MYSTIIKKA: VASTAUS ETSIJÖILLE

Willigis Jäger, Aalto on meri. Mystinen henkisyys. Helsinki: Basam Books 2011.

213 s.

Lokakuussa 2011 ilmestyi Basam Book-sin kustantamana benediktiinimunkki Willigis Jägerin ajatuksiin perustuva teos mystiikasta ja nykyajan ihmisen et-sinnästä. Kirja perustuu Christoph Quarchin haastetteluihin, jotka tehtiin kahden viikonlopun aikana Pyhän Bene-dictuksen talossa Würzburgissa 1999. Jä-ger vastasi esitettyihin kysymyksiin elä-mästä ja kuolemasta, ylösnousemuksesta ja jälleensyntymisestä (uudestisyntymi-sestä?), ihmeistä ja sakramenteista aja-tuksia herättävällä tavalla ja vakuutta-vasti. Jägerin tapa puhua kristinuskosta muiden suurten maailmanuskontojen rinnalla omaa eurooppalaista perinnettä arvostaen on tervetullutta. Kirja vastaa varsinkin niille kristityille, jotka halua-vat syventää Jumala-suhdettaan, ja muil-le nykyajan etsijöilmuil-le osoittamalla suun-taa ja keinoja oman uskon ja syvällisen hengellisen kokemuksen saavuttamisek-si. Se selvittää Idän ja Lännen uskontojen yhteyttä ja valaisee ”vuoren, jonne monet ovat kiipeämässä, mutta eri teitä pitkin”.

Mystiikan kaipaus johtuu Jägerin mukaan siitä, että ihmiset ovat menettä-neet uskonsa eläessään yltäkylläisyydes-sä omaisuuden ja tavaran ympäröiminä.

Eurooppalainen humanismi, marxismi tai ekstistentialismi eivät ole tehneet ih-misestä parempaa olentoa. Aavistus pai-kasta, jossa kaikille kysymyksille löytyy vastaus, on kuitenkin säilynyt. Kirkkojen

ongelmana Jäger näkee sen, että ne jaka-vat ihmiselle liian vähän aarteita mysti-sestä perinteestään. Hän toteaa, että Roomalaisessa katekismuksessa ei esiin-ny sanaa ”mystiikka”. Mikäli Jäger (kääntäjä?) tarkoittaa Katolisen kirkon katekismusta (2005), niin mystistä koke-musta ei ole poissuljettu, jonka voi todeta esimerkiksi kohdissa 30, 31, 37 ja 38.

Dogmatiikka on kesyttänyt kristilli-sen mystiikan. Teologialla ei ole valmiuk-sia käsitellä nykyajan tieteen käsityksiä.

Tapaa puhua Jumalasta olisi syytä muut-taa siten, että ihmisen olisi helpompi käsitellä asiaa. Jumala on arkipäivän yk-sinkertaisissa asioissa, eikä hän ”halua palvontaa vaan tulla eletyksi”, toteaa Jä-ger raikkaalla tavalla.

Mystisen kokemuksen olemus avau-tuu lukijalle vertauksessa aallosta ja me-restä. Perimmäinen todellisuus (Jumala) on loputon valtameri ja me olemme aal-toja tässä meressä. Mystisessä kokemuk-sessa dikotomia aallon ja meren välillä ylitetään, aallon minuus häipyy ja meri kokee itsensä aaltona, se kokee puhtaan ykseyden, jossa ei ole aaltoa ja merta.

Mystikolle tämä avautuu, sillä hän kokee todellisuuden sisältäpäin – hän on aaltoa ja merta samanaikaisesti. Mystiikka on Jumala ja maailma, jakamaton ykseys, mutta Jumala ja ihminen eivät ole yksi ja sama. Samanaikaisesti koetaan sekä dellinen tyhjyys että perinpohjainen täy-teys.

Kaikki uskonnot ovat teitä Jumalan

kokemiseen, vaikka yksikään niistä ei voi väittää omaavansa ainoaa tietä Jumalan luo. Uskonnollisuus on ihmisen taipu-mus avautua kohti kokonaisuutta ja yk-seyttä, se on evoluutiota kannattava voi-ma. Uskonnollinen voima on alkanut ir-rottautua uskonnoista, ihmiset ovat us-konnollisia tunnustamatta tiettyä uskon-toa. Jägerin mukaan kyse on tietoisuu-den evoluutiosta. Uskonnot ylittävä tie-toisuus on ollut olemassa aina. Uskonto on tien näyttäjä, ei päämäärä. On erittäin tärkeää, että ihmiset pysyttelevät oman hyväksi todetun uskontonsa perinteessä.

Siltä löytyy ymmärrettävä selitysmalli ja suuntaviittoja arkipäivään ja myös mys-tisten kokemusten käsittelyyn. Jäger viittaa tässä yhteydessä kontemplaatioon (sisäinen katselu), jostaIgnatius Loyo-lanHengellisissä harjoituksissa on kysy-mys. Jägerin mukaan ko. harjoitukset ovat jääneet lähes unohduksiin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä viime vuosina igna-tiaaninen hengellinen ohjaus on saanut sijaa myös eurooppalaisessa ja suomalai-sessa hengellisyydessä, josta voimme kiit-tää jesuiittapappiGerard W. Hughesin seminaareja ja hänen teoksiaan. Länsi-maisen mystiikan aarrearkusta löytyvät myösMestari Eckhart,Ristin Johan-nesjaAvilan Teresa.

Jägerin mukaan New Age -liikkeessä on elementtejä, jotka eivät johda aitoon mystiseen kokemukseen, vaan okkultis-min alueelle, psykologiaan tai parapsyko-logiaan. Näennäismystiset kokemukset eivät johdata ihmistä transpersoonallisel-le, minä-tietoisuuden tason ylittävälle korkeammalle tietoisuuden tasolle, vaan vahvistavat minäkeskeisyyttä tarjoamal-la miellyttäviä ”ykseyden kokemuksia”.

Egosta voi päästä irti vain silloin, kun minuus nousee persoonallisuuden ylittä-vään tilaan. Aito kokemus johtaa kaiken-ylittävään vapauteen. Lähetystyötä teke-vät sääntökuntien jäsenet ovat löytäneet zen-buddhismin ja nähneet siinä totuu-den siemeniä, jotka vastaavat heidän omaa uskoaan. Esimerkkinä heistä Jäger mainitseeThomas Mertonin, mutta li-sätä voidaan myös jesuiittapapit Hugo

Enomiya Mikibi Lassalle ja Ant-hony de Mello.

On olemassa uskonnollisesti vanhoil-lisia protestanttisia liikkeitä, joissa lah-kolaisuus ja fundamentalistisuus ovat vahvoina olemassa. Niissä syntyy lahkoil-le tyypillinen ”muurinrakennusmentali-teetti”, joka kaihtaa kaikkea turvalli-suutta vaarantavaa. Mystisessä hurskau-dessa puolestaan ydin on luopumisessa.

Perimmäisen todellisuuden koke-muksessa ei ole uskontoja, joita voisi yh-distää, koska ei ole eroavaisuuksia. Ihmi-nen kokee ykseyden yhden ja ainoan kanssa. Tällä totuuden ainoalla huipulla uskonnot kerran kohtaavat, vaikka sii-hen menisi vielä pitkä aika. Uskonnot viittaavat tähän yhteen ja ainoaan oman kulttuurinsa, uskonnollisten kielikuvien ja käsitysten mukaisesti. Jäger pitää myönteisenä eurooppalaisten kiinnostus-ta hinduismiin ja buddhismiin. Se on ensimmäinen merkki kasvavasta ym-märryksestä, että kaikilla uskonnoilla on yhteinen, yksittäiset uskonnot ylittävä ydin.

Kristilliseen teologiaan on kuulunut dualismi, jossa Jumala ja maailma ovat erillisiä ja Jumala on persoona maailman ulkopuolella. Hän on luonut maailman itsestään erottuvaksi olevaisuudeksi hal-liten sitä ulkoapäin. Dualistinen rakenne siirtyy todellisuuteen, koska älymme ei tunne muita lähestymistapoja. Mutta tunteet ja mystinen kokemus avaavat toisenlaisen todellisuuden kokemuksen.

Kokemus Jumalan läsnäolosta ilme-nee ajan ulkopuolella. Tuonpuoleisuus on ajattomuudessa. Ylösnousemus tapahtuu tällä hetkellä; Jumala ilmenee juuri nyt.

Ajatus viimeisestä tuomiosta ja rankaise-vasta Jumalasta ovat syvällä ihmisten mielissä ja tätä maailmaa pidetään tus-kien taipaleena, jossa on elettävä sääntö-jen mukaan pelastuakseen. Mystistä ko-kemusta seuraa Jägerin mukaan välittö-mästi moraalisesti oikea toiminta. Mys-tiikan näkemyksen mukaan on tekoja, jotka ovat tuomittavia, koska ne estävät elämän kehittymistä. Synti on tällöin sitä, että ihminen kieltäytyy ylittämästä

aisteihin sidottua maailmaa ja kieltää kykynsä avautua rakkaudelle. Evoluutio, jumalallisen prinsiipin monimuotoisuu-den kehittyminen, vaatii rajojen ylittä-mistä. Jos kieltäytyy siitä, vihkiytyy omalle tuholleen. Ihmiskunnan egokes-keisyys voi saada aikaan evoluutioproses-sin pysähtymisen ja ihmiskunta kuolee pois.

Tie mystiseen transpersoonalliseen kokemukseen merkitsee syvällistä hen-gellistä harjoitusta. Siihen kuuluvat me-ditaatiotekniikkana hiljentyminen, hen-gittämien ja istuminen sesshin. Hengi-tyksestä tulee portti transpersoonallisen tilan kokemukseen. Zen-kouluttajana Jä-ger on ohjannut Euroopassa vuodesta 1983 lähtien lukuisia etsiviä ihmisiä.

Kristillisen mystiikan tausta on aina ol-lut läsnä hänen työssään. Meditaatiossa mantra, Jumalan nimen lausuminen, auttaa keskittymään. Ratkaisevaa on su-lautuminen ääneen. Katolisessa perin-teessä käytetyt litaniat (rukoukset) ja ruusukkorukous, sanojen tasainen yksi-toikkoinen toisto, auttavat mietiskelijää pääsemään sisälle uskonnolliseen tunnel-maan, josta on enemmän apua kuin sa-nojen älyllisestä ymmärtämisestä. Isla-min piirissä suufit liikuttelevat ruumis-taan lukiessaan Koraanin säkeitä ja Ja-panin buddhalaiset rukoilevat tiettyjä as-kelkuvioita toistaen.

Hengellisenä ohjaajana Jäger koros-taa ohjattavalleen, että uskonto on elämä itse ja elämä on uskontoa. Hengellisen tien aloitettuaan voi jatkaa elämää taval-liseen tapaan. Hengellisen kokemuksen on pädettävä oman elämän keskellä, jol-loin aamulla sängystä nouseminen ja aa-mutoimet ovat syvästi uskonnollisia toi-mituksia. Todellinen mystikko ei vetäydy pois kurjasta maailmasta vaan kohtaa itsensä ja maailman sisäisellä ilolla ja hymyillen. Itseään ei saa ottaa liian va-kavasti, vaan on säilytettävä huumori ja uskottava itsensä nöyränä tien johdetta-vaksi.

Basam Books on tehnyt merkittävän teon julkaistessaan kyseessä olevan

teok-sen muiden etsijöille tarkoitettujen kirjo-jensa joukkoon. Jägerin teos Aalto on meri on kristinuskon ympäristössä ta-pahtuvaa ajattelua ja hengellistä opastus-ta. Käännöksessä käytetystä suomen-kielestä saa sen vaikutelman, että uskon-nollinen hengellisyys on yritetty häivyt-tää jonnekin taustalle, jolloin lukijalle tulee mieleen etsintään vaikuttavat New Age -liikkeen ja psykologian ajatteluta-vat. Tämä voidaan nähdä jo kirjan alaot-sikossa Mystinen henkisyys (ei syys). Jäger puhuu kuitenkin hengelli-syydestä uskonelämään liittyvänä, ei henkisyydestä materiaalisen vastakohta-na. Jäger kertoo itsestään hengellisenä ohjaajana, ei henkisenä ohjaajana (s. 74).

Sivulla 188 kerrotaan selvästi hengellisis-tä ohjaajista oppaina hengellisellä tiellä, mutta käännös puhuu henkisistä oppais-ta henkisellä tiellä. Ignatius de Loyolan harjoitukset ovat nimenomaan Hengelli-siä harjoituksia (s. 131), mikä olisi ollut helppo tarkistaa. Esipuheen kirjoittaja pastori ja kirjailijaJaakko Heinimäki ei mainitse henkisyys-termin käyttöä, mutta kirjoittaa itse ”kokonaisvaltaisesta hengellisyydestä” ja ”mystisestä hengel-lisyydestä”.

Lukiessaan saa sen vaikutelman, että kääntäjä on tutustunut vain vähän suo-mennettuun hengelliseen/uskonnolliseen kirjallisuuteen, sillä hän ei näytä tunte-van esimerkiksi käsitettä ”roomalaiska-tolinen”, vaan puhuu roomalaisesta kato-lisuudesta (s. 26). Sivulla 96 Jäger selit-tää syntipukki-riittiä ja viittaa Leviticuk-sen tekstiin. Suomentaja olisi voinut sel-vyyden vuoksi ja tavan mukaan lisätä, että kysymyksessä on III Mooseksen kir-ja. Mystiikkaan ja meditaatioon liitty-vän kirjallisuuden suomentaminen on varsin vaikeaa, sillä meiltä puuttuvat va-kiintuneet käsitteet ja vastineet. Voikin kiittää Basam Booksia ja Elina Baduria rohkeudesta, jolla on käyty käsiksi sak-sankieliseen teokseen.

Leo Näreaho