Mentorointi itsetuntemuksen ja asiantuntijuuden kasvattajana

Tomlinson (2017a, 345) viittaa identiteettipääomaan yksilön panostuksena tulevaisuuden uran ja työllistyvyyden kehittämiseen. Monet aktorit kuvasivat mentoroinnin tavoitteiden liittyvän tuen saamiseen urasuunnittelussa ja työnhaussa, joten mentorointiin ilmoittautumista voi ajatella itsessään myös työllistyvyyteen panostamiseksi.

Työllistyvyyden näkökulmasta aktorit kuvasivat mentoroinnin kehittäneen useita muitakin identiteettipääomaan liitettyjä puolia, joita kuvaan seuraavaksi.

Itsetuntemus

Muutamat aktorit kuvasivat suoraan mentoroinnin lisänneen itsetuntemustaan, kun vuoden aikana oli käytetty aikaa esimerkiksi omien kiinnostuksen kohteiden, oman osaamisen ja työtyylin sekä omien heikkouksien ja vahvuuksien pohdintaan.

Itsetuntemukseen liittyy keskeisesti myös erilaiset harjoitukset, kuten arvopohjiin liittyvät tehtävät, SWOT-analyysi sekä aarrekartta, joita ainakin muutama pari kuvaili tehneensä.

Yleisesti omien vahvuuksien ja heikkouksien pohtiminen nousivat keskeisesti aineistosta esiin.

Itsetuntemusta on tullut lisää, kun vuoden aikana olen pohtinut millainen oppija, työntekijä ja kaveri olen, mikä minua kiinnostaa ja mikä ei, mikä on minulle tärkeää ja millaisten asioiden parissa haluan tehdä työtä ja miten (K)

Ehkä se on semmosta jotain varmaan semmosta niinku, itsetuntoo silleen, ja itsetuntemusta vahvistanu. -- Et just koska, on pitänyt pohtia noita omia vahvuuksia ja heikkouksia, ja semmoseen se mun mielestä mentorointi toimiikin.

Et just että, että mä aattelen et mentoriohjelman tavoitteena on niinku tietyllä tavalla itsensä kehittäminen (H5)

Mentorointi oli myös auttanut suhteuttamaan omaa osaamista, kiinnostuksen kohteita ja mahdollisuuksia suhteessa mahdollisiin tulevaisuuden työllistymisvaihtoehtoihin sekä opettanut itsestä työnhakijana ja -tekijänä. Erityisesti loppuseminaarin aikana esiin nousi ajatus myös harrastusten ja muiden vapaa-ajan aktiviteettien kautta hankitun osaamisen tunnistamisen merkityksestä. Mentorin kanssa oli saatettu käsitellä hyvin henkilökohtaisiakin asioita esimerkiksi omiin epävarmuuksiin liittyen. Mentorointi oli tarjonnut asioihin uudenlaisia näkökulmia ja perspektiiviä, joka oli saattanut myös haastaa vanhoja ajatusmalleja. Toisaalta osa aktoreista nosti esiin, etteivät he kokeneet mentoroinnin juurikaan vaikuttaneen käsityksiin omasta itsestään. Kuitenkin mentorointi oli tarjonnut näkökulmia itseä kiinnostavista työmahdollisuuksista ja tätä kautta todennäköisesti rakentanut myös parempaa itsetuntemusta. Osa aktoreista nosti esiin tiedostavansa nyt myös aiempaa paremmin aloja ja työpaikkoja, joihin he eivät haluaisi työllistyä.

Oman taustan ja urapolun hahmottaminen

Mentorin urapolun lisäksi osa tutkimukseen osallistuneista aktoreista mainitsi käsitelleensä myös omaa urapolkuaan sekä työ- ja koulutustaustaansa. Oman työhistorian läpikäynnin ja yhdistävien tekijöiden pohdinnan koettiin vahvistaneen oman urapolun kokonaisvaltaisempaa hahmottamista. Eräs alaa vaihtanut aktori kuvasi mentorin osoittaman arvostuksen omaa taustaa ja osaamista kohtaan olleen keskeistä uuden ammatti-identiteetin rakentamisen näkökulmasta. Vanhan työkokemuksen voimavarana nähnyt mentori herätti myös aktorin tiedostamaan ja pohtimaan asiaa sekä auttamaan rakentamaan erilaiset kokemukset yhteen uudenlaisen identiteetin muodossa.

Toinen alaa vaihtanut aktori kuvasi puolestaan, kuinka mentoroinnin aikana hän oli mentorin kanssa keksinyt paljon uusia, omalle taustalle ja mielenkiinnon kohteisiin soveltuvia työllistymisvaihtoehtoja.

Asiantuntijuuden ja ammatti-identiteetin kasvu

Toisilla mentoroinnin tavoitteet painottuivat selvästi enemmän asiantuntijuuden tarkasteluun ja ammatti-identiteetin vahvistumiseen, mutta useat aktorit kuvasivat käsitelleensä mentoroinnin aikana ammatillisuuteen, asiantuntijuuteen ja sen rakentumiseen liittyviä teemoja. Mentorointiin osallistuminen oli tarjonnut aikaa ja mahdollisuuden oman ammatillisen minän pohdintaan. Eräs aktori kuvasi työidentiteettinsä kasvua seuraavasti:

Itsevarmuuteni on kasvanut yksinkertaisesti jo siitä ansiosta, että olen kyennyt keskustelemaan mentorini kanssa useita tunteja putkeen alaani liittyvistä asioista,

ainakin toivon mukaan, suhteellisen pätevän kuuloisesti -- Mentoroinnin edetessä minusta onkin alkanut tuntua enemmän potentiaaliselta kollegalta kuin aktorilta (K)

Yllä oleva sitaatti kuvaa myös yleisemmin vaikutusta, joka mentoroinnilla voi olla asiantuntijuuden kasvuun. Myös muiden aktoreiden kokemuksissa nousi esiin näkökulmia, jonka mukaan he eivät pidä itseään enää vain tietystä alasta kiinnostuneina tai tiettyä alaa opiskelevina opiskelijoina, vaan tiedostavat oman osaamisensa ja asiantuntijuutensa.

Toisaalta myös työkokemuksen, harjoittelujen, työelämäkurssien ja muiden opintojen sekä yleisen kypsymisen merkitys asiantuntijuuden ja ammatti-identiteetin kasvussa nostettiin keskeisesti esiin.

Nii ne [työkokemus ja harjoittelu] on sitten tietenkin tukeneet hirveen hyvin tätä ammatti-identiteetin kasvua. Jota tää mentorointiohjelmakin on sit tukenut. Että on ollu niinku yhdessä ne palikat, jotka siihen on auttaneet. (H5)

Työllistyvyyden narratiivit

Erityisesti eräs aktori kuvasi nykypäivän työelämän vaativan oman osaamisen esille tuomista ja brändäystä. Hänen lisäkseen moni muukin aktori kuvasi itsetuntemuksensa parantuneen mentorointivuoden aikana. Tämä liittyi esimerkiksi oman urapolun ja taustan sekä omien heikkouksien ja vahvuuksien pohdintaan. Myös omat kiinnostuksen kohteet ja osaaminen olivat yleisiä vuoden aikana käsiteltyjä teemoja. Oman osaamisen tunnistamisen ja sen esiin tuomisella nähtiin olevan positiivinen vaikutus myös tulevaisuuden työllistymisen näkökulmasta. Tämä näkökulma liittyy keskeisesti myös työnhaun asiakirjojen tekemisessä kehittymiseen.

Ja sitten hän [mentori] kannusti mua myös olemaan persoonallinen siinä mielessä, et laittaa myös omia harrastuksia, et se voi, siit voi olla. Et se voi olla tosi yllättävä asia jolla sit erottautuu. (H6)

Muutama aktori kuvasi käsitelleensä oman persoonan vaikutusta työnhaussa. Eräs aktori kuvasi mentorinsa kannustaneen häntä tuomaan omaa persoonallisuuttaan esiin myös työhakemuksessa, sillä se voi olla tärkeä keino erottautua muista hakijoista. Esimerkiksi harrastukset tai vapaaehtoistyö ja niissä opitut taidot voivat toimia muista positiivisesti erottavana tekijänä. Työnhaun asiakirjojen käsittelyn lisäksi mentorointiohjelmaan kuului myös LinkedIn-koulutus, jonka voi ajatella tukeneen aktoreiden työllistyvyyden narratiivien rakentumista. Ainakin yksi aktori kuvasi käsitelleensä myös sosiaalisen median merkitystä työnhaussa ja osaamisen esiin tuomisessa.

Yhteenveto mentoroinnin merkityksestä identiteettipääoman kehittymiseen

Työllistyvyyteen liitetyn identiteettipääoman ajatellaan koostuvan erityisesti työ- ja uraidentiteettien muodostamisesta, työllistymiseen panostamisesta sekä työllistyvyyden

narratiivien rakentamisesta (Tomlinson 2017b). Tomlinson ja kumppanit (2017, 31) kuvaavat työllistyvyyden narratiivien olevan opiskelijoiden kuvauksia omasta identiteetistään, joiden avulla he kuvaavat persoonaansa ja kehittymishaluansa työnantajille. Karjalainen (2010, 33) kuvaa mentoroinnin keskiössä olevan pelkkien konkreettisten taitojen kehittämisen ja oppimisen lisäksi laajemmin yksilön kokonaisvaltainen kehitys. Useat aktorit kuvailivatkin mentoroinnin kehittäneen laaja-alaisesti omaa itsetuntemustaan sekä asiantuntijuuttaan ja ammatillista identiteettiään.

Ammatillista ja identiteettiin liittyvää pohdintaa oli tehty suhteessa myös aiempiin tai samanaikaisiin opintoihin, työharjoitteluun ja työkokemukseen. Toisaalta asiantuntijuuteen ja ammatti-identiteettiin liittyvä pohdinta ja kehitys näyttivät korostuvan tiettyjen mentoreiden vastauksissa, eivätkä kaikki kokeneet esimerkiksi itseensä liittyvien käsitysten muuttuneen. Kuitenkin monet kuvasivat mentoroinnin auttaneen hahmottamaan paremmin omia kokemuksiaan ja urapolkuaan sekä toivomaansa tulevaisuutta. Lisäksi esimerkiksi työnhaun asiakirjojen käsittely tuki työllistyvyyden narratiivien kehittymistä ja tätä kautta korkeakoulutettujen työllistyvyyttä.