2007 2010 2013
Espoo 3 917 4 506 4 988
Lappeenranta** 687 896 819
Mikkeli* 335 474 517
* Kuntaliitos vuosina 2011–2013.
** Kuntaliitos vuosina 2008–2010.
Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna kustannukset taideoppilaitoksille ja taiteen perusopetuk-seen ovat kasvaneet vuosien 2010 ja 2013 välillä 2,3 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoi-vat yhteensä 16 kaupungissa. Euromääräisesti suurinta kasvu oli Espoossa, jossa kaupungin tuki yksityisille taideoppilaitoksille kasvoi 482 000 € sekä Vantaalla (462 000 €) ja Porvoos-sa (457 000 €). Vantaalla ja PorvoosPorvoos-sa kustannusten nousu kohdentui kunnallisten oppilai-tosten toimintaan, pääasiassa henkilöstömenoihin. Molemmissa kaupungeissa kunnallisten oppilaitosten opetustunnit ovat nousseet vuoteen 2010 verrattuna. Porvoossa taidekoulun ja musiikkiopiston yhteenlaskettu tuntimäärän lisäys vuosien 2010 ja 2013 välillä oli 2071, Vantaalla puolestaan musiikkiopiston tuntimäärä on ajanjaksolla noussut yli 5000 tunnil-la.63 (Opetushallitus 2011; 2014.) Kustannukset pysyivät ennallaan tai laskivat kahdeksassa kaupungissa. Lahdessa kustannukset laskivat 345 000 euroa. Lahdessa kustannusten lasku liittyy kuitenkin siihen, että vuoden 2010 kustannuksiin sisällytettiin Wellamo-opiston osalta opiston koko toiminta-alueen taiteen perusopetuksen kustannukset, kun taas vuoden 2013 kustannuksissa ovat mukana ainoastaan Lahden kaupungin alueen taiteen perusope-tuksen kustannukset.64 Mikäli vuoden 2010 tietoja tarkastellaan vuoden 2013 rahan arvossa, ovat kaikkien kaupunkien yhteenlasketut kustannukset laskeneet noin 1,3 miljoonaa euroa.
62 Kouvola ja Rauma eivät olleet mukana vuoden 2007 tiedonkeruussa.
63 Tuntimäärät sisältävät myös oppilaitosten maksullisen palvelutoiminnan tunnit.
64 Wellamo-opiston toimialuetta ovat Lahden lisäksi Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Myrskylä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki.
Kuvio 18. Nettokäyttökustannukset taideoppilaitoksille ja taiteen perusopetukseen
Kustannukset kunnalliseen toimintaan Avustukset yksityisille toimijoille
* Kuntaliitos vuosina 2011–2013.
Varsinaisten avustusten lisäksi avustusluvut sisältävät Espoon, Helsingin, Kotkan ja Mikkelin kaupunkien sisäisten vuokrien kautta antaman tuen yksityisille taideoppilaitoksille sekä Joensuun ja Jyväskylän kaupunkien taiteen perusopetuksen ostopalveluita.
Taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus muodostivat 8,7 prosenttia kaupunkien yhteenlas-ketuista kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista vuonna 2013. Muutos vuosien 2007 ja 2013 välillä mahtuu prosenttiyksikön sisään. (Kuvio 19.) Kaupunkien välillä tämän osa-alueen painoarvo kustannustiedoissa vaihtelee paljon. Vuonna 2013 kustannukset muodos-tivat suurimmillaan 40 prosenttia kaupungin kulttuuritoiminnan kokonaiskustannuksista.
Pienimmillään osuus oli alle neljä prosenttia. (Liite 5.) Kaupunkien yhteenlasketut asukas-kohtaiset kustannukset ovat nousseet hieman vuosiin 2007 ja 2010 verrattuna. Indeksikor-jaus huomioon ottaen vuosien 2007 ja 2013 välillä on kuitenkin laskua. (Kuvio 20.)
63,3
Kuvio 19. Nettokäyttökustannukset taideoppilaitoksille ja taiteen perusopetukseen, osuus nettokäyttökustannuksista yhteensä, kaikki kaupungit yhteensä, %.
8,1 8,7 8,7
0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0
2007 (N=23, vaihteluväli
3,7–34,1 %)
2010 (N=24, vaihteluväli
3,8–39,6 %)
2013 (N=24, vaihteluväli
3,5–40,1 %)
13,7
15,4 15,4
15,9 16,7
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0
(N=23)2007 2010
(N=24) 2013
(N=24) Toteutuneet kustannukset Kustannukset vuoden 2013 rahassa.
Kuvio 20. Nettokäyttökustannukset taideoppilaitoksille ja taiteen perusopetukseen vuosina 2007, 2010 ja 2013, €/asukas, kaikki kaupungit yhteensä. Toteutuneet kustannukset ja kustannukset vuoden 2013 rahassa.
Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2005=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue.
4.2.5 Yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta Kunnan yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta 24 kaupungissa
Kunnan yleinen kulttuuritoiminta määriteltiin tiedonkeruulomakkeessa kattamaan kaiken muun varsinaisen kulttuuritoimen hallinnon alla toteutetun toiminnan, joka ei kuulu kir-jastojen, taide- ja kulttuurilaitosten, kulttuuritalojen ja -keskusten eikä taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen osa-alueiden alle. Siihen sisältyvät myös ne kunnan kulttuuritoimen myöntämät avustukset, joita ei ole kirjattu aikaisemmin käsiteltyihin kohtiin.
Muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta puolestaan käsittää muun kuin varsinaisen kulttuuritoimen tai vastaavan alla tapahtuvan kulttuuritoiminnan, joka ei kuulu kirjastojen, taide- ja kulttuurilaitosten, kulttuuritalojen ja -keskusten eikä taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen osa-alueiden alle.
Kuntien kulttuuritoiminnan tiedonkeruun yhtenä tavoitteena on ollut tuoda esiin näitä toiminnoiltaan tärkeitä, mutta kustannuksiltaan suhteellisen pieniä osa-alueita. Kaupungeis-sa yleisen kulttuuritoiminnan päätoiminta-alueita ovat kulttuuritapahtumien tuottaminen ja järjestäminen, avustustoiminta sekä kulttuuritoimen tai vastaavan hallinto. Näiden lisäksi yleisen kulttuuritoiminnan osa-alue sisältää muun muassa eri ryhmille (esim. ikääntyneet, lapset, maahanmuuttajat ja muut vähemmistöryhmät) suunnattua toimintaa sekä hanketoi-mintaa.
Avustustoiminta on tärkeä yleisen kulttuuritoiminnan osa-alue. Vaikka valtaosa tämän osa-alueen alla olevista avustussummista on suhteellisen pieniä, luodaan niiden kautta moninkertaisesti toimintaa annettuun avustukseen nähden. Tämän osa-alueen avustuksiin sisältyvät mm. taiteilijoiden avustukset ja työskentelyapurahat sekä kulttuuriyhdistysten monenlaiset toiminta- ja kohdeavustukset. Siinä missä monilla muilla kulttuuritoiminnan osa-alueilla painopiste on ammattimaisessa toiminnassa, on yleisen kulttuuritoiminnan tärkeä tehtävä luoda edellytyksiä myös taiteen ja kulttuurin harrastamiselle.
Muiden hallintokuntien osalta esimerkiksi kaupunkien yleishallinnolla, usein kaupun-ginhallituksella, voi olla merkittävä kulttuuripoliittinen rooli esimerkiksi jakamiensa avustusten kautta.65 Tekninen toimi saattaa puolestaan huolehtia kaupungin julkisesta veistoskokoelmasta ja nuorisotoimi tekee usein kulttuurista nuorisotyötä. Myös sosiaali- ja terveystoimella on lisääntyviä yhteyksiä kulttuuritoimintaan, ja taidetta ja kulttuuria sovel-letaan eri tavoin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai muutoin osana kunnan hyvinvointi-politiikkaa ja -palveluita. Selvityksessä mukana olevista kaupungeista 15 ilmoitti, että kunnassa on olemassa olevia rakenteita liittyen taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön.
Kulttuurin soveltava käyttö liittyi erityisesti ikäihmisille, lapsille ja nuorille ja laitoshoidossa oleville suunnattuun toimintaan. Toimintamuotoja olivat esimerkiksi säännöllinen työryh-mätyöskentely, taideapteekki, taideneuvola, kulttuuriresepti tai kulttuuriluotsitoiminta.
Seitsemällä kaupungilla tällaisia rakenteita ei ainakaan vielä ollut. (Ks. myös Ruusuvirta ja Saukkonen 2010.)
Kaupunkien kustannukset yleisen kulttuuritoimintaan
Kunnan yleisen kulttuuritoiminnan resurssit ovat usein melko vähäiset ja sen osuus koko-naiskustannuksista on pieni. Kaupunkien kustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan
vuon-65 On huomattava, että tässä selvityksessä muiden hallintokuntien, esimerkiksi kaupunginhallituksen, jakamat avustukset taide- ja kulttuurilaitoksille, kulttuuritaloille ja kulttuurikeskuksille sekä taideoppilaitoksille ja
na 2013 olivat yhteensä 35,1 miljoonaa euroa. Euromääräisesti korkeimmat kustannukset olivat Helsingissä 9,6 miljoonaa euroa ja Espoossa 3,4 miljoonaa euroa. 24 kaupungin keskiarvo oli 1,5 miljoonaa euroa ja mediaani 825 500 euroa66. (Taulukko 18.) Asukaslu-kuun suhteutetut kustannukset olivat korkeimmat Raumalla (25 €/asukas). Yhteensä 12 kaupungissa asukaskohtaiset kustannukset olivat 10 ja 20 euron välillä ja 11 kaupungissa alle kymmenen euroa. (Kuvio 21.)
Taulukko 18. Nettokäyttökustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan 200767, 2010 ja 2013, 1 000 €.
2007 2010 2013
Espoo 5 160 3 664 3 389
Helsinki 4 419 7 373 9 613
Hämeenlinna** 471 301 755
Joensuu** 330 807 466
Jyväskylä** 1 065 1 088 1 238
Kajaani 228 253 43
Kokkola** 449 659 708
Kotka 618 676 845
Kouvola** 1 321 954
Kuopio* 1 527 1 221 1 384
Lahti 752 913 705
Lappeenranta** 338 501 535
Mikkeli* 308 364 401
Oulu*,** 865 1 106 1 393
Pori** 664 775 720 Porvoo 472 554 327
Rauma** 880 1 003
Rovaniemi 319 380 318
Salo** 677 763 713
Seinäjoki** 314 573 814
Tampere 3 876 3 637 4 125
Turku 1 129 2 309 2 677
Vaasa* 631 599 837
Vantaa 957 1 000 1 159
Yhteensä 25 569 31 717 35 122
* Kuntaliitos vuosina 2011–2013.
** Kuntaliitos vuosina 2008–2010.
66 Laskettu kahden keskimmäisen arvon keskiarvona.
67 Kouvola ja Rauma eivät olleet mukana vuoden 2007 tiedonkeruussa.
Kuvio 21. Nettokäyttökustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan vuonna 2013,
Kustannukset kunnalliseen toimintaan Avustukset yksityisille toimijoille
* Kuntaliitos 2011–2013.
Varsinaisten avustusten lisäksi avustusluvut sisältävät Espoon, Jyväskylän, Porin ja Salon kaupunkien maksamia yksityisten kulttuuritoimijoiden vuokria.
Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna kustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan ovat kasva-neet vuosien 2010 ja 2013 välillä 3,4 miljoonaa euroa. Euromääräiset kustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan kasvoivat 15 kaupungissa ja laskivat yhdeksässä kaupungissa. Euro-määräisesti nousu oli suurinta Helsingissä, jossa kustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan kasvoivat 2,2 miljoonaa euroa. Helsingissä kasvua selittää osaltaan se, että kustannuksia on vuoden 2013 tiedonkeruussa kohdennettu eri tavoin toiminnan eri osa-alueiden välillä.
Yleinen kulttuuritoiminta muodosti 6,7 prosenttia kaupunkien yhteenlasketuista kult-tuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista vuonna 2013. Vuosiin 2007 ja 2010 verrattuna osuus on hieman noussut. Muutos mahtuu kuitenkin yhden prosenttiyksilön sisään. (Kuvio 22.) Kaupunkien yhteenlaskettu yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtainen kustannus on noussut 1,4 euroa vuoteen 2007 verrattuna. (Kuvio 23.)
Kaupunkikohtaisesti tarkasteltuna yleisen kulttuuritoiminnan osuus kulttuuritoiminnan kokonaiskustannuksista vaihteli 0,5 prosentista 14,3 prosenttiin. Suurin osuus oli Raumalla ja Salossa. (Liite 5.) Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kustannuksista on suurempi kaupun-geissa, joissa ei ole esimerkiksi suuria taide- ja kulttuurilaitoksia. Raumalla yleisen kulttuuri-toiminnan alle kuuluu esimerkiksi avustusten myöntäminen kolmannen sektorin toimijoille sekä kaupungin vuotuisten juhlien ja tapahtumien järjestäminen. Kaupungin
kulttuuripal-25,118,7
velut muun muassa tuottaa vuosittaisen Pitsiviikko-kaupunkifestivaalin. Salossa kulttuuriasi-ain yksikkö puolestaan tuottaa säännöllistä kulttuuritoimintaa ja järjestää kulttuurimatkoja.
Suuri osa toiminnasta toteutetaan palveluja ostamalla ja avustamalla kolmannen sektorin toimijoita. Kaupunki esimerkiksi tukee elokuvateatteria laatuelokuvasarjan järjestämisessä.
Kuvio 22. Nettokäyttökustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan, osuus nettokäyttö-kustannuksista yhteensä, kaikki kaupungit yhteensä, %.
Kuvio 23. Nettokäyttökustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan vuosina 2007, 2010 ja 2013, €/asukas, kaikki kaupungit yhteensä. Toteutuneet kustannukset ja kustan-nukset vuoden 2013 rahassa.
6,3 6,4 6,7
0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0
2007 (N=23,
vaihteluväli 3,2–18,2 %)
2010 (N=24,
vaihteluväli 2,8–13,9 %)
2013 (N=24,
vaihteluväli 0,5–14,3 %)
10,6 12,3 11,4 12,3 12,0
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0
(N=23)2007 2010
(N=24) 2013
(N=24) Toteutuneet kustannukset Kustannukset vuoden 2013 rahassa Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2005=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue.
Muiden hallintokuntien muun kulttuuritoiminnan kustannukset
Raportin tässä osiossa tarkastellaan muiden hallintokuntien niitä kulttuurikustannuksia, joi-ta ei ole kirjattu kirjastojen, joi-taide- ja kulttuurilaitosten, kulttuurijoi-talojen ja kulttuurikeskus-ten, taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen tai yleisen kulttuuritoiminnan alle. Tässä on huomattava, että vaikka monissa kaupungeissa esimerkiksi taiteen perusopetus kuuluu koulu- tai opetustoimesta vastaavalle lautakunnalle, on sen kustannukset huomioitu siis tai-deoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen osiossa. Joissakin kaupungeissa yleishallinto jakaa esimerkiksi taide- ja kulttuurilaitosten, kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten tai taideoppi-laitosten ja taiteen perusopetuksen avustuksia. Myös nämä avustukset on tässä selvityksessä huomioitu asianomaisen osa-alueen kohdassa, eivätkä ne näy muiden hallintokuntien kus-tannuksissa. Tämän selvityksen perusteella ei siis voi tehdä suoria päätelmiä kaikista muiden hallintokuntien kautta kulkevista kulttuurin kustannuksista.
Kaupunkien yhteenlasketut muiden hallintokuntien kulttuurikustannukset (netto) vuonna 2013 olivat 11,8 miljoonaa euroa. Summa oli ilman indeksitarkistusta lähes täsmäl-leen sama kuin vuonna 2010. Kaupunkien muiden hallintokuntien kulttuurikustannuksista saatiin tietoja Kajaania lukuun ottamatta kaikista kaupungeista. Nämä kustannustiedot sisältävät sekä muiden hallintokuntien myöntämät muut avustukset että muut menot. Yleis-hallinnon kulttuurimenoja oli 19 kaupungilla, nuorisotoimen kulttuurimenoista saatiin tie-toja 16 kaupungista ja opetus- ja koulutoimen tai vastaavan kulttuurimenoista 14 kaupun-gista. Sosiaali- ja terveystoimen tai vastaavan osalta kulttuurikustannuksia saatiin eriteltyä 12 kaupungissa, liikuntatoimen kustannuksia viidessä ja teknisen toimen neljässä kaupungissa.
Jossain muussa hallintokunnassa oli kulttuurimenoja yhteensä kuudessa kaupungissa. Nämä kustannukset sisälsivät esimerkiksi Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston kustannuk-sia. (Taulukko 19.)
Taulukko 19. Muiden hallintokuntien muun kulttuuritoiminnan kustannukset (brutto) ja tuotot vuonna 2013, 1 000 €.
Kulttuurikustannukset, 1 000 € Kulttuurituotot 1 000 € Avustukset Muut kulttuu- Kustannukset Tuotot
rimenot yhteensä yhteensä
Espoo – 258 258 21
Kulttuurikustannusten erittely muiden hallintokuntien toiminnasta on edelleen ilmeisen vaikeaa. Jos kulttuuritoiminnan kustannuksia ei eritellä kirjanpidossa, on niiden paikanta-minen jälkikäteen lähes mahdotonta. Ongelmia tuo myös kulttuuritoiminnan määrittely, se mitä katsotaan kulttuuriksi ja mitä ei. Vaikka erilainen yhteistyö kulttuurin ja kaupun-gin muiden hallintokuntien alla lisääntyy koko ajan, ei tämä monissakaan tapauksissa näy kustannustiedoissa. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Helsingissä kulttuurista vanhustyötä tekevän ihmisen palkka maksetaan puoliksi sosiaali- ja terveysviraston sekä kulttuurikeskuk-sen määrärahoista.
Vaikka tässäkään tiedonkeruussa ei saatu täydellisiä tietoja muissa hallintokunnissa tapahtuvasta kulttuuritoiminnasta ja mukana olevat kustannuksetkin saattavat olla arvioita, on näiden kustannusten esiin tuominen koettu tärkeäksi tämän selvityksen yhteydessä. Ne kertovat omalta osaltaan kulttuuritoiminnan moninaisuudesta kaupungeissa.
4.2.6 Avustukset kulttuuritoimintaan
Tässä osiossa kootaan yhteen tietoja kaupunkien kaikista kulttuuritoimintaan suuntaamista avustuksista edellä käsitellyillä osa-alueilla. Avustustoiminnan kautta kaupungit tukevat kunnallisen tuotannon ulkopuolella olevia kulttuuritoimijoita ja kulttuuritarjontaa. Kuten edellä on käynyt ilmi, kaupungeilla on hyvin erilaisia malleja kulttuuritoiminnassaan.
Jotkut kaupungit nojaavat vahvasti kunnalliseen toimintaan, toiset taas avustavat enemmän yksityisiä toimijoita. Tällä on vaikutusta sekä avustustoiminnan laajuuteen että avustusten kohdentumiseen.
Selvitykseen osallistuvat kaupungit käyttivät vuonna 2013 kulttuuritoiminnan siin yhteensä noin 117,5 miljoonaa euroa (taulukko 20). Euromääräisesti eniten avustuk-sia jakoivat Helsinki (30 miljoonaa), Espoo (17,3 miljoonaa) ja Tampere (15 miljoonaa).
Näiden kolmen kaupungin avustukset muodostivat yli puolet kaupunkien yhteenlasketusta avustussummasta. Suurin osa avustuksista (56,7 %) kohdentui taide- ja kulttuurilaitoksille, vajaa viidennes (17,3 %) taideoppilaitoksille ja taiteen perusopetukseen, ja kulttuuritalojen ja yleisen kulttuuritoiminnan avustukset muodostivat molemmat hieman yli kymmenen prosenttia kokonaisavustussummasta. Muiden hallintokuntien avustusten osuus oli vajaat kolme prosenttia, mutta tässä on huomattava se, että esimerkiksi yleishallinnon jakamat avustukset taide- ja kulttuurilaitoksille, kulttuuritaloille ja kulttuurikeskuksille tai taideoppi-laitoksille on huomioitu kyseisen toiminta-alueen avustusten kohdassa.
Vuoteen 2010 verrattuna kaupunkien yhteenlasketut avustukset kasvoivat noin 8,4 miljoonaa euroa, 7,7 prosenttia. Oulussa kaupungin avustussumma kasvoi 5,5 miljoonaa euroa vuoteen 2010 verrattuna. Kasvua selittää Oulun kaupunginteatterin muuttuminen kunnallisesta toimijasta yksityiseksi kaupungin avustamaksi toimijaksi. Yhteensä 15 kaupun-gissa avustussummat nousivat ja yhdeksässä laskivat tai pysyivät ennallaan68 vuoteen 2010 verrattuna. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu indeksin vaikutusta vuoden 2010 lukuihin.
(Vuoden 2010 avustustiedot, ks. Ruusuvirta ym. 2012, 94.)
68 Muutos alle 1 prosenttia.
Taulukko 20. Avustukset kulttuuritoimintaan vuonna 2013, 1 000 €, osuus avustuksista yhteensä, %. Avustukset Avustukset taide- jaAvustukset kulttuuritaloilleAvustukset taideoppi-Yleisen kulttuuri-Muiden hallinto- yhteensä kulttuurilaitoksilleja kulttuurikeskuksillelaitoksille ja taiteen toiminnan avustukset kuntien avustukset perusopetukseen 1 000 €1 000 €%1 000 €%1 000 €%1 000 €%1 000 €% Espoo17 30610 74962,1 0 0,0 4 96328,71 5949,2 0 0,0 Helsinki30 02318 865 62,81 3404,5 5 00616,74 70115,71110,4 Hämeenlinna4 5602 08345,7952 20,999721,91884,1 3407,5 Joensuu1 739 1 461 84,09 0,5 181,01176,7 1347,7 Jyväskylä2 172589 27,1 133 6,1 594 27,3662 30,5194 8,9 Kajaani1453121,48055,2128,3 2215,20 0,0 Kokkola3 3592 11362,92 0,1 79923,8292 8,7 153 4,6 Kotka3 8143 307 86,7108 2,8 3048,0 952,5 0 0,0 Kouvola3 5972 26663,00 0,0 867 24,1 43012,0340,9 Kuopio*1 737 1096,3 24013,888851,1 49728,63 0,2 Lahti 2 302 452,0 1 107 48,1 839 36,4924,0 2199,5 Lappeenranta1 0290 0,0 3 0,3 81979,611911,6888,6 Mikkeli*2 7511179 42,9776 28,243115,7792,9 28610,4 Oulu*6 292 5 44086,5233 3,7 0 0,0 6189,8 1 0,0 Pori2 5401 57662,1 421,7230,9 1716,7 72828,7 Porvoo1 452 64444,4662 45,6241,7120 8,3 2 0,1 Rauma1 2841 159 90,30 0,0 3 0,2 1229,5 0 0,0 Rovaniemi1 452 1 292 89,0302,1 151,01157,90 0,0 Salo214104,7 104,7 0 0,0 16476,63014,0 Seinäjoki3 4212 52073,72 0,1 694 20,3581,7147 4,3 Tampere 15 0056 31042,1 5 47536,51 4389,6 1 71711,4650,4 Turku 5 503 2 93753,41252,3 1 39625,4802 14,6243 4,4 Vaasa*1 215879 72,3100,8 0 0,0 302,5 296 24,4 Vantaa4 6121 11024,1 3 03365,82365,1 203 4,4 300,7 Yhteensä 117 52366 67456,714 37212,220 36617,313 00811,13 1042,6 * Kuntaliitos 2011–2013. Muiden hallintokuntien avustukset sisältävät muut kuin taide- ja kulttuurilaitosten, kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten, taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen tai yleisen kulttuuritoiminnan kohtiin kirjatut avustukset. Varsinaisten avustusten lisäksi avustussummissa ovat mukana Espoon kaupungin sisäisten vuokrien kautta annettu tuki yksityisille kulttuuritoimijoille sekä ostopalvelu, jonka kautta tuettu taiteen perusopetuksen toimintaa; Helsingin kaupungin sisäisiä vuokria yksityisille kulttuuritoimijoille; Joensuun kaupungin taiteen perusopetuksen ostopalvelu; Jyväskylän kaupungin taiteen perusopetuksen ostopalvelu ja sisäisten vuokrien kautta annettu tuki yksityisille kulttuuritoimijoille; Kotkan kaupungin sisäisiä vuokria yksityisille kulttuuritoimijoille; Lahden kaupungin palvelujen osto tanssin aluekeskukselta; Mikkelin kaupungin sisäisiä vuokria; Porin kaupungin vuokramenoja sekä Salon kaupungin palvelu- jen osto tanssin aluekeskukselta ja vuokramenoja.
Kaupunkien yhteenlaskettujen avustusten osuus nettokäyttökustannuksista oli vuonna 2013 vajaa viidennes (22,5 %) ja se on säilynyt suhteellisen samana vuosien 2007 ja 2010 välillä.
Kaupungeissa on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus avustuksilla on kulttuuri-toiminnan kustannuksissa. Kuviosta 24 näkyy, että avustusten osuus kulttuurin kustannuk-sista vuonna 2013 vaihteli kaupungeissa noin kahdesta prosentista 41 prosenttiin. Tästäkin kuviosta näkee hyvin jo aikaisemmin esiin tuotuja eroja kaupunkien toimintamalleissa. Ku-viota tarkastellessa on jälleen hyvä muistaa se, että selvityksen näkökulma on nimenomaan kunnan tilinpäätöstiedoissa. Yksityisten toimijoiden osalta kunnan tilinpäätöksessä näkyy ai-noastaan kunnan jakama avustus kyseiselle toimijalle, ja esimerkiksi yksityisten toimijoiden saamat valtionosuudet eivät siis näy kunnan tilinpäätöstiedoissa. Kunnissa tapahtuu paljon myös muuta esimerkiksi täysin kaupallista tai muutan kunnan rahoituksen ulkopuolella olevaa kulttuuritoimintaa, jota tämä selvitys ei siis tavoita. (Ks. luku 3.3.3.)
Kuvio 24. Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten jakautuminen kunnalliseen toimintaan ja yksityisille toimijoille suuntautuviin avustuksiin vuonna 2013, %.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kokkola
Hämeenlinna SeinäjokiKotka MikkeliEspoo Kouvola TampereHelsinki VantaaOulu Porvoo Rauma Pori Joensuu Turku Rovaniemi Lappeenranta Kuopio Jyväskylä Lahti Vaasa Salo Kajaani
Kustannukset kunnalliseen toimintaan Avustukset yksityisille toimijoille
4.3 Kulttuuritoiminnan tuotot
Seuraavaksi tarkastellaan kulttuuritoiminnan käyttötuottoja kaupungeissa. Käyttötuotot muodostuvat toimintatuloista sekä laskennallisista tuloista. Tilastokeskuksen talous- ja toi-mintatilaston mukaisesti toimintatulot jakautuivat kyselylomakkeessa myyntituloihin, mak-suihin, tukiin ja avustuksiin, vuokratuloihin sekä muihin tuloihin. Muiden hallintokuntien kulttuuritoiminnan kulttuurituotot pyydettiin ainoastaan erittelemättöminä kokonaissum-mina hallintokunnittain.
Yhteensä Kirjastot Taide- jaKulttuuritalot jaTaideoppilaitokset jaYleinenMuut kulttuurilaitokset kulttuurikeskukset taiteen perusopetuskulttuuritoimintahallintokunnat 1 000 €1 000 €%1 000 €%1 000 €%1 000 €%1 000 €%1 000 €% Espoo2 7611 094 39,6476 17,21 11040,20 0,0 602,2 210,8 Helsinki8 469 4 07348,1 2 51429,71 380 16,30 0,0 132 1,6370 4,4 Hämeenlinna1 10938835,0267 24,1 32729,512711,50 0,0 0 0,0 Joensuu3 347 1 93857,9492 14,71103,3 675 20,2132 3,9 0 0,0 Jyväskylä4 096 659 16,1 2 74467,0167 4,1 2165,3 1714,2 139 3,4 Kajaani1 313235 17,938629,4765,8 38429,2232 17,70 0,0 Kokkola41017743,27117,30 0,0 12731,0102,4 256,1 Kotka84014817,631537,521525,6789,3 8410,00 0,0 Kouvola1 13462955,5433,8 21318,814813,1 988,6 3 0,3 Kuopio*3 4351 00729,31 25436,585424,9772,2 243 7,10 0,0 Lahti 4 178 45610,93 57585,60 0,0 110,3 1363,3 0 0,0 Lappeenranta1 469 33122,5893 60,8523,5 0 0,0 193 13,1 0 0,0 Mikkeli*973675 69,424525,20 0,0 293,0 242,5 0 0,0 Oulu*3 348853 25,51 451 43,3470 14,0574 17,1 0 0,0 0 0,0 Pori2 293 562 24,5959 41,8253 11,0483 21,1 361,60 0,0 Porvoo2 273303 13,3652,9 200,9 1 85681,7160,7 130,6 Rauma742 12316,610414,0729,7 33144,611215,1 0 0,0 Rovaniemi1 804437 24,2793 44,0182 10,1 35819,8341,90 0,0 Salo498 9418,9100 20,1 7 1,422745,67014,1 0 0,0 Seinäjoki54819134,95910,813624,89517,36712,20 0,0 Tampere 7 5351 05414,05 49372,92883,8 1121,5 5887,80 0,0 Turku 6 179 97715,85 01281,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1903,1 Vaasa*3 333543 16,31 66449,90 0,0 81224,43149,4 0 0,0 Vantaa2 253 61627,3542,4 26611,81 26256,0552,4 0 0,0 Yhteensä 64 34017 563 27,329 02945,1 6 198 9,6 7 98212,42 8074,4 761 1,2
Taulukko 21. Kulttuuritoiminnan käyttötuotot vuonna 2013, 1 000 €, osuus tuotoista yhteensä, %. * Kuntaliitos vuosina 2011–2013.
Selvityksessä mukana olleiden 24 kaupungin yhteenlasketut kulttuuritoiminnan tuotot vuonna 2013 olivat 64,3 miljoonaa euroa. Kaupunkikohtaisesti tarkasteltuna tuotot vaih-telivat paljon, 410 000 eurosta 8,5 miljoonaan euroon. Kaikkien kaupunkien keskiarvo oli 2,7 miljoonaa euroa ja mediaani 2,3 miljoonaa euroa69. (Taulukko 21.)
Taulukossa 22 näkyvät kulttuuritoiminnan käyttötuotot kaupungeissa ja niiden osuudet käyttökustannuksista (brutto) vuosina 2010 ja 2013. Kulttuuritoiminnan tuottojen osuus kulttuurin bruttokäyttökustannuksista oli kaikki kaupungit yhteenlaskettuna yksitoista prosenttia, kaupunkikohtaisesti osuus vaihteli 4,7 prosentista 22,6 prosenttiin. Tuotot tai niiden osuus käyttökustannuksista olivat ymmärrettävästi pienemmät sellaisilla kaupungeil-la, joilla oli suhteellisen vähän kunnan omaa tuotantoa. Kaupunkien välisiä eroja selittävät myös kulttuuritoiminnan osa-alueiden väliset erot ja painotukset sekä olemassa olevat rahoituskanavat.70 Vuoteen 2010 verrattuna kaupunkien yhteenlasketut kulttuuritoiminnan tuotot ovat kasvaneet 715 000 eurolla ja niiden osuus kulttuuritoiminnan bruttokäyttökus-tannuksista on säilynyt kutakuinkin ennallaan.
Taulukko 22. Kulttuuritoiminnan käyttötuotot ja niiden osuus käyttökustannuksista vuosina 2010 ja 2013.
2010 2013
Kulttuuri- Kulttuuri- Käyttö- Kulttuuri- Kulttuuri- Käyttö- toiminnan toiminnan tuottojen osuus toiminnan toiminnan tuottojen osuus bruttokäyttö- käyttö- bruttokäyttö- bruttokäyttö- käyttötuotot, bruttokäyttö- kustannukset, tuotot, kustannuksista, kustannukset, 1 000 € kustannuksista,
1 000 € 1 000 € % 1 000 € %
69 Laskettu kahden keskimmäisen arvon keskiarvona.
70 Lakisääteiset valtionosuudet eivät sisälly käyttötuottoihin. Sen sijaan valtion harkinnanvaraiset avustukset ovat mukana tuotoissa.
Tuottojen tarkempi tarkastelu tuo esiin kaupunkien erilaiset toiminnan painopisteet ja eri-laiset tavat tuottaa palveluja. Taide- ja kulttuurilaitokset muodostivat suurimman osuuden kaupunkien yhteenlasketuista kulttuurin tuotoista, lähes puolet (45,1 %), kaupunkikohtai-sesti osuus vaihteli kahdesta prosentista 86 prosenttiin. (Kuvio 25.) Euromääräikaupunkikohtai-sesti taide- ja kulttuurilaitosten käyttötuotot olivat hieman yli 29 miljoonaa euroa ja ne käsittivät 11,5 prosenttia taide- ja kulttuurilaitosten bruttokäyttökustannuksista. Yhteensä 12 kaupungissa taide- ja kulttuurilaitosten tuotot olivat osuudeltaan suurin kulttuurin tuloerä. Taide- ja kulttuurilaitosten käyttötuotoista merkittävimmän erän muodostavat myyntitulot ja mak-sut. Tukien ja avustusten, vuokratulojen ja muiden tulojen määrät ja osuudet vaihtelivat suuresti.
Kirjastojen yhteenlasketut käyttötuotot 24 kaupungissa vuonna 2013 olivat yhteensä 17,6 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena kirjastojen yhteenlasketut tuotot muodostivat 27 prosenttia kaikista kulttuurin yhteenlasketuista käyttötuotoista ja 9,4 prosenttia kaikista kirjastoille kohdennetuista bruttokäyttökustannuksista. Yhteensä seitsemässä kaupungissa kirjastojen käyttötuotot muodostivat suurimman osuuden kulttuuritoiminnan tuotoista.
Tuottoja kirjastot saivat etenkin tukien ja avustusten, myyntitulojen ja maksujen ja muiden tulojen muodossa, joskin vaihtelu kaupunkien välillä on hyvin suurta. Vuokratulot puoles-taan olivat kirjastoille keskimäärin hyvin pieni tuloerä.
Kuvio 25. Kulttuuritoiminnan tuotot osa-alueittain ja tulolajeittain vuonna 2013, kaikki kaupungit yhteensä, 1 000 €.
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Yleinen kulttuuritoiminta
Kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset Taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus Kirjastot Taide- ja kulttuurilaitokset
Myyntitulot ja maksut Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot ja laskennalliset tulot
Kaupunkien yhteenlasketut kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten tuotot vuonna 2013 olivat 6,2 miljoonaa euroa ja ne muodostivat vajaat kymmenen prosenttia kaikista kulttuu-rin tuotoista. Kulttuuritalojen bruttokustannuksista tuotot kattoivat 14 prosenttia. Kult-tuuritalojen tuotot vaihtelivat kaupungeittain 7000 eurosta 1,4 miljoonaan euroon. Viidellä
kaupungilla ei ollut lainkaan tuottoja tässä osiossa. Espoossa kulttuuritalojen tuotot muo-dostivat suurimman osuuden kaupungin kulttuurin tuotoista, tosin ne olivat lähes saman-suuruiset kirjastojen tuottojen kanssa.
Taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen tuotot olivat kaupungeissa yhteensä 8,0 miljoonaa euroa. Ne muodostivat 12,4 prosenttia kulttuurin kaikista tuotoista ja 15 pro-senttia taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen bruttokäyttökustannuksista. Porvoossa, Raumalla, Salossa ja Vantaalla taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen tuotot muo-dostivat suurimman osuuden kulttuuritoiminnan yhteenlasketuista tuotoista (44,6–81,7
%). Espoon, Helsingin, Lappeenrannan ja Turun kaupungeilla ei puolestaan ollut lainkaan tuottoja tässä osiossa. Taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen tuotot muodostuivat lähes yksinomaan myynti- ja maksutuloista.
Yleisen kulttuuritoiminnan tuotot, 2,8 miljoonaa euroa, muodostivat 4,4 prosenttia kulttuurin yhteenlasketuista tuotoista ja 7,4 prosenttia yleisen kulttuuritoiminnan brutto-käyttökustannuksista. Kaupunkikohtaisesti yleisen kulttuuritoiminnan tuotot vaihtelivat 10 000 eurosta 588 000 euroon. Hämeenlinnan, Oulun ja Turun kaupungeilla ei ollut tuottoja yleisen kulttuuritoiminnan osiossa.
4.4 Kulttuuritoiminnan laskennallinen rahoituspohja
Kaupunkien kulttuuritoiminnan laskennallinen rahoituspohja voidaan jakaa kunnan omaan rahoitukseen, kunnalle kulttuuritoimintaan myönnettyihin laskennallisiin valtionosuuksiin sekä kulttuuritoiminnasta kertyviin käyttötuottoihin. Taulukossa 23 on esitetty näiden osa-alueiden suhteelliset osuudet kaupunkien kulttuuritoiminnan rahoituksessa. Rahoituspohjaa tulkittaessa on otettava huomioon kulttuuripalvelujen tuotanto ja järjestämisrakenne kun-nassa. Kaupunkien avustamien yksityisten toimijoiden valtionosuudet ja käyttötuotot eivät näy kuntien tilipäätöksissä, joihin nämä tiedot perustuvat. Laskennallisten valtionosuuksien osuus rahoituspohjasta on korkea sellaisissa kaupungeissa, jotka ylläpitävät valtionosuuden piirissä olevia taide- ja kulttuurilaitoksia ja/tai taiteen perusopetuksen oppilaitoksia. Kun-nan oman rahoituksen osuus on puolestaan korkea kaupungeissa, jotka avustavat runsaasti yksityisiä kulttuuritoimijoita.
Vuonna 2013 kaupunkien oman rahoituksen osuus kulttuuritoiminnan käyttökustan-nusten (brutto) rahoituksessa vaihteli 48,1 prosentista 83,2 prosenttiin. Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna osuus oli 68,4 prosenttia. Suurin osuus oli Espoossa (83,2 %) ja Kok-kolassa (80,7 %). Espoossa kaupunki ylläpitää kunnallista kulttuurihistoriallista museota ja kaupunginorkesteria, sen sijaan sekä taidemuseo että teatteri ovat yksityisiä kaupungin avustamia toimijoita. Lisäksi kaupunki avusti vuonna 2013 runsaasti muita yksityisiä taide-toimijoita. Espoon kaupunki ei myöskään ylläpidä tuntiperusteista valtionosuutta saavaa taideoppilaitosta, vaan järjestää taiteen perusopetuksen palvelut pääosin yksityisiä toimijoita avustamalla. Kokkolassa kaupunki ylläpitää valtionosuuden piirissä olevaa museotoimin-taa. Sen sijaan teatteri, orkesteri ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksia toimii yksityisinä kaupungin avustamina toimijoina. Näissä tapauksissa valtionosuus menee siis suoraan yksityisille toimijoille, eikä näy kaupungin tilinpäätöksessä. Lisäksi Kokkolassa kaupunki tuottaa taiteen perusopetuksen palveluita kunnallisen kansalaisopiston alla. Tässä selvityk-sessä kansalaisopistojen valtionosuuksia ei kuitenkaan ole huomioitu, mikä osaltaan nostaa taulukossa 23 näkyvää Kokkolan kaupungin omaa rahoitusosuutta.71
71 Kansalais- ja työväenopistot ovat vapaan sivistystyön rahoituksen piirissä, eikä näitä valtionosuuksia ole huomioitu tässä selvityksessä.
Laskennalliset valtionosuudet muodostivat vuonna 2013 noin viidenneksen (20,7 %) kulttuurin rahoituspohjasta, vaihteluväli oli 12–35 prosenttia. Selvityksessä mukana ole-vissa kaupungeissa laskennallisten valtionosuuksien osuus kulttuuritoiminnan bruttokäyt-tökustannuksista oli vuonna 2013 korkeimmillaan Kajaanissa (34,7 %), Lappeenrannassa (31,5 %), Porvoossa (29,3 %), Salossa (28,6 %) ja Kuopiossa (28,0 %). (Taulukko 23.) Kajaanissa, Porvoossa ja Salossa kunta ylläpitää tuntiperusteista valtionosuutta saavia taiteen perusopetuksen oppilaitoksia, joista useat tuottavat palveluja laajasti kuntarajojen yli. Kajaa-nissa kunnallisena toimii myös valtionosuuden piirissä olevat museo ja teatteri, Salossa on kunnan ylläpitämä museo. Lappeenrannassa puolestaan kaikki taide- ja kulttuurilaitokset ovat kunnallisia.
Vuosien 2010 ja 2013 välillä kuntien laskennallinen omarahoitusosuus on kasvanut 67,4 prosentista 68,4 prosenttiin. Laskennallisten valtionosuuksien osuus puolestaan on laskenut 21,2 prosentista 20,7 prosenttiin ja kulttuurin käyttötuottojen osuus 11,4 prosentista 11,0 prosenttiin.
Taulukko 23. Kulttuuritoiminnan laskennallinen rahoituspohja vuosina 2010 ja 2013. 2010 2013 Kulttuurin Kulttuurin käyttökustannusten laskennallinen Kulttuurin Kulttuurin käyttökustannusten laskennallinen käyttö- rahoituspohja, %käyttö- rahoituspohja, % kustannukset kustannukset 1 000 € LaskennallinenKäyttö-Kunnan1 000 €LaskennallinenKäyttö-Kunnan (brutto)valtionosuustuotto rahoitus(brutto)valtionosuustuotto rahoitus Espoo52 39712,43,7 83,957 442 12,04,8 83,2 Helsinki111 18815,27,577,3114 298 15,47,477,2 Hämeenlinna11 50420,05,6 74,413 59117,38,2 74,5 Joensuu15 39625,721,952,314 78027,822,649,5 Jyväskylä25 53525,612,362,1 27 43724,414,960,7 Kajaani9 043 36,217,446,49 25634,714,251,1 Kokkola8 32815,1 5,4 79,58 65714,64,7 80,7 Kotka12 00414,210,075,711 64514,87,277,9 Kouvola13 32814,216,069,713 11014,98,6 76,5 Kuopio*21 35827,916,655,521 98028,015,656,4 Lahti 28 389 27,213,559,329 22826,314,359,4 Lappeenranta11 84430,712,357,1 11 76631,512,556,1 Mikkeli*7 88821,216,262,79 27319,210,570,3 Oulu*33 74326,314,459,334 60623,89,7 66,5 Pori16 49427,213,1 59,717 88625,912,861,3 Porvoo8 75531,723,045,310 08329,322,548,1 Rauma6 96024,59,2 66,37 74323,09,6 67,5 Rovaniemi10 91628,414,557,1 12 08026,914,958,2 Salo6 89924,78,0 67,46 21428,68,0 63,4 Seinäjoki8 178 18,45,2 76,410 11515,65,4 79,0 Tampere 54 507 15,811,572,758 53615,212,971,9 Turku 43 55426,016,657,443 51226,314,259,5 Vaasa*17 41428,816,954,419 63927,017,056,1 Vantaa22 75326,1 9,1 64,824 463 26,79,2 64,1 Yhteensä 558 37521,211,467,4587 34020,711,068,4 * Kuntaliitos 2011–2013.