Yleiskuva nuorten lapsuudenkodin ilmapiiristä antamista arvioista on myönteinen (kuvio 31).
Lähes yhdeksän kymmenestä kokee vähintään melko paljon lapsuudenkotia kuvaaviksi mää-reet rakastava, kannustava ja sopuisa. Kiireiseksi ilmapiiriä kuvaa noin 40 prosenttia, riitaisaksi 15 ja välinpitämättömäksi vain muutama pro-sentti nuorista.
Vanhemmat näkevät kodin ilmapiirin hie-man nuoria sopuisampana, nuoret vastaavasti hieman riitaisampana. Se, etteivät näkemyk-set yleisesti ottaen suuresti poikkea toisistaan, on siinä mielessä yllättävää, että vanhemmilta pyydettiin arvioita haastatteluhetken kodin, nuorilta puolestaan lapsuudenkodin ilmapii-ristä. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä yksittäisen kodin hengen jatkuvuutta koskevia päätelmiä lasten muutettua pois, sillä kyse on keskiarvois-ta. Tarkasteltaessa yksittäisen nuoren lapsuu-denkodistaan ja tämän vanhemman nykyisestä kodistaan antamia arviointeja havaitaan niiden korreloivan vahvasti vain riitaisuuden ja kiirei-syyden kohdalla.
Vanhemman iällä lapsen syntyessä ei ole yhteyttä siihen, millaiseksi lapsi kodin ilmapii-rin on kokenut. Eri sukupuolten muistikuvat lapsuudenkodista poikkeavat toisistaan siten, että tytöt ovat kokeneet ilmapiirin hieman rii-taisampana, pojat puolestaan sopuisampana.
Ikäryhmittäisistä eroista merkitsevä on vain nuorimpien muita yleisempi kokemus lapsuu-denkodista sopuisana mutta myös kiireisenä.
Jälkimmäisen voi tulkita merkiksi ajallisesta muutoksesta kohti suurempaa kiirettä. Vaih-toehtoisessa tulkinnassa aika on tältä osin kul-lannut niiden muistoja, joiden ajallinen etäisyys lapsuudenkotiin on suurempi.
Haastatteluissa ei varsinaisesti kysytty lap-suudenkodista poismuuttamisen ikää, mutta sen voi selvittää yhdistämällä tiedot iästä ja
perhemuodosta. Sillä, minkä ikäisenä nuori on muuttanut pois, ei näyttäisi olevan yhteyt-tä kokemuksiin lapsuudenkodin ilmapiirisyhteyt-tä.
Varhaiseen omaan kotiin muuttamiseen ei tä-män valossa näyttäisi liittyvän kielteisiä koke-muksia lapsuudenkodin ilmapiiristä.74 Kaikissa ikäryhmissä lapsuudenkodissa yhä asuvat nuoret kylläkin pitävät ilmapiiriä sopuisampana ja vä-hemmän riitaisana kuin pois muuttaneet, mutta 25–29-vuotiaiden ikäryhmästä enää prosentin verran asuu vanhempiensa kanssa.
Etelä-Suomessa on kokemus lapsuuden-kodin kiireisyydestä selvästi yleisempi kuin muualla. Kuntatyypin mukaisessa vertailussa pääkaupunkiseutu erottuu kaikkein kiireisimpä-nä, mutta ero on huomattava verrattuna muihin kaupunkeihin, ei niinkään maaseutumaisiin kuntiin. Vanhempien koulutustaso on selvästi yhteydessä lapsuudenkodin kiireiseen ilmapii-riin, ja nimenomaan niin päin, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla kokemus kiireestä on muita yleisempää. Samansuuntai-seen tulokSamansuuntai-seen päätyi THL:n tuore tutkimus, jossa korkeammin koulutetut kokivat muita yleisemmin ongelmia perheen yhteisen ajan riittävyydessä (Kaikkonen ym. 2012). Tämä hei-jastanee ainakin korkeasti koulutettujen kovia työelämän vaatimuksia, miksei myös aktiivisen vapaa-ajan luomia ajankäyttöpaineita.
FinEdu-tutkimuksen75 tulosten mukaan vanhempien kiireisyys voi olla haaste nuoren omalle jaksamiselle, ja uupumus näyttää ole-van perheessä jaettua. Tässä mielessä kiirei-syyden yleisyys sosioekonomisesti hyvinvoi-vissa perheissä on poikkeama hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kasautumistrendiin. Toisaalta paremmin koulutettujen keskimäärin parem-pi taloudellinen tilanne myös suojaa perheen uupumukselta, johon taloudellisten huolten on havaittu vaikuttavan. (Salmela-Aro 2011.) Nuorisobarometrin aineistossa lapsuudenkodin parempi taloudellinen toimeentulo vaikuttaa myönteisesti kaikkiin lapsuudenkodin ilmapiiriä kuvaaviin kysymyksiin. Ainoastaan kiireisek-si kokemisessa ei paremmin ja huonommin
toimeentulevien perheiden lasten vastauksissa ole eroa.
Kiireiseksi koetuissa perheissä syötiin muita perheitä harvemmin yhdessä kotona, katsottiin vähemmän yhdessä televisiota ja pelattiin yhdes-sä vähemmän lautapelejä tai korttia. Kuviossa 33 esitetyistä perheen yhteisistä tekemisistä ainoa asia, jota kiireisissä perheissä tehtiin hieman muita perheitä useammin on yhdessä ravinto-loissa syöminen. Kiireen tunnulla sen sijaan ei ole yhteyttä perheen yhteiseen liikunnan har-rastukseen, ulkoiluun, kotitöiden tekemiseen, kulttuuritapahtumissa käymiseen tai kyläilyyn.
Tämä auttaa pohdittaessa havaittujen yhteyk-sien syy- ja seuraussuhteita. Näyttää ennemmin siltä, että perheen muista syistä johtuva kiirei-syys vaikuttaa yhdessä harrastamisen vähyyteen, kuin siltä, että perheen yhdessä tekemisen pal-jous lisäisi koettua kiireen tuntua.
Kokemus lapsuudenperheen ilmapiiristä on yhteydessä nuoren sosiaalisen luottamuk-sen määrään (määriteltynä kuten kuviossa 17). Luottavaisemmat nuoret ovat kokeneet lapsuuden kodin rakastavampana, sopuisampana ja kannustavampana, vähemmän luottavaiset rii-taisampana ja välinpitämättömämpänä. Ainoas-taan kiireisyyden tuntuun ei luottamuksen mää-rä ole yhteydessä. Edellä nähtiin, että sosiaa linen luottamus periytyy vanhemmilta lapsille (kuvio 19 sivulla 45). Kuten Kortteinen ja Elovainio
artikkelissaan toteavat, näistä yhteyksistä ei kuitenkaan ole syytä kiirehtiä vetämään johto-päätöksiä siitä, millä tavoin luottamus perheessä periytyy. Perheen sisäinen elämä ja ilmapiiri ei välttämättä ole tässä se välittävä tekijä, vaan yhteys voi kulkea toisin päin, niin, että nuoren asenne selittää hänen muisti kuviaan. Kuitenkin myös vanhempien sosiaalisen luottamuksen määrä ennustaa nuoren kokemusta perheen ilmapiiristä, minkä voi tulkita tukevan tulkin-taa, jonka mukaan luottamus tai epä luottamus periytyy vanhemmilta lapsille perheen sisäisen sosiaalisen elämän kautta. (Ks. Kortteinen ja Elovainio s. 161–163.)
Lapsuudenkodin ilmapiiri ja alkoholi
Nuorten antamalla arviolla lapsuudenkodin alkoholinkäytöstä ja ilmapiiristä on selvä yhteys.
Kuviosta 32 nähdään, että ilmapiirin kannalta ei juuri ole eroa, käytettiinkö perheessä alkoholia vähän vai ei lainkaan. Sen sijaan jo kohtalaiseksi arvioitu alkoholinkäyttö on yhteydessä sopui-san ilmapiirin selvään vähenemiseen. Suurin ero on kuitenkin paljon alkoholia käyttäneisiin perheisiin, joissa ilmapiiri on ollut kautta linjan heikompi: välinpitämättömämpi, riitaisampi, vähemmän kannustava ja vähemmän rakastava.
Ainoastaan ilmapiirin kiireisyyteen ei alkoholin-käytöllä näytä olleen yhteyttä.
KUVIO 31. “Kuinka paljon seuraavat määreet kuvaavat lapsuudenkotisi ilmapiiriä?” (%)
ERITTÄIN PALJON EI OLLENKAAN
EN OSAA SANOA MELKO PALJON
MELKO VÄHÄN ERITTÄIN VÄHÄN
47 43 8 2 0 1 40 47 10 2 1 0 34 51 11 3 1 0 6 35 39 12 6 1 2 13 34 28 23 0 1 3 20 27 48 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Välinpitämätön Riitaisa Kiireinen Sopuisa Kannustava Rakastava
KUVIO 32. “Kuinka paljon seuraavat määreet kuvaavat lapsuudenkotisi ilmapiiriä?”
Ryhmittely lapsuudenkodin alkoholinkäytön mukaan. (%)
KUVAA ERITTÄIN PALJON EI LAINKAAN
ERITTÄIN VÄHÄN MELKO PALJON
MELKO VÄHÄN
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei käytetty alkoholia
Käytettiin vähän Käytettiin kohtalaisesti Lapsuudenkodissa käytettiin paljon alkoholia Ei käytetty alkoholia Käytettiin vähän Käytettiin kohtalaisesti Lapsuudenkodissa käytettiin paljon alkoholia Ei käytetty alkoholia Käytettiin vähän Käytettiin kohtalaisesti Lapsuudenkodissa käytettiin paljon alkoholia Ei käytetty alkoholia Käytettiin vähän Käytettiin kohtalaisesti Lapsuudenkodissa käytettiin paljon alkoholia Ei käytetty alkoholia Käytettiin vähän Käytettiin kohtalaisesti Lapsuudenkodissa käytettiin paljon alkoholia Ei käytetty alkoholia Käytettiin vähän Käytettiin kohtalaisesti Lapsuudenkodissa käytettiin paljon alkoholia Rakastava
Kannustava
Sopuisa
Kiireinen
Riitaisa
Välinpitämätön
Nuorilta kysytyn lapsuudenkodin alkoholinkäytön luokat: ei käytetty n=328; käytettiin vähän n=801;
käytettiin kohtalaisesti n= 624; käytettiin paljon n=126.
30 46 19 3 2 43 47 8 2 0 51 41 6 2 0 51 39 8 1 0
27 40 25 6 2 37 50 11 2 1 42 49 6 2 1 47 39 11 2 1
14 42 31 10 3 27 58 12 2 1 40 50 7 2 1 43 42 11 3 1
10 35 37 11 8 7 35 40 13 5 6 38 40 12 5 6 33 39 14 8
11 33 35 12 9 1 13 40 28 19 1 11 30 31 27 2 9 33 30 26
4 10 37 19 30 1 4 22 26 47 1 2 16 29 52 1 3 17 28 51