• Ei tuloksia

Munasarjasyöpä potilaita oli rekisteröintijakson aikana 86 ja munajohdinsyöpäpotilaita 6. ICD- 10 – luokituksen mukaan munasarjasyövän diagnosointikoodit ovat C56.00-56.98 ja munajohtimen syövän C57.0. Lisäksi diagnoosikoodin D39.10–39.72 Naisen sukupuolielinten kasvutaipumukseltaan epäselvät ja tuntemattomat kasvaimet oli diagnosoitu 22 potilasta.

40 Taulukko 24. Munasarjasyöpä ja munajohdin syövän diagnoosikoodit vuosina 2014–2015.

C56.00 Munasarjasyöpä ilman histologista vahvistusta C56.71Seroosiepiteliaalinen munasarjasyöpä

C56.72Musinoosiepiteliaalinen munasarja

C56.73Endometroidiepiteliaalinen munasarjasyöpä C56.74Mesonefroidi epiteliaalinen munasarjasyöpä C56.79 Muu epiteliaalinen munasarjasyöpä

C56.91 Munasarjasyöpä, itusolukasvain C56.92 Munasarjasyöpä, sukupienakasvain

C56.98 Munasarjasyöpä, muut tai epämääräinen histologia C57.0 Munajohtimen syöpä

0 10 20 30 40 50 60

C56.00 C56.71 C56.72 C56.73 C56.74 C56.79 C56.91 C56.92 C56.98 C57.0

Munasarjasyöpä ja munajohtimen syöpä

diagnoosikoodit

41 Taulukko 25. Munasarjasyövän (n=86) gradusluokitus vuosina 2014–2015.

Kaikki munajohtimen syövät (n=6) olivat gradusluokitukseltaanhighgradea.

Taulukko 26. Munasarjasyövän levinneisyysluokitus FIGO 2014.

Munajohtimen syöpäpotilaista (n=6) kaikille oli tehty levinneisyyskartoitus. Levinneisyysluokitus jakauma oli stage IA (n=2), stage IIA (n=1), stage IIB (n=1), stage IVA (n=1) ja stage IVB (n=1).

0 10 20 30 40 50 60 70

Gradus 1 Gradus 2 Gradus 3 Low grade High grade Ei

gradusluokitusta

Munasarjasyövän gradusluokitus

0 5 10 15 20 25 30

Munasarjasyövän levinneisyysluokitus

42 Taulukko 27. Munasarjasyöpäpotilaiden saama operatiivinen hoito prosenttiosuuksin eri kirurgisista hoitomuodoista.

Taulukko 28. Munasarjasyöpäpotilaan (n=48) leikkauksen jälkeiset jäännöskasvaimet ja niiden koko.

Neoadjuvanttihoidon sai neljä potilasta. Kaikkia potilaita oli hoidettu myös kirurgisesti. Kolme tämän ryhmän potilas sai lisäksi sytostaattihoidon.

0 %

Laparoskopia Avoleikkaus Ei kirurgista hoitoa

Munasarjasyöpä potilaiden operatiiviinen hoito

Kasvaimen täydellinen poisto Jäännöskasvain alle 1cm tai 1cm Jäännöskasvain yli 1cm

Leikkauksen jälkeisen jäännöskasvaimen koko

43 Neljä potilas ei saanut leikkaushoidon lisäksi muita hoitomuotoja. Sytostaattihoitoa sai 74 potilasta.

Tästä ryhmästä valtaosa oli saanut kirurgisen hoidon 69 ja leikkaamattomia potilaita oli viisi.

Munajohtimen syöpäpotilaista (n=6) yhtä ei hoidettu operatiivisesti, neljälle oli tehty laparoskooppinen leikkaus ja yhdelle tehtiin avoleikkaus. Yksi leikattu potilas oli saanut neoadjuvanttihoidon. Neljä potilasta oli saanut sytostaattihoidon ja yksi potilas oli saanut sytostaattihoidon lisäksi ulkoista sädehoitoa.

ICD 10- luokituksen mukaan diagnosointiin 22 potilasta koodeilla D39.10–39.72 Naisen sukupuolielinten kasvutaipumukseltaan epäselvät ja tuntemattomat kasvaimet.

Taulukko 29. ICD 10 – luokituksen diagnoosikoodit naisen sukupuolielinten kasvutaipumukseltaan epäselvät ja tuntemattomat kasvaimet.

Gradusluokitus oli tehty 16 potilaalle: gradus 1 (n=1), gradus 2 (n=1), low grade (n=8) ja high grade (n=6). Levinneisyysluokitusolitehty (n=14) potilaalle: stage I (n=4), stage IA (n=4), stage IB (n=1), stage IC1 (n=1), stage IC2 (n=1) stage IIB (n=1), stage III (n=1) ja stage IV (n=1).

Kaikki ryhmän potilaat oli hoidettu kirurgisesti. Leikkausmuotona oli käytetty laparoskooppista leikkausta (n=8) ja avoleikkausta (n=14). Muita hoitomuotoja ei ollut käytetty.

0

44

10 POHDINTA

Ulkosynnytinsyöpä kattaa noin 5 % kaikista gynekologisista syövistä. Yleisin paikka ulkosynnytinsyövällä on isot häpyhuulet (10). Aineistossa oli yhteensä 28 (2014 n=12 ja 2015 n=16) ulkosynnytinsyöpää, joista puolet oli isojen häpyhuulien alueella. Aineiston potilaista 7 %:lla oli ulkosynnytinsyöpä. Tämä vastaa kirjallisuuskatsauksessa olevia arvoja. Ulkosynnytinsyövistä noin 90 % on levyepiteeliperäisiä (2). Rekisteriaineistossa oli 25 levyepiteeliperäistä ulkosynnytinsyöpää, joka tekee niin osuudesta kokonaisaineistossa 89 %.

Emätinsyövän harvinaisuus näkyi selkeästi aineistossa. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 20 uutta tapausta (13). Kuopion yliopistollisessa sairaalassa diagnosoitiin vuonna 2014 kolme emätinsyöpää ja vuonna 2015 ei yhtään.

Aineistossa diagnosoitiin 28 kohdunkaulan alueen syöpäpotilasta. Kohdunkaulakanavan levyepiteeli karsinoomaa oli yleisin muoto, joita diagnosoitiin aineistokeruuvuosina 13 kappaletta.

Muita levyepiteeliperäisiä kohdunkaula kanavan syöpiä diagnosoitiin 7 kappaletta. Nämä olivat kohdunnapukan levyepiteelikarsinoomia. Levyepiteeliperäisiä syöpiä oli 68 % kaikista kohdunkaulakanavan syövistä. Kirjallisuuslähteiden mukaan n. 60 % kohdunkaulakanavan syövistä on levyepiteeliperäisiä (2, 17) Aineistossa levyepiteeliperäisiä syöpiä oli keski-arvoa enemmän.

Tämä voi johtua yliopistosairaalan potilasmateriaalista verrattuna keskussairaaloihin.

Vaikea asteisia kohdunkaulan dysplasioita oli 26 kappaletta. Aineistoon kerättiin vaikea asteiset CIN3-tyyppiset dysplasiat. CIN1 ja CIN2 lieväasteisia muutoksia ei kerätty.

Vuosien 2014–2015 aikana diagnosoitiin 148 kohtusyöpää. Rekisteriaineiston yleisin syöpä oli kohdun runko-osan limakalvon adenokarsinooma, joka diagnosoitiin (n=124) potilaalla. Rekisteriin kerättiin myös kohdun vaikea asteiset dyplasiat. Aineistossa 45 % oli kohtuperäisiä syöpiä.

Syöpärekisterin mukaan noin puolet kaikista gynekologisista syövistä on kohtusyöpiä (15).

Rekisteriaineistossa oli hieman vähemmän kohtusyöpiä. Tämä voi selittyä yliopistosairaalan potilasmateriaalilla, jossa esiintyy enemmän harvinaisempia syöpiä ja niiden diagnosointia ja hoitoa, joka vähentää yleisimpien syöpien osuutta syöpien kokonaismäärästä.

45 Munasarjasyöpä on toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Siihen sairastuu 1-2 % naisista. Suomessa tilastoidaan vuosittain reilut 400 uutta munasarjasyöpää. (5, 6) Munasarjasyöpä potilaita oli rekisteröintijakson aikana (n=86) ja munajohdinsyöpäpotilaita (n=6). Itusolukasvaimien osuus munasarjasyövistä on 3-5 %. (5, 6) Rekisteriaineistossa diagnosoitiin 2 kappaletta itusolukasvaimia, joka on 2 % aineiston munasarjasyövistä. Sukupienakasvaimet ovat lähtöisin munasarjan stroomasta ja niiden osuus munasarjakasvaimista on 3-5 % (5). Rekisteriaineistossa diagnosoitiin 2 kappaletta sukupienakasvaimia, joka on 2 % aineiston munasarjasyövistä.

Tutkimusaineistossamme syöpien esiintyvyys vastaa esiintyvyyttä Suomen syöpärekisterissä.

46

LÄHTEET

1. Suomen Syöpärekisteri. 2019. Syöpätilastosovellus.

https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/ Viitattu 5.2.2019.

2. Pakarinen P., Jakobsson M. ja Mäenpää J. 2019. Ulkosynnyttimien, emättimen ja kohdunkaulan kasvaimet. Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim.

3. Grenman S. ja Auranen A. 2019. Kohdun limakalvon ja kohtulihaksen sairaudet.

Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim.

4. Amant F., Mirza M. R., Koskas M., Creutzberg C. L. 2018. Cancer of the corpus uteri. Figo cancer report 2018.International Journal of Gynecology & Obstetrics. Volume 143, Issue S2 5. Grenman S. ja Leminen A. 2013. Munajohdinsyöpä ja munasarjakasvaimet. Syöpätaudit.

Duodecim.

6. Loukovaara M, Riska A. ja Bützow R. 2019. Munasarja- ja munanjohdinkasvaimet.

Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim.

7. Lim, D. ja Oliva, E. 2013. Precursors and pathogenesis of ovarian carcinoma. Royal Collage Pathologists of Australia. Pathology 45(3).

8. Puistola, U. 2018. Munasarjasyöpä. Suomen lääkärilehti 2018;73(16):994–998.

9. Grenman S. ja Leminen A. 2013. Gynekologisten syöpien yleisyys ja hoitoperiaatteet.

Syöpätaudit. Duodecim

10. Grenman S. ja Leminen A. 2013. Ulkosynnytinsyöpä. Syöpätaudit. Duodecim.

11. Linda J. Rogers, Mauricio A. Cuello. 2018. International journal of gynecology &

obstetrics. Figo cancer report 2018. Cancer of the vulva.

https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijgo.12609. Viitattu 4.2.2019.

12. Koh WJ, Greer BE, Abu-Rustum NR, Campos SM, Cho KR, Chon HS, Chu C, Cohn D, Crispens MA, Dizon DS, Dorigo O, Eifel PJ, Fisher CM, Frederick P, Gaffney DK, Han E, Higgins S, Huh WK, Lurain JR 3rd, Mariani A, Mutch D, Nagel C, Nekhlyudov L, Fader AN, Remmenga SW, Reynolds RK, Tillmanns T, Ueda S, Valea FA, Wyse E, Yashar CM, McMillian N, Scavone J. 2017.Vulvar Cancer, Version 1.2017, NCCN Clinical Practice Guidelines in Oncology. J Natl ComprCancNetw.Jan; 15(1):92–120.

13. Adams, T. S., Cuello A. M. 2018. Cancer of the vagina. International Journal of Gynecology

& Obstetrics – FIGO Cancer Report 2018. Volume 143, Issue S2.

14. Grenman S. ja Leminen A. 2013. Emätinsyöpä. Syöpätaudit. Duodecim.

15. Suomen syöpärekisteri. 2018. Syöpätilastosovellus.

https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/ Viitattu 6.2.2019.

47 16. Pakarinen P.,Jakobsson M. ja Mäenpää J. 2019. Pahanlaatuiset kasvaimet. Emätinsyöpä.

Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim.

17. Käypä hoito. 2016. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä.

18. Jääskeläinen, E., Palmgren, J-E. ja Anttila, M. 2018. Paikallisesti edenneen

kohdunkaulasyövän hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(1):61-9.

19. Mäenpää J. ja Wigren T. 2014. Kohdunkaulasyövän hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(16):1607–12.

20. Suomen syöpärekisteri. 2018. Syöpätilastosovellus.

https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/ Viitattu 7.2.2019.

21. Grenman S. ja Leminen A. 2013. Kohdunkaulasyöpä. Syöpätaudit. Duodecim.

22. Bhatla, N.,Berek, J. S., CuelloFredes, M., Denny, L. A., Grenman, S., Karunaratne, K.

Kehoe, S. T., Konishi, I., Olawaiye, A. B. 2019. International Journal of Gynecology &

Obstetrics. Revised FIGO staging for carcinoma of the cervix uteri. Viitattu 19.2.2019.

23. Grenman S. ja Leminen A. 2013. Kohdunrunkosyöpä ja kohtusarkoomat. Syöpätaudit.

Duodecim.

24. Virtanen A. ja MalilaN. 2018. Gynekologisten syöpien epidemiologiaa Suomessa.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(12):1259–61.

25. Syöpätilastot. Suomen Syöpärekisteri. http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot. Viitattu 20.2.2019.

26. Huvila J. ja Carpén O. 2018. Endometriumkarsinooman molekulaarinen luokittelu ja kudosperäiset ennustetekijät. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2018;134(12):1265–71.

27. Loukovaara M., Luomaranta A. ja Leminen A. 2014. Kohdunrunkosyövän hoito.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 014;130(22–23):2348–55.

28. Berk, J.S., Kehoe, S.T., Kumar, L., Friedlander, M. 2018. Cancer of the ovary, fallopian tube, and peritoneum. Figo cancer report 2018.International Journal of Gynecology &

Obstetrics. Volume 143, Issue S2.

29. Syöpärekisteri. https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/ Viitattu 17.9.2019.

30. Titus-Ernstoff, L., Perez, K., Cramer, DW, Harlow, BL., Baron, JA and Greenberg, ER.

2001. Menstrual and reproductive factors in relation to ovarian cancer risk. British Journal of Cancer 2001, 84(5), 714-721.

31. Bützow, R. ja Stenbäck F. 2012. Munasarjat ja munatorvi. Patologia. Duodecim.

48 32. Sallinen, H. 2010. Ovarian cancer and gene therapy - modelling, angiogenesis and targeting vascular supply. ItäSuomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta / A.I. Virtanen -instituutti / Bioteknologia ja molekulaarinen lääketiede. Väitöskirja

33. Puistola, U., Anttila, M. ja Pääkkö, E. 2018. Munasarjasyövän leikkaushoidon suunnittelu.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(12):1289–94

34. Mäenpää, J. 2018. Munasarjasyövän uusien lääkehoitojen mahdollisuudet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(12):1297–304

35. Armstrong, D. K., Bundy, B., Wenzel, L., Huang, H. Q., Baergen, R., Lele, S., Copeland, L.

J., Walker, J. L. & Burger, R. A. 2006. Intraperitoneal Cisplatin and Paclitaxel in Ovarian Cancer. New England Journal of Medicine 2006; 354:34-43

36. McGuire, W. P., William J. Hoskins, W. J., Brady, M. F., Kucera, P.R., Partridge, E. E., Look, K. Y., Clarke-Pearson, D. L., & Davidson, M. 1996. Cyclophosphamide and Cisplatin Compared with Paclitaxel and Cisplatin in Patients with Stage III and Stage IV Ovarian Cancer. New England Journal of Medicine 1996; 334:1-6.

37. Shih, I-M ja Kurman J. 2004. Ovarian Tumorigenesis. A proposed model based on morphological and molecular genetic analysis. American Journal of Patology. Vol. 164, No.

5.