa huoli yksityisyyden katoamisesta ja henkilötieto-jen kaupallisesta hyödyntämisestä ei johda verkkotoiminnan vähenty-miseen tai käytettyjen palveluiden toimintalogiikkaan ja käyttöehtoihin tutustumiseen.¹⁷⁸ Merkittävä osa erilaisista sähköisessä tietoverkossa käytettävistä sovelluksista edellyttää käyttöehdoissaan henkilötietojen ja käytön aikana syntyvien tietojen luovuttamista sovellusta ylläpitä-välle yritykselle. Potentiaalisista riskeistä huolimatta teknologian vai-kutukset, myös hyvin konkreettiset sellaiset, hyväksytään osana käyt-tökokemusta. Yhteisön hyväksyminen oikeuttaa sovelluksen käytöstä seuraavat vaikutukset, tai johtaa tilanteeseen, jossa yksilö ei enää tun-nista perusoikeuksien murentumista. Tienin mukaan oikeusvaikutus-ten havaitseminen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen tunnista-minen on normaalisti edellytys sille, että yksilö ylipäätänsä turvautuu oikeussuojakeinoihin tai ryhtyy vastustamaan epäoikeudenmukaiseksi kokemaansa normia tai tilannetta.¹⁷⁹ Mitä normaalimmaksi jokin ilmiö muuttuu, sen korkeammaksi kynnys oikeussuojakeinoihin tukeutumi-sessa nousee.

Yhteiskunnan passiivinen teknologiasuhde olisi mahdollista selittää deterministisellä viitekehyksellä. Oikeudellisen yhteisön tulee sopeu-tua, sillä teknologia määrittelee myös oikeusjärjestelmän kehityksen ja tavat, joilla oikeusyhteisö voi reagoida. Teknologian sosiaalinen

raken-177 ”The technology appears to be ”just the way things are”; its origins are concealed, whether those origins lie in state-sponsored scheme or market-structured order, and its effects are obscured because it is hard to imagine the alternative. Above all, technical solutions are less contentious; we think of a legal regime as coercing, and technological regime as merely shaping – or even actively facilitating – our choices.” Boyle 1997, s. 205.

178 EMC Privacy Index, https://www.emc.com/collateral/brochure/privacy-index-glo-bal-in-depth-results.pdf, vierailupäivä 23.7.2017.

179 Tien 2005, s. 12 ja 17. Hildebrandtin mukaan yksilön kyky testata normin pätevyys oikeudessa on modernin oikeuden ja oikeusjärjestelmän yksi tärkeimpiä ominaisuuksia.

Teknologian ex ante -pakottavuus poistaa yksilöltä mahdollisuuden vastustaa normia.

Tällä on heijastuksia etenkin yksilön vapauksille ja autonomialle, mutta samalla se jäy-kistää teknisen järjestelmän ja yksilön välisen vuorovaikutuksen. Hildebrandt 2015, s. 10.

164

LOHKO KETJU TEKNOLOgIA JA KOOdI NORMINA. vOIKO KOOdI KORvATA LAIN?

tuminen sen sijaan osoittaa toisen suunnan, josta selitystä voidaan läh-teä etsimään. Sosiaalisen konstruktivismin viitekehyksessä teknologian kehityskaari sulkeutuu teknologioiden normalisoitumiseen. Kyse ei ole siitä, että teknologian ominaisuudet pakottaisivat yhteisön hyväksy-mään sen aiheuttamat oikeusvaikutukset, vaan siitä, että teknologialle annetut tulkinnat vakiintuvat yhteisöön ja tulevat normaaleiksi.

Pinch ja Bijker osoittavat, kuinka teknisten ilmiöiden normalisoitu-minen tapahtuu kahden eri mekanismin välityksellä. Teknologiat joko sulkeutuvat tai ne stabiloituvat. Sulkeutuminen tapahtuu häivyttämällä teknologian muodostama ongelma.¹⁸⁰ Ongelma voidaan hävittää reto-risesti, jolloin teknologian ongelmallinen ominaisuus selitetään pois.

Todellista ongelmaa ei välttämättä edes poisteta, vaan esimerkiksi tek-nologian kehittäjien puhe häivyttää ongelman perustelemalla sen oi-keutuksen. Bijker on myöhemmässä tutkimuksessaan kiinnittänyt huo-miota etenkin markkinoiden ja poliittisen puheen ohjausmerkitykseen teknologioiden oikeusvaikutusten normalisoitumisessa.¹⁸¹ Automatisoi-dusta päätöksenteosta seuraava tilannekohtaisen harkinnan katoami-sen vähättely siitä seuraavaa tehokkuutta ja yhdenvertaisuutta koros-tamalla on yksi tapa häivyttää algoritmiseen päätöksentekoon liittyvä ongelma.

Toinen tapa normalisoida teknologia on ongelman uudelleenmää-rittely.¹⁸² Alun perin koettu ongelma ihmiskeskeisen menettelyn kato-amisesta voidaan pukea ongelmaksi siitä, kuinka automatisoitu päätök-senteko voidaan tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi. Alkuperäinen ongelma poistuu, kun huomio kohdistuu jälkimmäiseen haasteeseen.

Stabiloitumisessa teknologia normalisoituu, ja se omaksutaan fyy-sisine piirteineen, tulkintoineen ja ongelmineen osaksi sosiaalista toi-mintaa. Helene Nissenbaum esittää kriittisen huomion siitä, kuinka normalisoituneet teknologiat muodostavat huomattavan haasteen niin yksilöille kuin yhteiskunnalle laajemminkin. Tila, jossa ei tiedoste-ta teknologioiden piilotettuja ominaisuuksia ja ne hyväksytään osaksi yhteiskunnan perusrakenteita, on tila jossa niiden vaikutukset jäävät

180 Pinch&Bijker 1987, s. 44.

181 Humphreys 2005, s. 242.

182 Pinch&Bijker 1987, s. 44-45.

165

KOOdI LAKINA

usein kyseenalaistamatta.¹⁸³ Vaikka Nissenbaumin huomio koskee laa-jaa oikeusyhteisöä, voi voimakas ja ohlaa-jaava retoriikka vaikuttaa myös suppean oikeusyhteisön asemoitumiseen. Etenkin silloin, kun teknolo-giat uhkaavat normalisoitua yhteiskuntaan olemassa olevia oikeudelli-sia rakenteita tai yksilön asemaa vääristäen, mikä on ammattiryhmän rooli tulkintojen kriittisessä tarkastelussa, ja tarvittaessa niiden oh-jaamisessa? Teknologioiden sosiaalista rakentumista korostava teoria osoittaa hedelmällisen maaperän, mistä käsin teknologioiden ominai-suuksia rakennettuina, ja siksi myös muutettavissa olevina tulkintoina voidaan analysoida. Samalla se osoittaa ne riskit, joita voi seurata jos tilanteeseen ei reagoida ajoissa.

Saarenpään hahmottelemassa oikeudellistumiskehityksessä ho-risontaalisella tasolla ratkottiin sääntelykynnyksen ylittymistä.¹⁸⁴ In-novaatiot, joiden oikeusvaikutuksia tai oikeudellista asemaa yritetään ohjata retorisin keinoin, saattavat edellyttää yhä huolellisempaa ver-tikaalisen ulottuvuuden tarkastelua, mikäli ilmiöihin halutaan puuttua riittävän ajoissa ja riittävän pehmein keinoin. Sääntelystrategian nä-kökulmasta tämä tarkoittaa painopisteen siirtämistä etupainotteiselle vaikutusarvioinnille siitä, millä tavalla eri innovaatiot ovat vakiintumas-sa sosiaaliseen ympäristöön, ja ovatko niiden vaikutukset ja tulkinnat oikeusjärjestyksestä käsin tarkasteltuna hyväksyttäviä.