Muuttuva ruoan kulutus ja valintakriteerit

Ruokatottumukset muuttuvat perusteellisesti sosiaalisten, taloudellisten ja teknologis-ten muutosteknologis-ten vuoksi. Casini ja muut (2015) tarkastelivat x-sukupolven viimeisen

vuosi-kymmenen aikana tapahtunutta muutosta ruokatottumuksissa. Tuloksien mukaan ”ruo-kavalioelämäntavat” vahvistuivat ja niiden eläinproteiinipitoisuus on korkea, etenkin ku-luttajilla, joilla on matala koulutustaso. Valmisruokien merkitys nousee esiin pääasiassa pariskuntien, mutta myös lapsiperheiden keskuudessa. Muualla kuin kotona tapahtuvan kulutuksen rooli kasvaa, enimmäkseen yksin olevien miesten keskuudessa. Tämän rin-nalla Casini ja muut (2015) huomauttavat, että osa kuluttajista valitsee kuitenkin terveel-lisemmät elintarvikkeet ja tämä synnyttää uuden ruokavalioherkkyyden. Nämä muutok-set tuovat uusia haasteita sekä mahdollisuuksia eri toimijoille.

Piipponen ja muut (2018) huomauttavat, että elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvat suuret muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta suuren huomion omaavat lyhyemmät tren-dit eivät näy koko väestön kulutuksessa. Tällaisia lyhyitä suuria trendejä ovat esimerkiksi karppaus. Trendien lievevaikutukset voivat kuitenkin näkyä kulutuksessa ajan myötä. Esi-merkiksi paljon julkisuutta saaneen karppaus -ilmiön jälkeen on tullut esiin tasaiseen tahtiin erilaisia vastaavia erikoisruokavalioita.

Piipposen ja muiden (2018) mukaan kuluttajat vähentävät lihan kulutusta kehittyneissä maissa ja tämä ilmiö johtuu eläinperäiseen tuotantoon liittyvistä näkökulmista. Tällaisia näkökulmia ovat muun muassa eläinten hyvinvointi, ympäristön kuormitus ja lihan syön-nin vaikutukset terveyteen. Globaalisti tarkasteltuna, lihankulutuksen laskeva trendi on voimakkain EU-15 maissa. Piipponen ja muut (2018) pitävät hyvin todennäköisenä, että kasvissyöjien osuus väestöstä myös Suomessa jatkaa kasvuaan. Kasvisruokavalion taus-talla ovat esimerkiksi eettiset ja terveydelliset syyt, mutta siihen siirtymistä ovat helpot-taneet myös kasvipohjaisten proteiinivaihtoehtojen helpompi saatavuus. Kuluttajia kiin-nostaa myös yhä enemmän elintarvikkeiden alkuperätieto ja tuotannon aiheuttamat ym-päristövaikutukset. Lisääntynyt tieto ruoan terveellisyydestä ja eettisyydestä ohjaavatkin kuluttajan kohti ravitsemussuosituksia (Aalto & Peltoniemi, 2014). Yleisesti ottaen kat-sotaankin, että kulutustottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, mutta tois-taiseksi hinta on usein eettisyyttä tärkeämpää tehtäessä valintaa (Piipponen & muut,

2018). Kuluttajat ovat myös valmiimpia panostamaan ruoan laatuun, koska ruokaan liit-tyvät tieto- ja valintamahdollisuudet lisäänliit-tyvät (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014).

Väestön ikärakenteen muuttuminen vaikuttaa kulutukseen. Esimerkiksi eläkkeelle siirty-minen voi laskea tuloja, jolloin kulutus tulee suhteuttaa pienempiin tuloihin. Toisaalta taas osa eläkkeellä olevista on varakkaampia kuin aiemmin ja käyttävät näin rahaa ate-riapalveluihin ja laadukkaaseen ruokaan. Myös kasvava yksinasuvien määrä muuttaa ku-lutusta ja erilaisten ateriapalveluiden käyttöä. (Piipponen & muut, 2018.)

Hansenin (2008) tutkimuksen mukaan ruoalla ei yksinkertaisesti ole vain ravitsemuksel-lista merkitystä, vaan ruoka on myös osa merkitys- ja arvojärjestelmää. Lengin ja muiden (2016) mukaan ruokavalintojen tekemiseen vaikuttavat ruokavalion komponentit, esi-merkiksi maukkaat elintarvikkeet, mutta myös erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset paineet sekä kognitiiviset ja affektiiviset tekijät, kuten koettu stressi, terveysasenne, ahdistunei-suus ja masennus. Ruokavalintoihin läheisesti liittyy myös perhe ja geneettiset sekä epigeneettiset vaikutukset persoonallisuuden ominaisuuksiin. Lisäksi valintoihimme vai-kuttavat joukko fysiologisia mekanismeja, mukaan lukien ruoansulatuskanavan ja rasva-kudoksen aivoihin antamat signaalit, jotka vaikuttavat nälkämme ja kylläisyytemme li-säksi myös motivaatioomme syödä tiettyjä ravintoaineita.

Kupiainen ja Järvinen (2009) ovat sitä mieltä, että ruoan valintaan vaikuttavat monet eri-laiset tekijät, kuten välillisesti vaikuttavat kokemukset ja tapahtumat tai totunnaiset, tie-dostetut tai tiedostamattomat päätökset ja käytännöt. Erilaisia ruokaan liittyviä arvoja ovat muun muassa nautintoa tuottavat aistittavat kokemukset, fyysinen hyvinvointi, vai-vattomuus ja helppous ja vaadittavat resurssit ruoanvalmistamiseen, kuten aika, taidot ja panostus. Arvoja ovat myös psykososiaaliset kokemukset ja vaikutukset, mutta näiden lisäksi myös koituvat kustannukset ja hinta. Ruoan kulutus ja valinnat liittyvät arvoihin ja arvostuksiin, kuten terveyteen, mukavuuteen, nautintoon ja perinteeseen.

Väreen (2005) kirjoittaman Yle Akuutin artikkelin mukaan ruoan kuluttamiseen vaikuttaa geneettiset tekijät. Ne eivät säätele ruoan valintaa täysin, mutta ihmisellä on esimerkiksi synnynnäisesti mieltymys makeaan. Makean maku on ilmeisesti aikaisemmin yhdistetty energian saantiin. Vaikka synnynnäisiä, geneettisiä tekijöitä on, ympäristömme muokkaa niitä. Ruoan valintaan ja kulutukseen vaikuttavat Väreen (2005) mukaan tietenkin myös itse ruoka ja sen erilaiset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Ruokahan koetaan niin maku-, haju-, näkö-, kuulo- kuin tuntoaistinkin välityksellä. Tietyt opitut asiat vaikuttavat ruoan kulutukseen, kuten ristiriitaiset signaalit aisteissa. Jokin voi tuoksua pahalle, mutta maistuu hyvälle ja tämä ei estä mieltymystämme siihen, koska olemme oppineet, että sen kuuluu haista pahalta. Tällaisesta tilanteesta esimerkkinä juustot.

Suuri asia ympärillämme, joka vaikuttaa ruoan kulutukseen on kulttuuri. Kulttuuri vaikut-taa muun muassa siihen, mitä on soveliasta syödä. Esimerkiksi Suomessa emme syö koi-ria, mutta toisessa kulttuurissa se voi olla hyväksyttävää. Kulttuureihin liittyy monet ruo-kaa koskevat uskomukset, arvot, mieltymykset ja ruoanvalmistustavat tai se millaisessa tilanteessa syödään mitäkin. Ihmiset ja kuluttajat jakaantuvat myös erilaisiin ryhmiin sen perusteella, mitä he arvostavat ruoassa. Onko arvostuksen kohde ruoan käytännöllisyys, maku, luonnonmukaisuus vai esimerkiksi terveellisyys tai turvallisuus. (Väre, 2005.)

Väreen (2005) artikkelin mukaan ihmisten uutuudenpelko vähentää uusien ja tuntemat-tomien ruokien kokeilua. Tämä on synnynnäinen taipumus, joka on alkujaan auttanut välttämään mahdollisesti myrkyllisiä ruokia. Tästä pelosta on kuitenkin mahdollista päästä irti kokeilemalla ja opettelemalla. Ihmisillä on myös synnynnäinen kyky oppia eri-laisten ruokien nauttimisesta aiheutuneista seuraamuksista, kuten pahoinvoinnista tai nauttimisesta. Yksi ruoan kuluttamiseen vaikuttava asia on henkilön eettiset asenteet ruokaan, esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattava torjuu mielessään liharuoat. Ruoka-asenteet vaikuttavat suuresti kuluttamiseen ja moni asennoituukin ruokaan ristiriitai-sesti. Tästä esimerkkinä herkuttelu vastaan terveellisyys tai ravinnon oikeaoppisuus.