Tutkimuksessa oli myös tarkoitus selvittää, miten nämä nuoret kiinnittyvät kouluun. Kouluun kiinnittymistä näkyi niin uramuuntuvuuden kuin sosioemotionaalisen kompetenssin kannalta katsoessa. Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten osoittama uramuuntuvuus osaltaan kiinnitti oppilaita kouluun kaikilla kouluun kiinnittymisen ulottuvuuksilla; behavioraalisesti, emotionaalisesti sekä kognitiivisesti. Lin ja Lernerin (2013, 20) mukaan, todella kiinnittyäkseen kouluun, nuoren tulee olla kiinnittynyt kouluun kaikilla kiinnittymisen osa-alueilla. Voidaan siis sanoa, että nuoret kiinnittyivät uramuuntuvuuden näkökulmasta hyvin kouluun. Myös muissa tutkimuksissa on huomattu tämä sama ilmiö. Muun muassa Caraway, Tucker, Reinke & Hall (2003, 423) huomasivat, että tavoiteorientoituneet opiskelijat kiinnittyivät kouluun paremmin. Kennyn ym. (2006, 276-277) tutkimuksessa taas kävi ilmi, että opiskelijat kiinnittyivät sitä paremmin kouluun, mitä enemmän he suunnittelivat tulevaisuuttaan ja mitä enemmän heillä oli tavoitteita tulevaisuudelleen.
Sosioemotionaalisen kompetenssin kohdalla kiinnittymistä tapahtui emotionaalisella ja kognitiivisella tasolla. Mikä taas kertoo siitä, että myös sosiaalisella verkostolla on erittäin keskeinen merkitys kouluun kiinnittymisessä. Myös monet aiemmat tutkimukset tukevat tätä tulosta. Muun muassa Youn (2011, 833) tutkimuksessa huomattiin, että ikätoverit vaikuttavat merkittävästi kouluun kiinnittymiseen. Fall ja Roberts (2012, 795) taas huomasivat, että myös
vanhemmilla ja opettajilla on oma roolinsa kiinnittymisen edesauttamisessa. Tässä tutkimuksessa nuoret myös kokivat saavansa riittävästi tukea, eivätkä esimerkiksi nostaneet esille uupumisen merkkejä, mikä on myös asia, josta on oltu huolissaan (Opetushallitus 2019.) Tuominen-Soini ja Salmela-Aro (2014, 659) huomasivat omassa tutkimuksessaan, että lukiolaisten uupumisella oli myös yhteyksiä kouluun kiinnittymiseen. Tällaisia merkkejä ei siis tässä tutkimuksessa havaittu.
Kouluun kiinnittymisellä voidaan nähdä olevan merkitystä yksilön uramuuntuvuuteen ja uramuuntuvuudella olevan merkitystä kouluun kiinnittymiseen. Tämän lisäksi sosiaalinen verkosto ja sosioemotionaalinen kompetenssi näkyi sekä kouluun kiinnittymisessä, että tulevaisuuden suunnittelussa. Kaikki tutkimuksen teemat kietoutuivat toisiinsa ja kertoivat siitä, miten keskeinen merkitys niillä kaikilla on nuoren elämässä. Samalla se kertoo myös siitä, miten tärkeää näitä jokaista osa-aluetta on nuoren elämässä tukea.
9 POHDINTA JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET
Tutkimus antoi katsauksen siihen, miten tällä hetkellä lukiossa opiskelevat nuoret kokevat opiskelun ja tulevaisuuden ja millainen merkitys muilla ihmisillä on siihen. Tutkimus osoitti myös sen, ettei lukiolaisia voi tarkastella yhtenä joukkiona. Vaikka tutkimuksen tuloksissa oli nähtävissä yhdenmukaisia vastauksia, niissä oli myös paljon hajontaa. Sosioemotionaalisen kompetenssin mukaanotto uramuuntuvuuden rinnalle täydensi hyvin tutkimusta. Tämä osoitti sen, että erityisesti nuoria tutkiessa sosiaalisten verkostojen roolia heidän elämässään ei tulisi unohtaa. Lisäksi se näytti sen, että sosiaaliset taidot ja kyky pyytää apua ei ole kaikille yhtä helppoja, vaikka kokisikin yhteisöllisyyden ja kuuluvuuden tunnetta muihin.
Koska nuoret itse nostivat esille sen, että koulun pieni koko teki siitä yhteisöllisemmän ja paransi sen ilmapiiriä, jäin pohtimaan sitä, miten erilainen tutkimustulos olisi saattanut olla, jos tutkimus olisi toteutettu jonkun isomman lukion ja ehkä isomman kaupungin lukion oppilaille. Ehkä isommassa koulussa ei olisi pystytty yhtä hyvin tukemaan tukea tarvitsevia opiskelijoita. Jatkotutkimusehdotuksena olisikin mielekästä toteuttaa tämänkaltainen tutkimus eri kokoisissa kouluissa ja tehdä vertailua eri paikkakuntien välillä.
Joissain tutkimuksissa on myös huomattu, että sukupuoli vaikuttaa siihen, millä tavoin nuori kiinnittyy kouluun. Muun muassa Yazzie-Mintz (2009, 11) huomasi, että tytöt kiinnittyvät kouluun poikia paremmin ja Tuominen-Soini ja Salmela-Aro (2014, 659) taas huomasivat, että lukion alussa pojat kiinnittyivät kouluun paremmin, kun taas lukion loppupuolella poikien kiinnittyminen ei enää ollut niin vahvaa. Tässä tutkimuksessa ei voitu tehdä tämänkaltaisia
huomioita. Sukupuolten välistä eroa olisi kuitenkin kiinnostavaa tutkia lisää ja selvittää, mitkä kaikki asiat sitä selittävät.
Sosiaalisella verkostolla ja sen hyödyntämisellä oli tässä tutkimuksessa keskeinen merkitys kouluun kiinnittymisen ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Lisäksi on huomattu, että sosioemotionaalista kompetenssia tarvitaan entistä enemmän myös työrintamalla (Weare 2002, 8). Jatkotutkimusehdotuksena olisi kiintoisaan lähteä tutkimaan, millä tavalla nuorten sosioemotionaalista kompetenssia voitaisiin tukea. Tämän hetken tutkimustieto nojaa pitkälti lapsuusiän sosioemotionaalisen kompetenssin tukemiseen, joten nuorten ja aikuisten sosioemotionaalisen kompetenssin tukemiseen liittyville tutkimuksille olisi tilausta.
Haluaisin myös tutkia kouluun kiinnittymistä uramuuntuvuuden teemaa pitkällä tähtäimellä.
Esimerkiksi Tuominen-Soini ja Salmela-Aro (2014, 659), huomasivat tutkimuksessaa, että lukiossa hyvin kouluun kiinnittyneet nuoret olivat todennäköisesti 23-25 -vuotiaina opiskelemassa korkeakouluissa. Tähän tutkimukseen osallistuneet nuoret osoittivat suhteellisen vahvaa uramuuntuvuutta sekä kouluun kiinnittymistä. Pitkittäistutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, mihin nämä nuoret lopulta elämässään päätyvät.
LÄHTEET
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Suomen säädöskokoelma.
Appleton, J., Christenson, S., Kim, D. & Reschly, A. 2006. Measuring cognitive and psychological engagement: Validation of the Student Engagement Instrument. Journal of School Psychology 44(5), 427–445.
Archambault, I., Janosz, M., Fallu, J. & Pagani, L. 2009. Student engagement and its relationship with early high school dropout. Journal of Adolescence, 32(3), 651–670.
Bauer, M. & Gaskell, G. 2000. Qualitative Researching with Text, Image and Sound. [Online].
London: SAGE Publications Ltd.
Beitin, B. 2012. Interview and sampling. How Many and Whom. Teoksessa: Gubrium, J. The Sage handbook of interview research : the complexity of the craft (2nd ed.) [Online].
Thousand Oaks, Calif: SAGE,.
Bimrose, J., Brown, A., Barnes, S. & Hughes, D. 2011. The role of career adaptability in skills supply. UK: Warwick Institute for employment research. Evidence report 35, 1-98.
Caraway, K., Tucker, C., Reinke, W. & Hall, C. 2003. Self‐efficacy, goal orientation, and fear of failure as predictors of school engagement in high school students. Psychology in the Schools. 40(4), 417 – 427.
Carter, E., Common, E., Sreckovic, M., Huber, H., Bottema-Beutel, K., Gustafson, J. & Hume, K. 2014. Promoting social competence and peer relationships for adolescents with autism spectrum disorders. Remedial and Special Education, 35(2), 91-101.
Connell, J. 1990. Context, self and action: A motivational analysis of self-system processes across the life span. Teoksessa Cicchetti, D. & Beeghly, M. 1990. Self in transition.
London: The University of Chicago Press.
Denham, S., Wyatt, T., Bassett, H., Echeverria, D. & Knox, S. 2009. Assessing social-emotional development in children from a longitudinal perspective. Journal of Epidemiology and Community Health, 63(Suppl 1), 37-52.
Eisenberg, N., Fabes, R., Guthrie, I. & Reiser, M. 2002. The role of emotionality and regulation in children`s social competence and adjustment. Teoksessa L. Pulkkinen, & A. Caspi (toim.). Paths to succesful development. Personality in the life course. Cambridge:
Cambridge UP, 46–70.
Erozkan, A. 2013. The effect of communication skills and interpersobal problem solving skills on social self-efficacy. Kuram ve Uygulamada Egitim Bilimleri, 13(2), 739-745.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen . Tampere: Vastapaino.
Fall, A. & Roberts, G. 2012. High school dropouts: Interactions between social context, self-perceptions, school engagement, and student dropout. Journal of Adolescence, 35(4), 787–798.
Finn, J. D. 1989. Withdrawing from school. Review of Educational Research, 59, 117-142.
https://pdfs.semanticscholar.org/221e/ec4c94a3484f6a025d2477b65f00c481c541.pdf [luettu 5.10.2019]
Finn, J. D. 1993. School engagement & students at risk. NCES-93-470.
Fredricks, J., Blumenfeld, P. & Paris, A. 2004. School engagement: Potential of the concept, state of the evidence. Review of Educational Research, 74(1), 59-109.
Guan, P., Capezio, A., Restubog, S., Read, S., Lajom, J. & Li, M. 2016. The role of traditionality in the relationships among parental support, career decision-making self-efficacy and career adaptability. Journal of Vocational Behavior, 94, 114–123.
Haikkola, L. & Myllyniemi, S. (toim.) 2020. Hyvää työtä!: nuorisobarometri 2019. Helsinki:
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto.
Helsingin Sanomat. 2020. Pelko omasta pärjäämisestä huolettaa nuoria: ”Tulevaisuus ahdistaa vähän liikaakin”. HS 3.2.2020. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006393462.html [luettu 6.4.2020]
Herzog, H. 2012. Interview location and its social meaning. Teoksessa: Gubrium, J. The Sage handbook of interview research : the complexity of the craft (2nd ed.) [Online]. Thousand Oaks, Calif: SAGE,.
Holopainen, L., Lappalainen, K. & Savolainen, H. 2007. Sosiaalinen kompetenssi toisen asteen koulutuksessa ja nuorten oppimisvaikeudet. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Hotulainen, R. & Lappalainen, K. 2005. Nuoruusiän minäkäsityksen rakentuminen ja tukeminen siirryttäessä toisen asteen koulutukseen. Teoksessa Holopainen, P., Ojala, T., Miettinen, K. & Orellana, T. (toim.). Siirtymät sujuviksi - ehyttä koulupolkua rakentamassa. Opetushallitus. Helsinki, 102–120.
Humprey, N., Kalambouka, A., Wingelsworth, M., Lendrum, A., Deighton, J. & Wolpert, M.
2011. Measures of social and emotional skills for children and young people: A systematic review. Educational and Psychological Measurement 71(4), 617–637.
Hyvärinen, N., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Aho, A. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja.
Vastapaino: Tampere.
Jimerson, S., Campos, E. & Greif, J. 2003. Toward an understanding of definitions and measures of school engagement and related terms. The California School Psychologist 8, 7–
23. koskinen
Kaiser, K. 2012. Protecting Confidentiality. Teoksessa: Gubrium, J. The Sage handbook of interview research : the complexity of the craft (2nd ed.) [Online]. Thousand Oaks, Calif:
SAGE,.
Kenny, M., Blustein, D., Haase, R., Jackson, J. & Perry, J. 2006. Setting the stage: Career development and the student engagement process. Journal of Counseling Psychology, 53(2), 272-279.
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka : aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys . Tampere:
Vastapaino.
Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti, M. & Thuneberg, H. 2008. Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sosioemotionaalista kompetenssia rakentamassa. Teoksessa Haapala, A., Haring, M., Havu-Nuutinen, S., Holopainen, L., Hotulainen, R., Thuneberg, H. Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
Laine, K. 2005. Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsingissä: Otava.
Li, Y. & Lerner, R. 2013. Interrelations of behavioral, emotional, and cognitive school engagement in high school students. Journal of Youth and Adolescence. [Online] 42 (1), 20–32.
Lichtman, M. 2013. Qualitative research in education : a user’s guide (3rd ed.). Thousand Oaks:
SAGE Publications.
Linnakylä, P. & Malin, A. 2008. Finnish students’ school engagement profiles in the light of PISA 2003. Scandinavian Journal of Educational Research, 52(6), 583-602.
Manninen, S. 2018. Kouluviihtyvyys ja siihen liittyvät tekijät peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
McLeod, J. 2001. Qualitative research in counselling and psychotherapy . London: SAGE,.
Meriläinen, M., Puhakka, H. & Sinkkonen, H-M. 2015. Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa: Julkaisussa:
Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 46 (2015): 1.
Mäkinen, S. 2015. Näköaloja toimijuuteen nuoruuden siirtymissä ja suunnanotoissa. Teoksessa:
Kauppila Päivi Annika, Silvonen, J., & Vanhalakka-Ruoho, M. Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Joensuu: University of Eastern Finland
Neitola, M. 2011. Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen – vanhempien epäsuorat ja suorat vaikutustavat. Turku: Turun yliopisto.
Nielsen, L., Meilstrup, C., Nelausen, M., Koushede, V. & Holstein, B. 2015. Promotion of social and emotional competence: Experiences from a mental health intervention applying a whole school approach. Health Education 115(3/4), 339-356.
Niittylahti, S., Annala, J. & Mäkinen, M. 2019. Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(2), 9-23.
Nikander, P., Hyvärinen, M., & Ruusuvuori, J. 2010. Haastattelun analyysi. Tampere:
Vastapaino.
Norris, C., Pignal, J. & Lipps, G. 2003. Measuring school engagement. Education Quarterly Review 9 (2), 25–34.
Opetushallitus. 2019. Lukiouudistus tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen. Helsinki:
Opetushallitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Lukioselvitys – Kooste lukion nykytilaa ja kehittämistarpeita koskevista selvityksistä ja tutkimuksista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Uusi lukiolaki: erityisopetus lukioihin, opinto-ohjaus vahvistuu ja korkeakouluyhteistyö lisääntyy. https://minedu.fi/artikkeli/- /asset_publisher/uusi-lukiolaki-erityisopetus-lukioihin-opinto-ohjaus-vahvistuu-ja-korkeakouluyhteistyo-lisaantyy [luettu 23.4.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Opettajakoulutuksen kehittämishankkeet 2018.
https://minedu.fi/opettajankoulutus-hankkeet-2018 [luettu 26.9.2019]
Poikkeus, A-M. 1995. Lasten toverisuhteet ja sosiaaliset taidot. Teoksessa P. Lyytinen, M.
Korkiakangas & H. Lyytinen (toim.) Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan. Helsinki: WSOY, 122–138.
Poikkeus, A-M. 2011. Itsesäätely sosiaalisten taitojen ja suhteiden perustana. Laakso, M., &
Aro, T. 2011. Taaperosta taitavaksi toimijaksi : itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen.
Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Pursiainen, J. 2018. “Kumpi oli positiivine? Hyvä vai huono?” : vahvuuslähtöisen ja oppilaan sosioemotionaalista kompetenssia tukevan mallin luominen kouluyhteisöön. Joensuu:
University of Eastern Finland.
Rubin, K. & Rose-Krasnor, L. 1992. Interpersonal problem-solving and social competence in children. University of Maryland.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere:
Vastapaino.
Salmivalli, C. 2005. Kaverien kanssa : vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.
Savickas, M. 1997. Career adaptability: An integrative construct for life-span, life-space theory.
The Career De-velopment Quarterly, 45, 247–259.
Savickas, M. 2002. Career construction. A developmental theory of vocational behavior.
Teoksessa: Brown, D. & Associates. (eds) Career choice and development. 4thed. San Francisco: Jossey-Bass, 149-205.
Savickas, M., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder, J., Duarte, M., Guichard, J., Soresi, S., Van Esbroeck, R. & van Vianen, A. 2009. Life designing: A paradigmfor career construction in the 21st century.Journal of Vocational Behavior,75, 239–250.
Savickas, M. & Portfeli, E. 2012. Career Adapt-Abilities Scale: Construction, reliability, and measurement equivalence across 13 countries. Journal of Vocational Behavior, 80(3), 661-673.
Savickas, M. 2013. Career construction theory and practice. Teoksessa: Brown S. & Lent R.
Career development and counseling: Putting theory and research to work, second edition. Hoboken, N.J., Wiley cop.
Skinner, E. & Belmont, M. 1993. Motivation in the Classroom: Reciprocal effects of teacher behavior and student engagement across the school year. Journal of Educational Psychology, 85(4), 571-581.
Skinner, E., Kindermann, T. & Furrer, C. 2009. A Motivational perspective on engagement and disaffection: Conceptualization and assessment of children’s behavioral and emotional participation in academic activities in the classroom. Educational and Psychological Measurement, 69(3), 493-525.
Suihkonen, S. 2007. Vanhempien osallistuminen nuoren ammatinvalintaan kolmen sukupolven kokemana. Teoksessa P-K. Juutilainen (toim.) Suhteita ja suunnanottoja. Näkökulmia nuortenohjaukseen. Joensuun yliopis-to. Kasvatustieteiden tiedekunta
Suomen Lukiolaisten Liitto. 2011. Lukio 2.0.
https://lukio.fi/app/uploads/2019/07/lukio_2_0.pdf [luettu 26.9.2019]
Suuntaa LukiOpolulle! -hanke. 2019. https://www3.uef.fi/fi/web/suuntaalukiopolulle [luettu 26.9.2019]
TAT. 2019. Kun koulu loppuu. Nuorten tulevaisuusraportti. https://www.tat.fi/wp-content/uploads/2019/05/Nuorten-tulevaisuusraportti-2019-tiivistelm%C3%A4.pdf [luettu 26.9.2019]
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2020. Kouluterveyskysely 2017 ja 2019.
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mi ttarit_0=187209&mittarit_1=200386&mittarit_2=199373&vuosi_0=v2017&kouluaste _0=161123# [luettu 20.4.2020]
Timonen, E., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2016. Nuorten uramuuntuvuus toisen asteen opintojen alussa. Psykologia 51(03), 191-208.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tuominen-Soini, H., & Salmela-Aro, K. 2014. Schoolwork engagement and burnout among Finnish high school students and young adults: Profiles, progressions, and educational outcomes. Developmental Psychology, 50(3), 649-662.
Ulmanen, S. 2017. Miten kiinnittyä kouluun?: Oppilaiden näkökulma koulutyöhön kiinnittymisen haasteisiin. Tampere: Tampere University Press.
Vanhalakka-Ruoho, M. 2014. Toimijuus elämänkulussa - ohjaustyön perusta? Aikuiskasvatus (3), 192.
Virtanen, T. 2017. Näkökulmia oppilaan kouluun kiinnittymiseen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 27(2), 4-13. https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/08/virtanen.pdf [luettu 5.10.2019]
Weare, K. 2002. Promoting mental, emotional, and social health a whole school approach.
London: Routledge.
Yazzie-Mintz, E. 2009. Engaging the voices of students: A report on the 2007 & 2008 high school survey of student engagement. Center for Evaluation and Education Policy.
Yliopistolaki 558/2009. Suomen säädöskokoelma.
Yonezawa, S., Jones, M. & Joselowsky, F. 2009. Youth engagement in high schools:
Developing a multidimensional, critical approach to improving engagement for all students. Journal of Educational Change. [Online] 10 (2-3), 191–209.
You, S. 2011. Peer influence and adolescents’ school engagement. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 29(0), 829-835.
LIITE 1: Haastattelurunko Opiskelu lukiossa
1. Minkä takia päädyit lukioon opiskelemaan?
2. Millaisena koet tämän koulun, jossa opiskelet?
3. Kerro omin sanoin, millaista opiskelu lukiossa mielestäsi on?
4. Kuvaile omin sanoin millainen opiskelija olet?
5. Mitkä asian koet lukiossa haastavana? Miksi?
6. Mitkä asian koet mielekkäänä? Miksi?
7. Millaisia vahvuuksia koet itselläsi opiskelijana?
8. Millaisia tavoitteita sinulla on tälle lukioajalle?
9. Millä tavoin toimit, että saavutat nuo tavoitteet?
10. Kun katsot taaksepäin tekisitkö jossain kohtaa toisenlaisia valintoja?
11. Keneltä saat tukea opiskeluun?
12. Miten perheesi suhtautuu opiskeluusi? Miten se vaikuttaa sinun opiskeluusi?
13. Millaiset välit sinulla on opettajiin? Missä asioissa haet apua? Tarjotaanko sitä sinulle automaattisesti? Miten se vaikuttaa sinun opiskeluusi?
14. Saatko apua/tukea koulun muulta henkilökunnalta? Millaista? Miten se vaikuttaa opiskeluusi?
15. Entä tuetko sinä jotakuta koulussa? millaisissa asioissa koet voivasi tukea muita?
16. Millainen on koulun tuleva ilmapiiri? Miten kaverit siihen vaikuttavat?
Tulevaisuus
17. Millaisia ajatuksia ja tunteita tulevaisuus sinussa herättää?
18. Millaisista asioista unelmoit? Minkä suhteen olet utelias pitkällä tähtäimellä?
19. Mitä olet ajatellut tehdä lukion jälkeen?
20. Miten aiot toimia, että saavutat tämän tavoitteen? (tai jos ei tiedä niin) Oletko ajatellut, miten voisit löytää sinua kiinnostavan alan?
21. Uskotko, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi? Mikä mahdollisesti estää tavoitteen saavuttamisen?
22. Teetkö jo nyt jonkinlaisia valmisteluja lukion jälkeiseen elämään? Jos teet, niin mitä?
Jos et, niin miksi et?
23. Missä asioissa luotat itseesi?
24. Entä missä luottamuksesi itseesi voisi olla vahvempi?
25. Millainen merkitys lukiolla mielestäsi on tulevaisuudelle?
26. Miten koet, että opintomenestys lukiossa vaikuttaa tulevaisuuteesi?
27. Miten olet ottanut selvää eri aloista/vaihtoehdoista lukion jälkeen? Millaista apua olet saanut pohdintoihisi ja keneltä?
28. Kenen kanssa puhut tulevaisuudestasi? Millaisista asioita keskustelette?
29. Keneltä pyydät apua siihen liittyvissä asioissa? Millaista apua saat?
30. Mihin asioihin koet ettet saa apua? esim. Koulussa?
31. Onko joku sellainen asia, johon olisit tarvinnut apua, muttet viitsinyt pyytää?
32. Millainen rooli perheelläsi on? Keskusteletko heidän kanssaan? Miten se vaikuttaa?
Missä asioissa he ymmärtävät sinua ja valintojasi? Entä onko jotain, mitä he eivät ymmärrä tai et viitsi ottaa puheeksi heidän kanssa?
33. Millainen rooli ystävillä on? Miten se vaikuttaa?
Opinto-ohjaus
34. Millaisia asioita opinto-ohjauksessa on käyty tulevaisuuteen liittyen?
35. Miten eri vaihtoehtoja/aloja on käyty läpi?
36. Mikä on mielestäsi ollut saamassasi opinto-ohjauksessa hyvää?
37. Millaista opinto-ohjausta kaipaisit lisää?
38. Onko opinto-ohjauksessa käsitelty perheen roolia?
39. Onko sinulla itsellä vielä jotain mitä haluaisit lisätä, joko opiskeluun lukiossa tai tulevaisuuteesi liittyen?