KOOdI yKSITyISOIKEUdELLISENA SOPIMUKSENA Koodi on laki -rinnastus on tapana popularisoida tarkoittamaan

posi-tiivisen oikeuden syrjäyttämistä ja lain korvautumista koodin määrää-mällä oikeudellisella järjestelmäärää-mällä. Kyse on kuitenkin radikaalin libe-ralistisesta tulkinnasta, jota edes suuri osa soft forkin kannattajista ei saatavilla olevan aineiston mukaan kannata. Syksyllä 2016 kirjoitetussa julistuksessa Ethereum Classicin ylläpitäjät kuvaavat yhteisön edusta-van lähinnä oikeusjärjestysten kanssa rinnakkain elävää yksityisoikeu-dellista verkostoa, jossa koodi on sopimus.²⁰⁰

DAO:n ja avoimen lohkoketjuarkkitehtuurin rinnastaminen sopimuk-seen onkin tämänhetkisessä verkkokeskustelussa, mutta myös viran-omaismateriaalissa ja akateemisissa tutkimuksissa yksi vallitsevista

198 Kirje on luettavissa osoitteessa https://pastebin.com/CcGUBgDG, vierailupäivä 2.8.2017.

199 DAO-organisaation ympärillä käytyä keskustelu ja hakkerointia seurannutta ratkai-suvaihtoehtojen punnintaa voi seurata mm. osoitteessa https://ethereum.stackexchange.

com/questions/6381/thedao-difference-between-a-hard-and-a-soft-fork, vierailupäivä 20.7.2017. Tapahtumista ja keskustelusta kootusti ks. esim. https://www.bloomberg.com/

features/2017-the-ether-thief/, vierailupäivä 12.7.2017.

200 ”Individuals interacting on Ethereum Classic are governed by this reality; Code is Law. This does not necessarily mean that code replaces the existing laws, or that only code is law (there are many geographical jurisdictions), but it gives users the opportuni-ty to enter into a new blockchain based jurisdiction where agreements are governed by code.” osoitteessa https://ethereumclassic.github.io, vierailupäivä 2.8.2017.

174

LOHKO KETJU TEKNOLOgIA JA KOOdI NORMINA. vOIKO KOOdI KORvATA LAIN?

diskursseista.²⁰¹ EPRS:n raportissa tulkinnat koodin sopimusoikeudel-lisesta asemasta jaetaan karkeasti radikaaliin ja oikeusjärjestelmän mu-kaiseen tulkintaan.²⁰² Radikaalissa tulkinnassa DAO ja älykäs sopimus nähdään oikeusjärjestelmästä osin irrallisina ilmiöinä, oikeusjärjestel-män mukaisessa tulkinnassa DAO:n koodia ja älykästä sopimusta lähes-tytään perinteisenä sopimuksena.

Vaikka sopimus onkin keskeinen instrumentti yksityisoikeudellis-ten suhteiden jäsentämisessä, ²⁰³ on sen hyödyntämisen reunaehdot normaalisti melko tarkkarajaisesti määritelty. Mikä tahansa ei käy, ja etenkin kuluttajia ja muita sopimussuhteeseen altavastaajan roolissa astuvia toimijoita suojataan pakottavalla lainsäädännöllä.²⁰⁴ Sopimus-oikeuden mieltäminen puhtaasti yksityiseksi oikeudeksi onkin eräänlai-nen virhearvio. Sopimus saa sitovuutensa ja oikeusvoimansa oikeusjär-jestyksen kautta. Sen oikeusvoima perustuu viime kädessä siihen, että valtio voi pakottaa sen täytäntöönpanon.²⁰⁵

Valtion rooli yksityisessä sopimusoikeudellisessa suhteessa ei ra-joitu vain sopimusten täytäntöönpanoon. Prosessi, jossa sopimuksen mukaiset velvoitteet pakotetaan, mahdollistaa valtion kontrollin sen pätevyyden ja lainmukaisuuden arvioinnissa. Tuomioistuinlaitos tai vas-taava elin tulkitsee sopimusta ja viime kädessä päättää, mitkä ehdot ovat päteviä ja missä muodossa sopimusvelvoitteet tulee suorittaa.²⁰⁶ Jälkikäteinen prosessi mahdollistaa oikeusjärjestyksen välittämien ar-vojen ja perusoikeuksien ulottamisen myös yksityisoikeudelliseen

oi-201 Esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion keskuspoliisi FBI ei tiettävästi ole vastannut pyyntöihin selvittää DAO:a vastaan hyökänneen toimijan tai toimijoiden henkilöllisyyttä.

DAO:n tapahtumiin on saatavilla olevan materiaalin perusteella otettu selkeimmin kantaa Yhdysvaltain arvopaperimarkkinaviranomaisen SEC:in raportissa. Raportti linjaa virtu-aalivaluuttojen, DAO:n ja arvopaperimarkkinalainsäädännön suhteesta, mutta hyökkäys käsitellään siinä hyvin pintapuolisesti. DAO:a kuvaillaan raportissa lähinnä yksityisoikeu-dellisin termein. Myös EPRS:n raportista on luettavissa, kuinka DAO:lle luonteva viiteke-hys on paikannettavissa sopimusoikeudelliseen ja yksityisoikeudelliseen viitekehykseen.

Ks. https://www.bloomberg.com/features/2017-the-ether-thief/, vierailupäivä 12.7.2017.

Myös SEC 812017/2017 ja EPRS 2017, s. 21.

202 EPRS 2017, s. 14-16.

203 Ks. Kaisto 2005, s. 334.

204 Leenes 2011, s. 161.

205 Lessig 1999, s. 528-529.

206 Lessig 1999, s. 528-529.

175

dAO-RIITA JA LOHKOKETJUTEKNOLOgIA

keussuhteeseen. Se tarkoittaa eräänlaista valtiolla olevaa viimesijaista veto-oikeutta myös näennäisesti yksityisten oikeussuhteiden pätevyy-den arvioinnissa.

Radikaali tulkinta koodin sopimusoikeudellisesta asemasta sijoittaa lohkoketjuyhteisöt valtion vallankäytön ja rakenteiden reuna-alueille, missä valtion asema sopimussuhteiden valvojana redusoituisi olemat-tomiin.²⁰⁷ Tulkinta on mahdollinen, koska itsensä toteuttavissa älykkäis-sä sopimuksissa myös sopimuksen täytäntöönpano on yksityistetty. Jos valtion rooli yksityisiä oikeussuhteita valvovana instituutiona kaventuu, kaventuu myös oikeusjärjestelmän merkitys yhteiskunnallisia suhtei-ta suhtei-tasapainotsuhtei-tavana järjestelmänä. Radikaali tulkinsuhtei-ta koodissuhtei-ta omana yksityisoikeudellisena regiiminä irrottaisi avoimet lohkoketjuarkkiteh-tuurit oikeuden syvätason aineksesta kuten ihmisoikeuksista, demo-kratiaperiaatteesta ja lainsäätämisjärjestyksestä, siis siitä praktisesta tiedosta jonka varaan yhteiskunnalliset toimijat sosiaaliset suhteensa normaalisti rakentavat.²⁰⁸

Koodi sopimuksena -näkemystä on mahdollista lähestyä myös realistisemmasta näkökulmasta, jossa koodattua sopimusta ei sen poikkeuksellisista ominaisuuksista huolimatta erotettaisi tavallisesta sopimusinstrumentista.²⁰⁹ DAO:n tapauksessa tehty väite koodin so-pimusoikeudellisesta asemasta on kuitenkin ongelmallinen. Ongelma voidaan paikantaa esitetyn tulkinnan pätevyysarvoon. Yhteisön tekemä tulkinta koodista sopimuksena on tuorilaisessa viitekehyksessä laajan oikeusyhteisön tekemä tulkinta. Sosiologisessa kontekstissa puhutaan relevantin sosiaalisen ryhmän tekemästä merkityksenannosta. Jonkin käytännön nimeäminen juridisin termein ei vielä tee siitä pätevää oi-keudellista väitettä oikeusjärjestelmän näkökulmasta.

Juridinen sopimus on esimerkki niin kutsutusta oikeudellis-institu-tionaalisesta tosiasiasta. Institutionaaliset tosiasiat ovat seikkoja, jotka koostuvat sekä raaoista tosiasioista, että tosiasioita kehystävästä nor-matiivisesta aineksesta.²¹⁰ Pelkkä raa’an tosiasian olemassaolo,

esimer-207 EPRS 2017, s. 14.

208 Tuori 2000, s. 208.

209 EPRS 2017, s. 15.

210 Aarnio 1989, s. 74.

176

LOHKO KETJU TEKNOLOgIA JA KOOdI NORMINA. vOIKO KOOdI KORvATA LAIN?

kiksi sopimukseksi väitetty numerosarja, ei tee siitä sopimusta oikeu-dellisessa mielessä.²¹¹ Muodostaakseen oikeudellis-institutionaalisen tosiseikan, eli oikeusjärjestelmän tunnustaman sopimuksen, edellyttää raaka tosiasia normatiivista tukea.²¹² Koodin ja sopimuksen samaista-minen tulee siis ymmärtää ensisijaisesti yhteisön sisäisenä tulkinta-na. Päätöksenvaraisuus käsitteiden sisällöstä merkitsee siis sitovuutta ainoastaan toimijoiden välisissä suhteissa, mutta ei välttämättä suh-teessa oikeusjärjestelmään. Vaikka puhe koodista sopimuksena onkin vallalla oleva diskurssi, ei väitteen tosiasiallista pätevyyttä ole tiettä-västi testattu tuomioistuimissa tai analysoitu kattavasti oikeudellises-sa tutkimuksesoikeudellises-sa.²¹³ Väitteen totuusarvo ja koodin asema DAO:n sopi-muksena on yhä avoin.

Tulkinta koodista sopimuksena on ongelmallinen kahdesta näkökul-masta. Ensinnäkin se vaikuttaa yksilön tiedollisen aseman muotoutu-miseen. Voimakkaat tulkinnat ovat Bijkeria ja Winneria mukaillen yksi mahdollisista vallankäytön muodoista, ja niitä voidaan tietoisesti käyt-tää sosiaalisten ryhmien ohjaamiseen. Tien ja Nissenbaum ovat lisäksi todenneet, että normaaliksi koettu tila saattaa passivoida yksilöä ja nostaa kynnyksen oikeusjärjestelmään turvautumisessa korkealle.²¹⁴ Voidaan siis ajatella, että normatiiviselta näyttävä väite hämärtää käyt-täjän ymmärrystä hänen tosiasiallisesta oikeudellisesta asemastaan, hänelle kuuluvista oikeussuojakeinoista ja pienentää halua testata väit-teen pätevyys.

Koodin ja sopimuksen rinnastaminen on haaste myös oikeuden sisäi-sestä näkökulmasta. Oikeudellis-institutionaalisten tosiseikkojen tehtä-vä ei ole ainoastaan viestiä yhteisölle oikeudellisia asiantiloja, vaan nii-den olemassaolo ja paikantaminen ovat Tuorin mukaan edellytys myös oikeuden toteutumiselle.²¹⁵ Oikeusjärjestelmän normit ja muu aines vä-littyvät oikeudellisiin suhteisiin osittain näiden tosiseikkojen välityksel-lä. ”Koodi on sopimus lohkoketjussa” -väitteen epäselvä oikeudellinen

211 Tuori 2000, s. 142.

212 Tuori 2003, s. 26-27.

213 Ks. https://www.bloomberg.com/features/2017-the-ether-thief/, vierailupäivä 12.7.2017. EPRS:n raportti, ks. ESPR 2017, s. 21.

214 Tien 2005, s. 12 ja 17 ja Nissenbaum 2011, s. 1375-1376.

215 Tuori 2003, s. 27.

177

dAO-RIITA JA LOHKOKETJUTEKNOLOgIA

asema on ongelmallinen, jos sen seurauksena oikeusjärjestelmän ai-nesta ei tarvittaessa pystytä kanavoimaan toimijoiden välisiin suhtei-siin. Riskinä voi olla esimerkiksi se, että lohkoketjuyhteisön jäsenten vetoaminen yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin tai alisteiseen kuluttaja-asemaan erilaisten väärinkäytösten yhteydessä ei voisi olla menestyksekäs.

Koodi sopimuksena tai yksityisenä oikeutena ei siis sellaisenaan ole ongelma. Siitä voi muodostua yksilön oikeuksia ja oikeuden rakenteita haastava ilmiö, mikäli väite asemoidaan oikeudenkäytön kontrollin ul-kopuolelle. Siitä voi muodostua ongelma myös silloin, jos väitteen oi-keudellista asemaa ei selkeytetä, tai jos yksilö kokee sen virheellisesti itseään sitovaksi juridiseksi tosiasiaksi. Tilanne, jossa yksilö tekee ole-tuksia tosiasioiden oikeudellisesta luonteesta ainoastaan julkisen dis-kurssin perusteella, voi johtaa tälle kuuluvien perusoikeuksien ja oike-ussuojan kaventumiseen.

4.3.2 KOOdIN PääTÖKSENvARAISUUS JA