Minä ja toinen ihminen

Kategoriaan ”Minä ja toinen” kuului eniten vastaajia, yhteensä 35:n kirjoittajan tekstejä. Kategoria oli aineiston perusteella kaikista suurin. Näissä teksteissä seksuaalisuuden ja sukupuolen teemat olivat erityisen vahvasti esillä. Koska tutkielmani ydin on juuri seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvässä voimaantumisessa, onkin ymmärrettävää, että juuri itseen ja toisiin liittyvä kategoria nousi kaikkein suurimmaksi. Kirjoituksista oli löydettävissä sekä itseen että toiseen ihmiseen liittyviä dimensioita, jotka koettiin voimaannuttavina. Hengellisyys punoutui kaikkiin alakategorioihin.

Yhteensä 12 vastaajan kirjoituksissa tuotiin esiin seksin tai seksuaalisuuden voimaannuttavia piirteitä. Monet kertoivat positiivisia kokemuksia seksistä, sen tuomasta ilosta, nautinnosta, yhteydestä ja voimavaroja lisäävistä piirteistä. Seksin harrastamisen tuomaa voimaantumista kuvattiin hyvin monessa kirjoituksessa. Seksuaalisuutta kuvattiin laajemmin kuin itse aktina, kuten toisen huomioon ottamisena, pukeutumiseen liittyvänä ja erilaisina olemisen tapoina. Useat kertoivat seksin toimivan parisuhteen liimana, kumppaneita yhdistävänä tekijänä. Jotkut muistelivat tiettyjä hetkiä, joihin seksi liittyi, jotkut kertoivat tietyn kumppanin kanssa olemisesta. Seksiä kuvattiin useammassa kirjoituksena hengellisenä tai sitä muistuttavana kokemuksena.

Juuri holistinen suhtautuminen seksuaalisuuteen osana Jumalan luomaa todellisuutta nousi esiin useaan kertaan. Seksuaalisuus ja sukupuoli näyttäytyivät useille kirjoittajille Jumalan lahjoina, pyhinä ja loukkaamattomina sekä Jumalan antamana ilona ihmisille. Osalle seksuaalisuuteen liittyvien rajojen vaaliminen oli yksi Jumalan kunnioittamisen muoto. Seksuaalisuutta ja sukupuolta käsittelevien tieteenalojen kehittyessä yksilön seksuaalisuus nautintoineen on osa hänen olemustaan eikä näitä voi erottaa toisistaan ilman väkivaltaa.¹¹⁴ Rukoukset puolison, parisuhteen ja kumppanin löytämisen puolesta toistuivat, samoin kuin seksuaalisuuteen ja sukupuoleen linkittyvät rukousaiheet kiitoksineen.

Kyllä: seksi voimaannuttaa, rentouttaa ja on meille ihmisille Luojan ihana lahja, sekä homo- että heteroseksuaaleille. (4N)

114 Ratinen 2014, 258.

Mieheni kanssa tunnen olevani hyvin tasavertainen sängyssäkin, en tunne sitä enää likaiseksi tai syntiseksikään, kuinka se voisi sitä olla, kun on niin kaunista ja lämmintä? Vapautunut, se on varmaan sanana oikea? (40N)

Monet vastaajat kertoivat pitävänsä omasta sukupuolestaan ja sen ilmentämisestä. He iloitsivat ja nauttivat sukupuolestaan kokien sen vahvasti osaksi itseään. Tämä ilmeni etenkin naisten vastauksissa, mikä on mielenkiintoista, sillä nimenomaan naiset usein kamppailivat rooliodotusten kanssa. Monet toivat esiin, mitä he ihailevat omassa ja toisissa sukupuolissa. Useat kirjoittajat mainitsivat, ettei seksuaalisuutta saa korostaa liikaa. Yksi kirjoittajista tuo myös esiin Raamatun ja sukupuolierot. Raamatun kirja, jossa sukupuolten roolihierarkia on erityisen vähäinen, on Laulujen laulu. Naisen ja miehen välistä suhdetta kuvataan molemminpuoliseksi ja kumpikin esitetään tasavahvan eroottiseksi. He ovat alasti toistensa edessä, eivätkä tunne häpeää.¹¹⁵

Tällä hetkellä koen itseni vahvaksi, ihanaksi naiseksi. Nautin naiseudestani tosi paljon! Vaatetyylini on aika naisellinen ja tykkään tosi paljon kaikista esteettisistä jutuista. (3N)

Olen kokenut voimaantuvani ensisijaisesti Jumalan kuvana, aarteena ja arvokkaana ihmisenä. Naiseus on osa Jumalaa ja täten naiseuden voima luo uutta. Raamattua lukiessani en näe sukupuolieroja niin terävästi kun useat tietämättömät väittävät. (19N)

Voimaantumista ja vapautumista oli koettu myös suhteessa muuhun kuin omaan sukupuoleen. Yksi naiskirjoittaja kuvasi prosessia, joka muutti hänen suhtautumistaan miessukupuoleen. Kielteiseen suhtautumiseen vaikutti etenkin se, kuinka vastaaja oli kokenut vanhempiensa ja isovanhempiensa väliset suhteet sekä oman suhteensa heihin. Kirjoittajan tunnistettua oma ajattelutapansa, anteeksianto ja keskustelu auttoivat häntä muuttamaan sitä. Anteeksiannon prosessilla oli vahva yhteys Kristuksen sovitustyöhön ja kristilliseen anteeksiannon ihanteeseen. Hän kuvasi tämän vaikuttaneen erittäin myönteisesti omaan avioliittoonsa, seksuaalisuuteensa sekä suhteeseensa poikansa kanssa.

Tuon jälkeen en muista kokeneeni enää tuota samalla tavalla tuomitsevaa suhtautumista miehiin. Olin odottanut, että tunteitteni muuttumiseen menisi paljon pidempi aika, mutta yllättävän pian koin myös tunnetasolla olevani samalla viivalla miesten kanssa. Se tuntui suurelta vapaudelta! Se tuntui lahjalta!

Koin saavani ikään kuin miehet takaisin elämääni. - - -

Noin 10 vuotta myöhemmin menin naimisiin ja sen jälkeen olen synnyttänyt niin pojan kuin tytönkin.

Uskon, että anteeksiantamisen tuomalla vapauden tunteella miehiä kohtaan on iso merkitys niin

avioliitossani, seksuaalisuudessani kuin myös suhteessani omaan poikaani, jonka sukupuolesta iloitsen kokosydämisesti. (29N)

Kirjoituksissa kuvattiin myös sitä, miten lapsuuden perheessä oli suhtauduttu kirjoittajan sukupuoleen. Jotkut kirjoittajat olivat kuitenkin kokeneet omaan sukupuoleen kasvamisen prosessissa häpeää, vaikka nykytilannetta kuvatessaan yksikään kirjoittaja ei kertonut häpeävänsä sukupuoltaan.

Tässäkin vanhempien ja läheisten antama positiivinen palaute ja ihailu koettiin rakentavana. Yksi kirjoittaja kuvaa murrosikään ja naiseksi kasvamiseen liittyvää häpeää, sillä hän olisi halunnut olla vielä tyttö. Kaksi nykyhetkessä biologiseen sukupuoleensa identifioituvaa vastaajaa kertoi halunneensa olla toista sukupuolta nuorempana. Toisella tämä liittyi tyttöydellä perusteltuihin rajoihin sekä siihen, että poikien kanssa oli helpompi tutustua. Toisella se liittyi haluun olla itsenäinen, voimakas ja oman veljen kaltainen. Lapsi voi kokea hyväksytyksi tulemisen tärkeämmäksi kuin oman sukupuolensa ja siksi yrittää piilottaa sen.¹¹⁶

Olen aina ollut iloinen siitä, että olen tyttö/nainen. En ole saanut juuri mitään seksuaalikasvatusta. Äiti kertoi kuukautisista juuri ja juuri ennen kuin ne alkoivat. Isä ihaili meitä tyttöjä ja uskon sen vaikuttaneen myönteisesti naiseksi kasvamiseeni. (20N)

En ole aina ollut sinut seksuaalisuuteen enkä sukupuolensa kanssa. Synnyin luterilaiseen perheeseen, jossa maallistuttiin kovaa vauhtia. Toisaalta vanhemmat suhtautuivat poikatytön metkuihin ymmärryksellä toisin kuin uskovaisempi mummo, joka perusteli kieltojaan sukupuolellani. Älä kiipeä puuhun, ei tytöt niin tee... - - - Välillä heitin puolitosissani läppää olevani poika. Poikien kanssa oli helpompi ystävystyä. (10N)

Naiseksi kasvaminen hävetti. En voinut sietää kuukautisia, ne oli nolot. Samoin rintojen kasvaminen oli painajainen. Ehkä se oli osaltaan myös sitä, että olisi vielä halunnut olla lapsi. (15N)

Kaksi seksuaalivähemmistön edustajaa kertoivat lapsuutensa vahvoista hetero- ja cis-normatiivisista oletuksista sekä näin syntyvästä paineesta kasvaa tietynlaiseksi. Kirjallisuuden mukaan heteronormatiivisuudella viitataan sellaiseen sosiaalisen järjestyksen ajatukseen, jossa kaikkien ihmisten oletetaan olevan lähtökohtaisesti heteroseksuaaleja ja heidän yhteiskunnallista asemaansa pidetään etuoikeutettua. Heteronormatiivisuuden taustalle jää niitä, joiden seksuaalisuus määrittyy normaalin ulkopuolelle. Heille ei myönnetä täysivaltaista subjektiutta, mutta heitä tarvitaan normaalin subjektiuden määrittelemiseksi, tunnistamiseksi ja rajan esiintuomiseksi.¹¹⁷

116 Kettunen 2014, 108.

117 Ratinen 2014, 232.

Kasvuympäristöni suhtautui tietyllä tavalla ehkä passiivis-agressiivisesti seksuaalisuuteen ja sukupuoleen, eli annettiin leikkiä millä halusin, mutta kuitenkin ajateltiin koko ajan minun etsivän jossain vaiheessa elämää tyttöystävän. Näillä asioilla on ollut aikoinaan iso rooli elämässäni, sillä en uskaltanut vuosiin olla oma itseni, kun pelkäsin vanhempieni reaktiota. (1M)

Sillä, miten kasvuympäristö suhtautuu seksuaalisuuteen ja sukupuoleen näyttää olevan ylisukupolvisia vaikutuksia. Yksi kirjoittaja kuvaa, kuinka heidän perheeseensä, yksinhuoltajaäitiin ja tyttäreen, suhtauduttiin hyvin torjuvasti, sillä kirjoittaja oli syntynyt avioliiton ulkopuolella. Hän kuvaa tämän vaikeuttaneen lähtökohtia seksuaalisuuteen ja sukupuoleen suhtautumiseen liittyen.

Lapsuuden hengellisissä kokemuksissa hän kertoo olleensa veisatessaan vapaa.

Lähtökohtani kasvaa vapautuneeseen ja voimauttavaan seksuaalisuuteen eivät olleet hyvät. Synnyin 60-luvun viime vuosina pohjoiseen pikkukaupunkiin aviottomaksi tyttölapseksi. Vaikka en ollut äitini ns.

huonon elämän tulos (hänet raiskattiin nykyisen lain mukaan), pientä perhettämme pidettiin moraalisesti epäilyttävänä, eikä edes sukuni ollut juuri tekemisissä kanssamme. Ainoastaan körttiläistaustainen mummoni oli läheisemmin läsnä pikku perheemme elämässä, ja opin veisaamaan Siionin virsiä kaikilla niekuilla. (9MS)

Kokemukset hyväksynnästä sukupuolen edustajien taholta, joihin tuntee vetoa, koettiin tärkeinä oman seksuaalisuuden ja sukupuolen vahvistajina. Nämä kokemukset auttoivat kirjoittajia hyväksymään itsensä, vahvistivat ja rohkaisivat heitä. Monet heterot kertoivat kokevansa yhteyden saamisen toisen sukupuolen edustajaan tärkeäksi.

Ja jos esim. kaupungilla saan joltain mieheltä positiiviseksi tulkitsemaani palautetta (ei mitään mauttomia vislausta tai kommenttia takapuolesta, vaan ennemmin hymy tai viipyilevä katse tms.) niin silloin koen seksuaalisuuteni huomattavan vahvasti ja positiivisesti. (7N)

Koen kristillisen kontekstin nimenomaan tuoneen sen, että ”kaverimielessäkin” myös pojat/miehet uskalsivat kehua, tietynlainen rohkaisun kulttuuri (en ole kokenut, että olisi kovin yleistä muissa suomalaisissa konteksteissa). Hyvänä tässä ”kaverimielessä” olen kokenut sen, että se on jotenkin kestävämpää. Tietysti jonkun kiinnostus ja ihastuskin tuntui hyvältä ja itsetuntoa nostavalta, mutta se myös tuntui haihtuvan ilmaan samalla kun ihastuskin ja jäljelle jäi kysymys enkö ollutkaan viehättävä.

- - - Näin tuli yhteys vastakkaiseen sukupuoleen terveellä tavalla, sitä ennen pojat koulussa ja isä ja veli kotona tuntuivat etäisiltä. (21N)

Neljässä kirjoituksessa lasten saaminen tai synnyttäminen koettiin vahvan positiivisena. Jotkut

löytämisessä. Synnytyksestä aiheutuvia kehollisia muutoksia kuvattiin positiivisesti, mutta nämä muutokset vaikuttivat ajattelutapoihin asti. Joillekin puolison löytäminen ja lasten saaminen oli yksinäisyyden loppu, toisille se merkitsi lapsettomuuden päättymistä.

Nyt olen äiti ja on sekin jotenkin muuttanut seksuaalisuutta. Synnytyskokemukset yhdessä tiiminä, kolmisäikeisenä lankana Jeesus, mies ja minä. Ja tietysti se syntyvä lapsi. Uskonystävät rukoilemassa tekstareiden päässä. Jotenkin alkukantainen fiilis, että näin sen kuuluukin mennä, näin se on suunniteltu.

Että on yhteys. Ja lapsi saa tulla sen yhteyden keskelle. Rukoukset kantaa ja Jumalan luomat hormonit hyrrää niin, että kaikki rakastuvat toisiinsa entistä enemmän. (10N)

Ratkaiseva hetki sekä seksuaalisuudessani, että suhteessa omaan kehooni oli ensimmäisen lapsemme syntymä. Se, että kehoni pystyi johonkin niin ihmeelliseen, kuin kantamaan ja synnyttämään pienen uuden elämän ja vielä toipui siitä kohtalaisen nopeasti, oli minulle todella voimaannuttava hetki.

Synnytyksen myötä seksi kävi myös fyysisesti helpommaksi joten se vaikutti todella positiivisesti avioliittoomme. Tämän ja toisenkin lapsen syntymän jälkeen olen valtavan paljon armollisempi omaa kehoani kohtaan. Se on tehnyt jotain ihmeellistä, eikä minua haittaa raskausarvet tai pikkuisen löysä vatsanahka. Se kaikki on vain merkkinä siitä, missä mä olen onnistunut. (16N)

Yhteensä seitsemän vastaajaa kertoi uuden oppimisen avartaneen käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Hyvin monet kertoivat, etteivät he olleet saaneet seksuaalikasvatusta lapsuudenperheissään, joten joillekin aiheesta lukeminen oli silmiä avaavaa. Myös toisten kanssa aiheesta keskusteleminen, luennot, opetukset ja muiden kouluttaminen aiheesta lisäsivät vapautta sukupuolen ja seksuaalisuuden alueella.

[L]ähdin opiskelemaan niin etelään kuin pääsin. Ja minähän pääsin, Helsingin yliopistoon ensi yrittämällä kahteen tiedekuntaan. Seilasin teologian, kirjallisuuden ja filosofian väliä (tutkinnon suoritin vasta nelikymppisenä, pohjoisessa) ja maailmankuvani avartui humisten. Voisi sanoa, että suhteeni seksuaalisuuteen ja sukupuoleen avartui, ja vapauduin näkemään mm. sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden. Se avoin ja luonteva suhtautuminen, johon olin ollut taipuvainen aina, sai nyt selkeämmin artikuloidun muodon. (9MS)

Analyysin kategoriat muodostettiin aineistossa esiintyvän voimaantumiseen liittyvän materiaalin pohjalta. Kirjoittajat kertoivat kuitenkin myös vaikeista kokemuksista, häpeästä ja epävarmuudesta.

Seitsemän vastaajaa kertoi hävenneensä seksuaalisuuttaan. Kuusi kirjoittajaa oli kokenut sukupuoleen liittyvää syrjintää ja kaksi kirjoittajaa kertoo seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvästä syrjinnästä. Joissakin kirjoituksissa vaikeista kokemuksista kertominen oli osa

voimaantumiskertomusta sen lähtöpisteenä tai prosessin vaiheena. Toisissa kirjoituksissa nämä kokemukset olivat vastaajien mukaan niin hajottavia, että ne syvensivät ja pitkittivät kärsimystä.

Koin valtavaa häpeää itsessäni siinä kohtaa, kun oma keho ja itsetyydytys alkoi kiinnostaa. Mietin, olenko enää edes neitsyt. Seurakunnassa nuorten tapahtumissa ja ”rippileirillä” korostettiin sitä, kuinka tärkeää on säästää itseään avioliittoon. Joku jossain seurakunnan lasten kerhossa kertoi, että itsetyydytys on synt[i]ä ja näytti lehtiartikkelia, jossa kerrottiin, että seksi voi heikentää näkökykyä. Kun sain 12-vuotiaana silmälasit, olin varma, että näkö oli heikentynyt itsetyydytyksen takia ja nyt kaikki tietäisivät silmälasien perusteella, mikä kauheutta olen mennyt tekemään. (18N)

Minua nuorena koitettiin ehkä vähätellä uskonnollisissa yhteisöissä naiseudesta. Jotenkin pitäisi pitää se omana tietona että on kaunis ja ihana seksuaalinen olento, ettei loukkaa tai aiheuta lankeemuksia. (19N)