“Miten hyvin seuraavat peruskouluikääsi koskevat väitteet pitävät paikkaansa?”

JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ

TÄYSIN ERI MIELTÄ TÄYSIN

SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN EN OSAA SANOA

ERI MIELTÄ

Vanhempasi tukivat liikuntaharrastuksiasi esimerkiksi maksamalla ne tai kuljettamalla niihin*

Vanhempasi osallistuivat koulun vanhempainiltoihin Sinulla oli jokin liikuntaharrastus

Vanhempasi tiesivät, missä vietit vapaa-aikaasi ja kenen kanssa

Vanhempasi antoivat sinulle myönteistä palautetta kasvamisestasi ja taitojesi kehittymisestä

Vanhempasi kertoivat, kuinka rakas ja tärkeä heille olet Vanhempasi pitivät kiinni säännöllisistä ruoka- ja nukkumaanmenoajoista

Puhuit vanhempiesi kanssa iloistasi ja suruistasi Vanhempasi auttoivat sinua läksyjen tekemisessä Vanhempasi kehottivat sinua syömään terveellisemmin Vanhempasi järjestivät tai ehdottivat sinulle liikuntaharrastuksia

Vanhempasi seurasivat television katseluun ja tietokonepelien pelaamiseen käyttämääsi aikaa Kurinpitotapana oli kovaääninen sanominen tai huutaminen

Puhuit vanhempiesi kanssa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista

Vanhempasi innostivat sinua liittymään yhdistys- tai järjestötoimintaan

Kurinpitotapana oli fyysinen puuttuminen

0 % 50 % 100 %

* Kysytty vain niiltä, joilla oli jokin liikuntaharrastus.

83 12 2 2 0

66 23 6 4 1

73 13 5 9 0

53 35 8 3 0

49 39 10 2 0

50 35 11 4 0

40 41 15 5 0

34 41 17 7 1

35 39 17 9 0

31 40 19 10 1

31 34 22 13 1

27 32 23 17 1

14 33 31 21 1

11 28 35 26 1

8 17 31 42 2

3 8 19 69 1

TAULUKKO 6. Lapsuudenkodin kasvatuskäytäntöjä. Faktorianalyysin ja faktoripisteiden keski-arvotarkastelun yleisesittely.*

Faktori 1. Avoin, keskus-televa

Faktori 2. Huolehtiva, rajoja asettava

Faktori 3. Kannustava, aktivoiva

Faktori 3. Autoritaari-nen, kurittava Puhuit vanhempiesi kanssa

iloistasi ja suruistasi Vanhempasi kertoivat, kuinka rakas ja tärkeä heille olet

Vanhempasi antoivat si-nulle myönteistä palautetta kasvamisestasi ja taitojesi kehittymisestä

Puhuit vanhempiesi kanssa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista

Vanhempasi pitivät kiinni säännöllisistä ruoka- ja nukkumaanmenoajoista Vanhempasi auttoivat sinua läksyjen tekemisessä Vanhempasi seurasivat television katseluun ja tie-tokonepelien pelaamiseen käyttämääsi aikaa Vanhempasi tiesivät, missä vietit vapaa-aikaasi ja kenen kanssa

Vanhempasi osallistuivat koulun vanhempainil-toihin

Vanhempasi järjestivät tai ehdottivat sinulle

Ominaisarvo 3,72 Ominaisarvo 1,52 Ominaisarvo 1,10 Ominaisarvo 1,07

Kumulatiivinen selitysaste Kenen lapsuudenkotia ei

kuvaa:

Kenen lapsuudenkotia ei kuvaa:

Kenen lapsuudenkotia ei kuvaa:

Kenen lapsuudenkotia ei kuvaa: Asui pääasiassa vain isän kanssa

* Muuttujien lataukset eri faktoreille liitetaulukossa 5.

20–25, 210.)

Nuorisobarometrissa isää ja äitiä ei eritelty, vaan kysyttiin yleensä vanhempien kanssa iloista ja suruista puhumisesta. Aiemmassa tutkimuk-sessa niin isän kuin äidinkin kanssa keskustelun helppoudella on havaittu olevan positiivinen yhteys muun muassa lapsen elämäntapoihin, ruumiinkuvaan, koettuun terveyteen ja elämään tyytyväisyyteen. Oletettavasti äidin ja isän kans-sa puhumiseen liittyy pitkälti kans-samoja tekijöitä, kuten perheen keskustelemisen ja kuuntelemi-sen taidot sekä keskinäinen luottamus (Tamara

& Aldeis 2008). Nuorisobarometrin tulosten mukaan avoin, keskusteleva lapsuudenkoti on voimakkaassa yhteydessä nuoren vahvempaan sosiaaliseen luottamukseen. Nuoret, jotka ovat saaneet vanhemmiltaan myönteistä palautetta tai puhuneet vanhempiensa kanssa iloistaan ja suruistaan, ovat kautta linjan elämäänsä ja sen eri osa-alueisiin (jotka esitellään kuviossa 40) selvästi tyytyväisempiä kuin vähemmän keskustelevissa perheissä kasvaneet. Avoimes-ti keskustelevien koAvoimes-tien kasvateilla on nuo-ruusiässä myös muita harvemmin kuluttavia terveys tapoja, humalajuomista ja liian vähäistä liikuntaa.

Toiselle faktorille latautuvat väitteet, jotka kuvaavat vanhempia, jotka seurasivat ruoka- ja nukkumaanmenoaikoja, television ja tietoko-neen käyttöä, läksyjen tekemistä ja jotka tiesivät, missä lapsi aikaansa vietti. Tämä huolehtivaksi ja rajoja asettavaksi nimetty ulottuvuus on tyy-pillisin ruotsinkielisille ja hyvin toimeentuleville perheille. Peruskoulun keskiarvolla mitaten kou-lumenestys on vahvasti yhteydessä huolehtivaan ja rajoja asettaneeseen lapsuudenkotiin. Myös opiskelupaikan ja suoritettujen tutkintojen mu-kaisessa vertailussa nämä jämäkän kasvatuksen alla varttuneet nuoret ovat menestyneet hy-vin. Vaikka koko faktorilla sukupuolierot ovat pieniä, yksittäisistä kysymyksistä voi havaita vanhempien valvoneen tarkemmin tyttäriään kuin poikiaan siinä missä ja keiden kanssa nämä vapaa-aikaansa viettivät.⁸⁴

Kolmannelle, kannustavaksi ja aktivoivaksi

nimetylle faktorille latautuvat lapsiaan liikunta-harrastuksiin, järjestöihin ja terveellisempään ruokavalioon kehottavat vanhemmat. Tällainen innostavuus on tyypillisintä alle 20-vuotiaiden, ruotsinkielisten ja korkeasti koulutettujen van-hempien jälkeläisten vastauksissa. Kiinnostavaa sinänsä, että näin aktivoivaksi koetussa kodissa kasvaneiden koulumenestys on kuitenkin ollut keskimääräistä heikompaa.

Neljäs faktori kuvaa autoritaarista kurikas-vatusta, koska sille latautuvat vahvasti fyysinen puuttuminen ja kovaääninen sanominen tai huutaminen kurinpitotapana. Tällainen kuva lapsuudenkodista on tyypillisin pojille ja vä-hemmän koulutetuille. Se, että nuorimmilla ikäryhmillä tämän faktorin pisteet ovat matalia, kertoo omalla tavallaan vanhakantaisen kuri-kasvatuksen vähenemisestä, mikä on linjassa Lastensuojelun keskusliiton tutkimustulosten kanssa (Sariola 2012; ks. myös kuvio 37 ja sen tulkinta). Vanhemman iällä lapsen syn-tyessä ei ole yhteyttä kurikasvatukseen, kuten ei muihinkaan taulukon 6 faktoreista. Huutoon tai fyysiseen kontaktiin turvautuvat perheet ovat barometriaineistossa tyypillisesti heikosti toimeentulevia, alkoholia paljon kuluttavia, ja tällaisten perheiden vanhempien koulutustaso on matala. Tärkeä tulos on se, että tällaisissa perheissä eläneistä lapsista kasvaa muihin ih-misiin vähemmän luottavia nuoria.

Nuorten ja vanhempien näkemykset lapsuudenkodista

Kuviossa 37 vertaillaan nuorten ja heidän omien vanhempiensa näkemyksiä lapsuudenkodin ar-jesta ja kasvatuskäytännöistä. Toisin kuin edellä, kuviossa 36 mukana ovat siis vain ne nuoret, joilta haastateltiin myös vanhempi tai vanhem-mat (n=596). Kuviossa väitteiden kanssa samaa tai eri mieltä olemisen keskiarvojen erotukset on laitettu suuruusjärjestykseen. Nuoret siis alle-kirjoittavat ylimpänä olevan väitteen fyysisestä puuttumisesta kurinpitotapana useam min kuin heidän vanhempansa.⁸⁵ Nuorista 10 prosenttia, mutta heidän vanhemmistaan vain 4 prosenttia

sanoo fyysisen puuttumisen kuuluneen lapsuudenkodin kurinpitoon. Näkemys erojen syyt voivat olla paitsi muistikuvien eroavai-suuksissa tai vanhempien kaunistelevissa vas-tauksissa, myös suku polvien tulkintaeroissa siitä, missä kulkee fyysisen puuttumisen raja.

Lasten suojelun keskusliiton tuoreessa kyselyssä (Sariola 2012) lasten kanssa asuvista vastaajista ainoastaan 10 prosenttia hyväksyy nykyään ruu-miillisen kurituksen, mutta silti esimerkiksi 36 prosenttia vanhemmista myönsi tukistaneensa

lasta ja 21 prosenttia näpäyttäneensä lasta sormille. Nähtävästi kaikki vanhemmat eivät aina miellä lievempää väkivaltaa väkivallaksi.⁸⁶

Kiinnostavasti kaikki muut väitteet sen sijaan ovat sellaisia, että vanhemmat pitävät niitä osuvampina kuvaamaan kotia, jossa haastateltu nuori varttui. Suurin osa kuvauk-sista on hengeltään myönteissävytteisiä, mikä saattaa viitata kyselytutkimuksissa havaittuun taipumukseen kaunistella vastauksia – valta-osa kysymyksistähän liittyy varsin suoraan

KUVIO 37. Nuorten ja heidän omien vanhempiensa lapsuudenkotia peruskouluiässä