* Kuntaliitos vuosina 2011–2013.
4.2.3 Kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset
Kulttuuritalo- ja kulttuurikeskustoiminta 24 kaupungissa
Kulttuuritalo tai kulttuurikeskus määriteltiin selvityksessä tarkoittamaan sellaista kunnan omaa hallinnollista yksikköä tai kunnalta vuotuista avustusta saavaa yksikköä, jolla on omaa kulttuuritoimintaa.59 Erillisiksi kokonaisuuksiksi jaoteltiin myös konsertti- ja kongressitalot, joissa järjestetään kulttuuritapahtumia mutta joissa myös muulla toiminnalla kuten kokouk-silla ja kongresseilla on merkittävä osuus, sekä lastenkulttuurikeskukset ja elokuvan, valoku-van ja tanssin alueelliset keskukset.
Kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset -alueen toiminta vaihtelee kaupungeissa suuresti.
Esimerkiksi Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla on useita kunnallisia kulttuuritaloja, jotka tarjoavat alueellisia tai esimerkiksi lastenkulttuuriin erikoistuneita palveluja. Selvityksessä mukana olevista kaupungeista 15 oli mukana opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Tai-kalamppu-verkoston toiminnassa vuonna 2013. Taikalamppu on lastenkulttuurikeskusten verkosto, johon kuuluu niin lasten- ja nuortenkulttuurikeskuksia kuin alueellisia lastenkult-tuuriverkostoja. Muutamat selvityksessä mukana olevat kaupungit ylläpitävät tai avustavat
59 Aikaisemman käytännön mukaisesti tähän osioon pyydettiin sisällyttämään myös tiedekeskukset kuten Oulun Tietomaa ja Vantaan Heureka. Oulussa Tietomaa on kuitenkin siirtynyt organisaatiomuutoksen yhteydessä osaksi Oulun museo- ja tiedekeskusta vuoden 2013 alussa, ja sen kustannukset ovat tässä rapor-tissa taide- ja kulttuurilaitosten osiossa. Sen sijaan Vantaan kaupungin avustus Tiedekeskus Heurekalle on edelleen kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten osiossa.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Porvoo RaumaSalo Kajaani HämeenlinnaSeinäjokiKouvolaVantaa Mikkeli*EspooOulu*Kotka LappeenrantaRovaniemiJyväskyläTampereJoensuuKuopio*KokkolaHelsinkiVaasa*TurkuPori Lahti
Kustannukset kunnallisille orkestereille Avustukset yksityisille orkestereille
30,847,1 28,329,5 27,627,4 22,423,8 20,920,1 18,919,2 16,518,7 14,614,9 8,38,0 0,51,0 0,40,0 0,00,0
suuria konsertti- ja kongressikeskuksia, tällaisia ovat esimerkiksi Verkatehdas Hämeenlinnas-sa, Mikaeli Mikkelissä, Sibelius-talo Lahdessa sekä Tampere-talo. Toisilla kaupungeilla tä-män osa-alueen kustannukset koostuvat kokonaisuudessaan avustuksista alueellisille tanssin, elokuvan ja/tai valokuvan keskuksille. Selvityksessä oli mukana yhteensä 93 kulttuuritaloa ja kulttuurikeskusta (liite 4). Näistä 48 oli kunnallisia ja 45 kunnan avustamia. Kulttuurita-loja oli 39, konsertti- ja kongressikeskuksia 13, lastenkulttuurikeskuksia 16 ja kaupunkien avustamia elokuvan, valokuvan ja tanssin keskuksia 25.
Muutokset vuoteen 2010 verrattuna ovat vähäisiä. Täysin uusia kulttuuritaloja ja kult-tuurikeskuksia selvitykseen osallistuneissa kaupungeissa ovat vuonna 2012 avattu Jyväs-kylän Veturitallit sekä Rovaniemellä vuonna 2012 ovensa avannut Kulttuuritalo Korundi.
Pohjanmaan tanssin aluekeskus puolestaan on ollut osa maanlaajuista tanssin aluekeskusten verkostoa vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2013 sitä avustivat selvitykseen osallistuneista kaupungeista Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Mikkelin kaupunki liittyi vuonna 2012 verkos-tomuotoisen vuonna 2008 perustetun lastenkulttuurikeskus Verson toimintaan. Pohjan-maan liiton hallinnoimassa lastenkulttuuriverkosto BARKissa olivat vuonna 2013 mukana Kokkola ja Vaasa. BARK on yhdessä Seinäjoen seudun Louhimon kanssa valtakunnallisen Taikalamppu-verkoston jäsen. Jonkin verran siirtymiä on tapahtunut myös toiminnan osa-alueiden välillä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin avustus Uuden sirkuksen keskus Cirkolle oli vuonna 2010 listattu taide- ja kulttuurilaitosten alle, mutta nyt sen katsottiin sopivan paremmin tähän osioon. Kustannuksiltaan varsin merkittävä muutos on Oulussa sijaitsevan Tiedekeskus Tietomaan yhdistyminen Oulun museo- ja tiedekeskukseen ja sitä kautta sen kustannusten siirtyminen taide- ja kulttuurilaitosten osion alle.
Kaupunkien kustannukset kulttuuritaloille ja kulttuurikeskuksille
Kaupunkien kustannukset kulttuuritaloille ja kulttuurikeskuksille vuonna 2013 olivat yhteensä 38,1 miljoonaa euroa. Keskiarvo oli 1,6 miljoonaa euroa ja mediaani 629 500 euroa. Kaikilla kaupungeilla oli ainakin jonkin verran kustannuksia tässä osiossa, mutta vaihtelu kaupunkien välillä oli suurta, nettokäyttökustannukset vaihtelivat 2000 eurosta 8,6 miljoonaan euroon. Suurimmat euromääräiset kustannukset olivat Helsingissä (8,6 M€) ja Espoossa (7,5 M€), joissa on myös useita kunnallisia kulttuuritaloja sekä Tampereella (6,1 M€). (Taulukko 16.) Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat kustannukset olivat Espoossa (28,8 €), Tampereella (27,5 €) ja Vantaalla (23,6 €). (Kuvio 15.)
Kustannukset kulttuuritaloille ja kulttuurikeskuksille ovat kasvaneet vuoteen 2010 ver-rattuna 905 000 euroa. Kustannukset nousivat yhteensä 16 kaupungissa ja laskivat kahdek-sassa kaupungissa. Monessa tapauksessa euromääräinen muutos on ollut suhteellisen pieni, kahdeksassa kaupungissa muutos oli 2000 euron ja 24 000 euron välillä. Euromääräisesti muutos oli suurin Kouvolassa ja Porvoossa. Kouvolassa kustannusten kasvu selittyy kuiten-kin lähes täysin sillä, että vuoden 2010 kyselyssä Kouvolan kulttuuritalojen ja -keskusten osioon oli kirjattu 900 000 euroa paikallisen tilaaja–tuottaja-organisaation palvelusopimus-myyntejä, joita ei vuonna 2013 ollut. Porvoossa taas yksityisen Porvoon Taidetehtaan toi-minta on kasvanut viime vuosina, ja osa kaupungin kulttuuripalveluiden henkilökunta- ja toimintaresursseista on suunnattu Taidetehtaan toimintaan.60 Porvoossa kustannusten nou-sua selittää myös vuonna 2013 Taidetehtaalle myönnetty yksittäinen vuokratuki. Indeksi-korjauksen jälkeen kaupunkien yhteenlasketut kustannukset kulttuuritaloille ja -keskuksille ovat laskeneet 2,3 miljoonaa euroa.
60 Uudistettu Kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehdas avasi ovensa peruskorjauksen jälkeen toukokuussa
Taulukko 16. Nettokäyttökustannukset kulttuuritaloille ja kulttuurikeskuksille vuosina 200761, 2010 ja 2013, 1 000 €.
2007 2010 2013
Espoo 4 621 6 918 7 518
Helsinki 11 281 10 463 8 569
Hämeenlinna** 1 654 1 782 1 492
Joensuu** 240 332 161
Jyväskylä** 22 263 675
Kajaani 513 500 647
Kokkola** 0 0 2
Kotka 777 491 236
Kouvola** 373 1 462
Kuopio* 364 650 475
Lahti 800 1 083 1 107
Lappeenranta** 0 73 76
Mikkeli* 968 950 776
Oulu*,** 2 103 2 428 1 822
Pori** 546 471 612 Porvoo 76 80 936 Rauma** 11 126
Rovaniemi 20 55 68
Salo** 132 105 123
Seinäjoki** 20 29 52
Tampere 5 205 5 782 6 066
Turku 1 245 130 125
Vaasa* 0 0 10
Vantaa 5 591 4 179 4 917
YHTEENSÄ 36 178 37 148 38 053
* Kuntaliitos vuosina 2011–2013.
** Kuntaliitos vuosina 2008–2010.
Vaikka kaupunkien ylläpitämien ja avustamien kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten luku-määrä vuoteen 2010 verrattuna on noussut, ei kustannuksissa ole tapahtunut erityisen suur-ta kasvua. Ositsuur-tain tätä selittää se, että useat tähän osioon uusina lissuur-tatut avustukset kulttuu-ritaloille ja -keskuksille ovat varsin pieniä. Lisäksi kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten osio on myös määritelmällisesti vaikea ja kustannusten erotteleminen osion alle on osoittautunut kaupungeissa vaikeaksi. Osalla kaupungeista on tämän osa-alueen alla toimintaa, jonka kus-tannukset on kohdistettu muiden osioiden alle tai niitä ei muuten ole kyetty erittelemään ti-linpäätöstiedoista. Esimerkiksi Rovaniemellä vuonna 2011 avattu Kulttuuritalo Korundi on listattu kulttuuritalona, mutta sille ei ole kohdennettu kustannuksia kulttuuritalojen osiossa.
Korundissa toimivat Lapin kamariorkesteri ja Rovaniemen taidemuseo, ja sitä vuokrataan myös erilaisiin tapahtumiin ja kokouksiin. Kokkolan ja Vaasan kaupungit puolestaan osallis-tuvat Pohjanmaan liiton ylläpitämän lastenkulttuuriverkosto BARKin kustannuksiin yleisen kuntamaksuosuutensa kautta. Tätä kustannusta ei ole eritelty kulttuuritalojen ja kulttuu-rikeskusten osioon. Joissakin kaupungeissa kunnan omistaman kulttuuritalon toiminta on ulkoistettu yksityisen toimijalle.
61 Kouvola ja Rauma eivät olleet mukana vuoden 2007 tiedonkeruussa.
0 5 10 15 20 25 30 35
Kustannukset kunnalliseen toimintaan Avustukset yksityisille toimijoille
Kuvio 15. Nettokäyttökustannukset kulttuuritaloille ja kulttuurikeskuksille vuonna