Mitä ajatuksia tämä tutkimusprosessi herättää omalla kohdallani?

12. POHDINTAA

12.2 Mitä ajatuksia tämä tutkimusprosessi herättää omalla kohdallani?

Tämä tutkimusprosessi kokonaisuudessaan on selkeyttänyt käsityksiäni ammattitaidon oppimisesta ja palauttanut mielessäni oppilaitoksessa tapahtuvalle oppimiselle sille kuu-luvan merkityksen. Oppilaitoksen tehtävänä on auttaa nuoria oppimaan alan ammatilliset perusasiat ja tiedostamaan ammatissa tarvittavat muutkin kuin tekniset kvalifikaatiot.

Kyse on myönteisen ammatillisen sosialisaatioprosessin alkuun saattamisesta.

Työssäoppiminen on nuorelle merkittävä kokemus, jossa hän kohtaa työelämän todelli-suuden ja aikuitodelli-suuden maailman. Nuori voi sopeutua työelämän sääntöihin ja normeihin, mutta voi myös olla sopeutumatta niihin ja etsiä muita ratkaisuja omalla kohdallaan.

Parhaimmillaan aktiivinen ja oma-aloitteinen opiskelija voi tuoda uusia tuoreita näke-myksiä ja esimerkiksi tietotekniikan osaamista työyhteisöön ja omalta osaltaan kehittää sitä.

Työpaikkaohjaajien ja ammatillisten opettajien koulutuksessa on syytä painottaa pereh-dyttämisen ja suunnittelun merkitystä työssäoppimisessa. Opiskelijoiden työtehtävien tulisi olla sopivan tasoisia ja riittävän haasteellisia. Työyhteisön suhtautumisella on erit-täin suuri merkitys oppimisessa. Mikäli työyhteisön suhtautuminen opiskelijaan on negatiivinen tai välinpitämätön, tulisi asiasta keskustella avoimesti. On selvitettävä mistä tuo suhtautuminen johtuu: työyhteisöstä, opiskelijasta, oppilaitoksesta vai jostain muus-ta. Voi olla tarpeen harkita ohjaajien ja opettajien lisäkoulutusta, erityisesti koulutusta, jossa painotetaan tasavertaisen ja positiivisen suhtautumisen tärkeyttä ja erilaisuuden kohtaamista. Joskus voi tulla tilanteita, jossa työssäoppimispaikkaa on vaihdettava.

Opettajien kannalta työssäoppiminen ja opettajien työelämäjaksot ovat hyvä keino pitää alan ammattitaitoa yllä. Opettajien työelämäjaksoja tulisi mielestäni olla vähintään joka viides vuosi. Työssäoppijoiden valvontakäynneillä opettajan on syytä pysähtyä työpai-kalle toviksi ja selvittää opiskelijan työtehtävän tai työprojektin tarkoitusta ja yksityis-kohtia. Näitä tietoja voi ehkä myöhemmin käyttää oppimistilanteissa koululla. Tämä edellyttää riittävää resurssia työssäoppimisen valvontaan. On myös tärkeää luoda hyvät suhteet työpaikkaohjaajiin ja työpaikan esimiehiin ja keskustella heidän kanssaan erilai-sista asioista, muistakin kuin ammatillierilai-sista. Tämä edesauttaa yhteistyön ja työssäoppi-misen onnistumista.

Työpaikoilla opitaan niitä sisältöjä ja työhön liittyviä seikkoja, joita kulloisessakin työ-paikassa ja työtilanteessa on mahdollista. Lave ja Wenger (1991) korostavat opettamista ja tavoitteita painottavan opetussuunnitelman sijaan oppimista ja tilannesidonnaisuutta painottavaa opetussuunnitelmaa. On käytettävä hyväksi niitä positiivisia mahdollisuuk-sia ja resursseja, joita työpaikoilla esiintyy päivittäin. Työpaikoilla voidaan oppia monia hyödyllisiä taitoja, vaikka ne eivät suorastaan liittyisikään voimassa olevaan opetus-suunnitelmaan. Opitaanhan työelämässä joka tapauksessa valtaosa siellä tarvittavasta ammattitaidosta, joka liittyy työyhteisöön, kulttuuriin, toimintatapoihin, käytäntöihin ja rutiineihin ja joka on suurelta osin hiljaista tietoa.

Opetushallituksen mukaan työssäoppimisessa tulisi oppia osa opetussuunnitelman ta-voitteista aidossa ympäristössä työpaikoilla. Se, mikä osa opetussuunnitelmasta voidaan toteuttaa tällä tavalla, jää oppilaitoksen omaan harkintaan. Työpaikoilla tapahtuvan työs-säoppimisen sisältöjä tai ohjauksen laatua työpaikoilla ei voida etukäteen ennakoida ko-vinkaan tarkasti. Se, mitä opiskelijat kokevat ja oppivat työpaikalla, riippuu työpaikan työprosesseista ja siitä, missä työvaiheissa opiskelija voi tai saa olla aidosti mukana, missä taas enemmänkin sivustaseuraajana ja tarkkailijana. Tällainen tilanne on usein sähköalan työpaikoilla, varsinkin teollisuudessa, jossa jo työturvallisuus rajoittaa aloit-telijoiden työtehtävien sisältöä. Työssäoppimisen ohjaajilta ei voida kiristyvän kilpailun oloissa myöskään edellyttää opiskelijoiden syvällistä perehdyttämistä ammattialan pe-rusteisiin oman työn ohella. Tulisi ennakoida, onko työnantajilla edes mahdollisuutta tai halukkuutta irrottaa osaa parhaimmasta henkilökunnastaan jatkuvasti ja joka vuosi usean kuukauden ajaksi työssäoppimisen ja tulevien näyttöjen ohjaamiseen ja riittääkö ohjaa-jien motivaatio nuorten ohjaamiseen myös henkilökunnan vähentämistilanteissa.

Koko ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan ikäluokan työssäoppiminen saattaa tuoda työpaikkaohjaajille yllättäviä kasvatuksellisia tilanteita. He eivät välttämättä ole kohdanneet samoja yhteiskunnallisia ongelmia ja nuorten hätää, joka ammatillisen kou-lutuksen piirissä on tuttua. Koulussa saattaa esiintyä erilaisia päihteiden ja huumeiden käyttöön tai perheongelmiin liittyviä oireita. Ensimmäisenä nämä oireet ilmenevät ko-kemukseni mukaan poissaoloina ja muina koulun normien rikkomisina. Nuoret ovat yleensä herkässä iässä ammattikoulussa. Avaamalla nuorten näköalaa ja ymmärrystä nä-kemään itsensä arvostettuna työtätekevänä ammattilaisena ja omillaan pärjäävänä kan-salaisena, voidaan yhteiskunnan ja yksilön kannalta tehdä todella arvokasta työtä. Työs-säoppiminen on hyvä keino antaa realistinen kuva työelämästä ja siitä mitä se edellyttää työntekijöiltään.

Ammatillisen koulutuksen tilaa olisi pohdittava nykyistä enemmän ammatillisen sosiali-saation ja työelämän normien ja vaatimusten näkökulmasta. Onko ammatillista koulu-tusta kehitetty ja uudistettu oikeaan suuntaan kaikilta osin? Opekoulu-tusta on pirstaloitu ja karsittu opintoviikon pituisiin sirpaleisiin ja moduloitu viiteen jaksoon lukion mallin mukaisesti. Samalla on kadotettu ammatillisen koulutuksen aiempi vahvuus eli koko-naisvaltainen kasvatusvastuu ja työelämää muistuttava rytmi. Esiintyvät ongelmat pyri-tään ratkomaan erityistoimenpiteillä ja erilaisilla syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtää-villä projekteilla, kun itse asiassa opetuksen pedagoginen kehittäminen ja työelämäyh-teistyö saattaisivat olla vastaus näihin ongelmiin. Oireiden hoitamisen sijasta pitäisi puuttua opetuksen rakenteisiin ja kehittää niitä laajempien kokonaisuuksien suuntaan.

Opiskelijoille tulisi luoda mahdollisuus itsensä kehittämiseen motivoivien ja haasteel-listen ammatilhaasteel-listen projektien avulla aloittelevien ammattilaisten tapaan. Projektien tu-lisi olla sellaisia, joissa kannetaan vastuuta ja joissa suoriutumista arvostetaan ja arvioi-daan työelämän esimerkin ja kriteerien mukaisesti. Tämä edellyttää mahdollisuutta ko-konaisiin työpäiviin ja laajoihin integroituihin työelämälähtöisiin opintokokonaisuuksiin.

Yhteistyössä yritysten kanssa voitaisiin kehittää yhteisiä hankkeita tai Hukan (2001) mallin mukaista oppimiskumppanuutta. Sähköalalla se voisi tarkoittaa esimerkiksi yh-teistyössä asennusliikkeen kanssa tehtävää omakotitalon sähköistystä kaikkine vaihei-neen ja asiakaspalvelutilanteivaihei-neen. Tällaisessa toiminnassa oppilaitoksella on myös an-nettavaa yrityksille. Samalla suoritamme päätehtäväksi muodostunutta kasvatus- ja so-sialisaatiotehtäväämme. Mikäli tässä yhteiskunnallisesti tärkeässä työssä onnistutaan ja sen lisäksi kyetään opettamaan ammatillisia perusasioita, on koulutus täyttänyt tehtä-vänsä.

Lähteet:

Alasuutari, Pertti 1995. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Argyris, Chris & Schön, Donald A. 1996. Organisational learning II. Theory, Method, and Practice: Addison-Wesley Publishing Company.

Bandura, Albert 1977. Social Learning Theory. Englewood Cliffs. New Jersey: Prentice

Hall Inc.

Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas 1966. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Tiedonsosiologinen tutkielma. Yliopistopaino 2000. Helsinki: Gaudeamus.

Blackler, Frank 1995. Knowledge, knowledge Work and Organisation: An Overview and Interpretation. Organisation Studies. 1021–1046.

Creth, Sheila D. 1986. Effective On-the-Job training. Chicago: American Library Association.

Eskola, Antti 1973. Sosiaalipykologia. Helsinki: Tammi.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: tapaino.

Filander, Karin 2000. Kehittämistyö murroksessa. Akateeminen väitöskirja. Tampere:

Tampereen yliopisto.

Filander, Karin & Jokinen, Esa 2004. Tekemällä oppimisen kokeita – ammattiopettajat työssäoppimisen kentillä. Toimintatutkimus Opekon kehittämishankkeista. Lop-puraportti 2004. Tampereen yliopisto. Työraportteja 70/2004. Tampere: Yhteis-kuntatieteiden tutkimuslaitos. Työelämän tutkimuskeskus.

Hakala, Salli 2000. Tekstien metaforatutkimus. Saatavana 16.11.2002 muodossa:

<http://www.valt.helsinki.fi/comm/areena/comm/metaf.htm>.

Happonen, Sirke 2000. Kertomisen ja metaforan hurma - kasvatustieteellisen tutkimuk- sen uudet puhunnat. Teoksessa Buchberger (toim.) Opettaja ja aine 2000. Aine-didaktiikan symposium. 4.2.2000. Osa 2. Helsingin yliopiston opettajankoulu-tuslaitos. Tutkimuksia 225. 801–812.

Hukka, Kaija 2001. Oppimiskumppanuus – uudenlaisen yhteistoiminnan mahdollisuus oppilaitoksen ja työelämän välillä? Teoksessa Tuomi-Gröhn, T. & Engeström, Y. (toim.) Koulun ja työn rajavyöhykkeellä. Uusia työssä oppimisen mahdolli-suuksia. Helsinki: Yliopistopaino. 227–259.

Huovinen, Kari & Kanerva, Reino 2001. Nokian ammattikoulut 1925-2000. Tampere:

Domus-Offset Oy.

Jauho, Irmeli 1998. Onko käsityö kylmentynyttä kaurapuuroa vai purjehtimista merellä?

Luokanopettajaksi opiskelevien käsityksiä käsityöstä metaforan avulla ilmaistu-na. Teoksessa Aaltola & Aarnos (toim.) Teorian, käytännön ja ihmisten yhteys.

Opetusmuotojen kehittäminen luokanopettajien aikuiskoulutuksessa. Chydenius-Instituutin tutkimuksia 9/1998. 51–63.

Järvinen, Annikki, Koivisto, Tapio & Poikela, Esa 2000. Oppiminen työssä ja työyhtei-sössä. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.

Järvinen, Annikki & Poikela, Esa 2000. Työssä oppimisen reflektiivisyys ja kontekstu-aalisuus. Aikuiskasvatus 4/2000. 316–324.

Järvinen, Annikki & Poikela, Esa 2005. The Learning Processes in the Work Organiza- tion: from theory to design. Teoksessa Antonacopoulou, Jarvis, Andersen, Elkjaer & Hoeyrup (eds.) Learning, Working and Living. Mapping the Terrain of Working Life Learning.

Kajanoja, Jouko 2002. Sosiaalisten normien taloudellinen merkitys. Teoksessa Ruuska-nen, P. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökulmia sosiaali- ja veysaloille. Otavan kirjapaino. Keuruu: PS-kustannus. 181–199.

Kanerva, Veli-Matti 1995. Koulunuorten suhtautuminen työhön. Lisensiaattitutkielma:

Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.

Karrimaa, Antti 2000. Koulutuksen jälkeinen sosiaalistuminen työelämään. Ammatilli-nen minäkuva ja kokemukset työn kehittävistä haasteista työssäolon ensikuukau-sina. Lisensiaattityö: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.

Karvonen, Erkki 2002. Informaation metaforat. Tietoyhteiskuntaretoriikan perustavien käsitteiden analyysia ja kritiiikkiä. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Saa-tavana 11.1.2003 muodossa: <http://www.uta.fi/~tierka/infme.htm>.

Kasvio, Antti 1994. Uusi työn yhteiskunta. Jyväskylä: Gaudeamus.

Kaulio, Pia, Kostiainen, Risto, Mononen, Reijo & Ojala, Kari 2001. Työssä oppimaan.

Opettajan kirja. Helsinki: Edita.

Kauppila, Juha 1996. Teoksessa Antikainen & Huotelin (toim.) Oppiminen ja elämän-historia. Aikuiskasvatuksen 37. vuosikirja. Jyväskylä: BTJ kirjastopalvelu Oy.

45–108.

Kivinen, Osmo & Silvennoinen, Heikki 2000. Koulutushyvän jakautuminen: koulutuk-sen vaikuttavuusmekanismit. Teoksessa Raivola, R. (toim.) Vaikuttavuutta kou-lutukseen. Suomen Akatemian julkaisuja 1/2000. Helsinki: Edita. 51–69.

Kivistö, Kalevi & Vaherva, Tapio 1979. Kasvatussosiologia. Jyväskylä: Gummerus Kolb, David 1984. Experiental learning: Experience as The Source of Learning and

Development. Englewood Cliffs. NJ: Prentice Hall Inc.

Kortteinen, Matti 1992. Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona.

Helsinki: Hanki ja jää.

Koskinen, Risto M. 1991. Metafora laadullisen tutkimusotteen menetelmänä. Teoksessa Syrjälä & Merenheimo (toim.) Kasvatustutkimuksen laadullisia lähestymistapo-ja. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien seminaari Oulussa 11.-13.10.1990.

Esitelmiä. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita. 39/1991. 156–199.

Krogh Von, Georg, Ichijo, Kazuo & Nonaka, Ikujiro 2000. Enabling Knowledge Creation. How to Unlock the Mystery of Tacit Knowledge and Release the Power of Innovation. Oxford, New York: Oxford Univercity Press.

Kvale, Steinar 1996. InterWiews. An Introduction to Qualitative Research. Thousand Oaks, California: Sage Publications Inc.

Käyhkö, Mari & Tuupainen, Päivi 1996. Teoksessa Antikainen & Huotelin (toim.) Oppi-minen ja elämänhistoria. Aikuiskasvatuksen 37. vuosikirja. Jyväskylä: BTJ jastopalvelu Oy. 109–158.

Lasonen, Johanna 2001. Työpaikat oppimisympäristönä. Työpaikkajohtajien, opiskeli-joiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien arviot Silta-hankkeen (2+1-kokeilun) kokemuksista. Helsinki: Opetushallitus. Saatavana 25.10.2005 muodossa:

<http://www.edu.fi/julkaisut/silta2.pdf >.

Lave, Jean & Wenger, Etienne 1991. Situated learning. Legitimate Peripheral Participa-tion. Cambridge: Cambridge Univercity Press.

Lehtonen, Mikko 2000. Merkitysten maailma. Kulttuurisen tekstintutkimuksen lähtö-kohtia. Tampere: Vastapaino.

Mahlamäki-Kultanen, Seija 1998. Myyntitykki vai tyhjä tynnyri. Ammatillisen oppilai-toksen rehtori pedagogisena kehittäjänä. Akateeminen väitöskirja: Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Hämeenlinnan toimipaikka.

Marsick, Victoria J. & Watkins, Karen E. 1990. Informal and incidental learning in the workplace. London and New York: Routledge.

Meijers, Frans & Wijers, Gerard 1998. Flexibilisation or career identity. Teoksessa Wildemeersch, D. & Finger, M. & Jansen, T. (eds.) Adult Education and Social Responsibility. Frankfurt am Main: Peter Lang. 73–96.

Metsä-Tokila, Timo, Tulkki, Pasi & Sahonen, Pia 1999. Oppilaitoskeskeisyydestä työ-elämäpainotteiseen koulutukseen: Turun yliopiston koulutussosiologian tutki-muskeskus. Saatavana 1.11.2002 muodossa:

<http://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/oppil.pdf>.

Määttä, Matti 2001. Työssäoppiminen osana ammatillisen koulutuksen muutosta. Tam-pereen yliopisto. Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Julkaisu D:139: Hämeen ammattikorkeakoulu.

Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka 1995. The Knowledge-Creating Company. How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford New York:

Oxford University Press.

Nonaka, Ikijiro & Konno, Noboru 1998. The concept of ”Ba”. Building a Foundation for Knowledge Creation. California Management Review. Vol 40 no.3. 40–54.

Nyyssölä, Kari 2002. Koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. Moniste 13/2002:

Opetushallitus. Saatavana 3.3.2005 muodossa:

<http://www.edu.fi/julkaisut/ulkopuolella.pdf >.

Oulasvirta, Antti 2001. Kognitiivinen metaforatutkimus ja käyttöliittymät. Saatavana 16.11.2002 muodossa:

<http://www.cs.helsinki.fi/u/oulasvir/pubs/oulasvirta-metaforat-hcissa.pdf>.

Oulujärvi, Juha & Perä-Rouhu, Esa 2000. Oppiminen työelämässä - työssäoppiminen opiskelussa. Helsinki. Opeko: Hakapaino. Saatavana 20.10.2002 muodossa:

<http://www.leonardodavinci.fi/valo99/teema2/topkirja.pdf>.

Ovaskainen, Marko & Ritsilä, Jari 2000. Työssäoppimisen tulevaisuuden haasteet. Työ-elämäosaamisen suuntaviivat (TEOS) -hankkeen loppuraportti. Jyväskylä:

Jyväskylän yliopisto.

Peltola, Jari & Saastamoinen Mikko 2000. Pieni kertomus postmodernista. Saatavana 11.1.2003 muodossa: <http://www.uku.fi/~msaastam/postmod.htm>.

Pohjonen, Petri 2001. Työssäoppiminen tarkasteltuna ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän näkökulmasta. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tam-pere: Tampereen yliopistopaino. Saatavana 15.10.2002 muodossa:

<http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5238-0.pdf>.

Poikela, Esa 1994. Ammatti ja oppiminen. Ammattikasvatussarja 10. Tampere: Tampe-reen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos.

Poikela, Esa 2001. Ongelmaperustainen oppiminen yliopistossa. Teoksessa Poikela, E.

& Öystilä, S. (toim.) Tutkiminen on oppimista - ja oppiminen tutkimista: Tam-pere University Press. 101–117.

Poikela, Esa 2005a. Luottamusta luova kehityskeskustelu. Teoksessa Poikela, E. (toim.) Oppiminen ja sosiaalinen pääoma. Tampere: Tampere University Press. 31–52.

Poikela, Esa 2005b. Työssä oppimisen prosessimalli. Teoksessa Poikela, E. (toim.) Osaaminen ja kokemus – työ, oppiminen ja kasvatus. Tampere: Tampere University Press. 21–41.

Raehalme, Outi 2000. Pankki oppimisympäristönä on kuin... Teoksessa Työssäoppimi-sen juhlaseminaari 2000: Hämeen ammattikorkeakoulu. 46–58.

Raehalme, Outi 2001. Työssäoppimisen edellytysten kartoitus pankkikonttorissa. Teok-sessa Vertanen, I. (toim.) Työssäoppiminen – haaste ammatilliselle koulutukselle ja opettajuudelle. Tampereen yliopisto ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulu-tuskeskus: Hämeen ammattikorkeakoulu. 79–101.

Ruuskanen, Petri 2002. Sosiaalinen pääoma hyvinvointipoliittisessa keskustelussa.

Teoksessa Ruuskanen, P. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökul-mia sosiaali- ja terveysaloille. Otavan kirjapaino. Keuruu: PS-kustannus. 5–27.

Räty, Olli 1987. Työ ja koulutus. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Savela, Eeva 2003. Ammattitaidon ylläpitäminen apteekissa - farmaseuttien ja proviiso-reiden kouluttautuminen normiteorian viitekehyksessä. Väitöskirja. Kuopio:

Kuopion yliopisto.

Senge, Peter 1994. The Fifth Discipline. The art and practice of the learning organiza-tion. London, UK: Century.

Sosiaalipsykologian verkko-opinnot. Tampereen yliopisto. Oppiminen ja sosialisaatio.

Saatavana 16.11.2002 muodossa:

<http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sospsyka/psoppimi.htm>.

Sosiaalipsykologian verkko-opinnot. Tampereen yliopisto. Yksilö ja yhteiskunta. vana 11.1.2003 muodossa:

<http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipykologia/kulttuuri.html>.

Tuomisto, Jukka 1998. Arkipäiväoppiminen aikuiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kontekstissa. Teoksessa Sallila, P. & Vaherva, T. (toim.) Arkipäivän oppiminen.

30–58.

Varila, Juha & Rekola, Hilkka 2003. Mitä on työssä oppiminen. Teoreettisia ja empiiri-siä näkökulmia työssä oppimiseen. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Wenger, Etienne 1999. Communities of Practice. Learning, meaning and identity.

Cambridge: Cambridge University Press.

Willis, Paul 1984. Koulun penkiltä palkkatyöhön. Jyväskylä: Vastapaino.

Virolainen, Maarit 2001. Ammatillisen peruskoulutuksen näytöt Englannissa, Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa. Saatavana 15.10.2002 muodossa:

<http://www.edu.fi/julkaisut/englannissa.pdf>.

Vuorikoski, Marjo 2003. Opettajan yhteiskunnallinen valta ja vastuu. Teoksessa Vuori-koski, M. & Törmä, S. & Viskari, S. Opettajan vaiettu valta. Tampere:

paino. 17–53.

Väisänen, Pentti 2003. Työssä oppiminen ammatillisissa perusopinnoissa. Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Väärälä, Reijo 1995. Ammattikoulutus ja kvalifikaatiot. Acta Universitatis Lapponien-sis, sarja 9: Lapin yliopisto.

Lait, asetukset ja opetushallituksen määräykset:

Asetus ammatillisesta koulutuksesta N:o 811/1998.

Opetushallituksen määräys 35/011/98.

Opetushallituksen määräys 23/011/2000. Sähköalan perustutkinto. Ammatillisen perus-koulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: Opetushallitus Julkaisemattomat lähteet:

Kivimäki, Seppo 2004. Raportti Ajantasajaksosta 7.1.-8.4.2004.

Liitteet:

Liite 1. Opiskelijoiden kyselylomake Seppo Kivimäki

Tampereen yliopisto

Aikuiskasvatuksen tutkielmaopinnot Syksy 2004 ja kevät 2005

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA TYÖSSÄOPPIMISJAKSOSTA OSANA NOKIAN AMMATTIOPPILAITOKSEN OPINTOJA

Työssäoppimisesta voi kertoa ja raportoida monella tavalla. Kerään tällä lomakkeella tietoa siitä, millaista oppiminen on oikeassa työpaikassa verrattuna koulussa oppimiseen.

Kokemuksia voi verrata reippaasti vertaamalla johonkin muuhun asiaan esimerkiksi näin:

Ennen ruokatuntia olen kuin … nälkäinen susi.

Työnteko sujui kuin ... tervan juonti mutta joskus kuin tanssi . Kerro kokemuksistasi käyttäen paljon vertauksia ja kuvaavia sanoja!

1. Koulussa oppimiseen verrattuna uusien asioiden oppiminen työpaikoilla oli kuin …

________________________________________________________________________________

2. Oppiminen työpaikalla ilman luokkatovereita oli kuin …

________________________________________________________________________________

3. Työpaikoilla esimiesten ja työtovereiden kesken yhteistyö oli kuin …

________________________________________________________________________________

4. Ollessani työpaikoilla vanhempien työtovereiden kanssa minusta tuntui kuin …

________________________________________________________________________________

5. Työssäoppimisjakson päättyessä kouluun palaaminen tuntui kuin

________________________________________________________________________________

6. Työpaikalla kokeneet työntekijät suhtautuvat opiskelijaan työntekijänä kuin …

________________________________________________________________________________

Jatka seuraavia lauseita:

7. Työpaikoilla säännöt ja niihin suhtautuminen ovat erilaisia kuin koulussa. Minusta työpaikkojen säännöt ovat _____________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

8. Oppimisen kannalta koulussa ryhmässä oppiminen eroaa työpaikalla oppimisesta siinä, että ________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

9. Paras opettaja työpaikalla oli sellainen henkilö, joka ___________________________________

________________________________________________________________________________

10. Asia, jonka parhaiten opin oli _____________________________________________________

________________________________________________________________________________

11. Ärsyttävää työssäoppimisessa on __________________________________________________

________________________________________________________________________________

12. Oliko työssäoppimisjakso mielestäsi pituudeltaan liian pitkä, sopiva tai liian lyhyt?

Liian pitkä Sopivan pitkä Liian lyhyt En osaa sanoa

13. Mitä haluaisit työssäoppimisessa muuttaa tai mitä muuta haluat siitä sanoa?

________________________________________________________________________________

Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Sähkö- ja energiatekniikka

Catering Rakennus

Liite 2. Opiskelijoiden haastattelurunko Haastattelurunko, opiskelijat

Ammatillinen sosialisaatio ja työssäoppiminen Seppo Kivimäki

Kevät 2005 Taustatiedot

- ikä

- opintosuunta

- miksi hakeuduit juuri tälle opintosuunnalle Työ- ja työssäoppimiskokemus

- missä olit työssäoppimisjaksoilla

- oletko ollut kesä- tai muussa työssä, missä

- miten työpaikalla kokeneet työntekijät suhtautuvat opiskelijaan - millaisia kokemuksia työpaikkaohjauksesta - hyviä, huonoja - millainen on paras opettaja työpaikalla

- tunsitko itsesi ulkopuoliseksi missään vaiheessa Työssäoppiminen verrattuna kouluoppimiseen

- oppimisen kannalta koulussa ryhmässä oppiminen, kummassa oppii enemmän - tuntuiko että jotain asiaa olisi koulussa pitänyt opettaa enemmän, jotain mitä et osannut työpaikalla

- millaisia asioita opit työpaikalla, mitä koulussa, koulun asiakastyömailla - oppiminen työpaikalla ilman luokkatovereita

- onko koulussa joskus tuntunut siltä, että joku tai jotkut ovat estäneet oppimista - työpaikoilla säännöt ja niihin suhtautuminen

- miten ajattelet että ammattilaiseksi tullaan ja kehitytään

- mitä muuta työssäoppimispaikalla voi oppia kuin ammattiasioita Työssäoppimisjakson päättyessä kouluun palaaminen

- miltä kouluun palaaminen tuntui

- onko koulussa oppiminen vaikeampaa kuin työpaikalla vai toisinpäin - mikä edistää oppimista sinun kohdallasi

Miten työssäoppimisjaksoja voisi mielestäsi kehittää?

- mikä oli ärsyttävää työssäoppimisessa - mitä haluaisit työssäoppimisessa muuttaa - mitä muuta haluaisit sanoa

Liite 3. Työpaikkaohjaajien haastattelurunko Haastattelurunko, työpaikkaohjaajat

Ammatillinen sosialisaatio ja työssäoppiminen Seppo Kivimäki

- työkokemus eri työnantajilla - kauanko ollut tässä tehtävässä

- millainen asema ja tehtävänimike tällä hetkellä

- millainen on tyypillinen työpäivä, työviikko, työkuukausi - miten päädyit valitsemaan sähköasentajan ammatin Työpaikkaohjaajana toimiminen

- oletko toiminut työpaikkaohjaajana opiskelijoiden, muiden työntekijöiden, miten kauan

- onko sinulla koulutusta työpaikkaohjaajaksi

- onko kokemusta itsellä vastaavasta ohjauksesta opiskeluaikana - miten mielestäsi opiskelija tulisi ottaa vastaan työpaikalle

- millainen on mielestäsi hyvä työpaikkaohjaaja, mitä ominaisuuksia

- mitä mieltä olet työssäoppimisjakson pituudesta 9 tai 10 viikkoa, pitäisikö sen olla pidempi vai lyhempi vai onko se sopiva

- mitä opiskelija voi oppia sinun opissasi, tärkeimmät asiat Kehittyminen ammatissa ja työyhteisön merkitys

- miten työhistoriassasi työpaikkojen tehtävät ovat muuttuneet, olitko ensin kokeneempien asentajien mukana.

- oletko toiminut ”nokkamiehenä” tai onko sinulla ollut itsenäisiä projekteja, kuinka kauan

- millainen oli ensimmäinen oma työkohteesi

- miten koet oman asemasi työyhteisössä tällä hetkellä, saatko arvostusta muilta, millaista ammattilaista arvostetaan

- miten nykyisessä työpaikassasi tullessasi töihin pääsit mukaan ammattityöntekijöiden yhteisöön

- miten työpaikoilla muiden työntekijöiden kanssa työskentely on edistänyt

ammattitaitojen ja tietojen oppimista verrattuna esimerkiksi koulussa oppimiseen - miten ammattityöntekijöiden yhteistyö tapahtuu; keskustelut, tapaamiset, tms.

Oppiminen ammattilaiseksi, ryhmän merkitys oppimisessa

- millaisia ominaisuuksia kuuluu hyvän sähköasentajan työhön - miten ja missä olet oppinut nykyisen ammattitaitosi

- miten koet nykyään oppivasi

- mikä on koulutuksen merkitys ammattitaidollesi, miten ammatillista koulutusta tulisi kehittää

- mikä oli opiskelukavereiden merkitys kouluoppimisessa - pidätkö yhteyttä entisiin opiskelukavereihisi

- mikä on mielestäsi työn tekemisen merkitys ammattiisi oppimisessa

- miten työpaikkojen työntekijät tai esimiehet ovat olleet vaikuttamassa oppimiseen - onko mahdollista, että uuden oppiminen leviää muille työntekijöille työpaikalla - onko ryhmässä oppiminen mahdollista työpaikalla

- mikä pitää yllä motivaatiotasi oppia uutta ammatissasi

- nokkamiehen ominaisuudet; mitä hyvältä nokkamieheltä vaaditaan ja miten siihen voidaan päästä

Työelämän säännöt

- tuntevatko opiskelijat yleensä työelämän säännöt

- miten opiskelijat ovat suhtautuneet sääntöihin työpaikalla, tuleeko mieleen joitain

In document Ammatillinen sosialisaatio ja työssäoppiminen (sivua 97-110)