ALUE B Erikoistumisalue 2
4. Menestystekijöiden merkitys
Muita kommentteja:
Tekemällä oikeaa kehitystyötä ja työtä Asiakkaasta huolehtiminen
Pitkäjännitteisyys Luotettavuus
Vielä tuntemattomia menestystekijöitä Ei mitään ylivoimaisesti parempaa
Kysyttäessä Ylä‐Savon meemejä vastaukset nostivat esiin vahvat persoonat.
Einari Vidgren, Sarvelan veljekset ja voimakkaat johtajat ovat Ylä‐Savon ns. hil‐
jaisia menestystekijöitä. Yrityksistä nousevat esille Ponsse ja Olvi, joista erityi‐
sesti viimeksi mainittu on mainonnassaan käyttänyt tarinan kerrontaa. Meemi‐
en merkitys näyttää esikyselyn perusteella olevan se, kuten eräs vastaajista sa‐
noo, että kun joku menestynyt niin miksi minäkin en voisi menestyä. Tämä tu‐
kee lähteissäkin (esim. Senge 1990) esitettyjä näkemyksiä, jonka mukaan ihmi‐
set haluavat kuulua menestyjien joukkoon.
4. Menestystekijöiden merkitys
Menestystekijöiden merkitys laskettiin Excel‐taulukkolaskentaohjelmalla vasta‐
usten keskiarvona. Keskihajonnan avulla tulkittiin vastaajien mielipiteiden ha‐
jaantumista ja saman keskiarvon saaneet muuttujat pantiin järjestykseen nouse‐
van keskihajonnan mukaan. Esikyselyn 35 merkittävintä menestystekijää 135 tekijästä olivat seuraavat:
Menestystekijä: Keskiarvo: Keskihajonta: Tekijän tyyppi:
1. Yrittäjän/johdon kyvykkyys 4,63 0,61 sisäinen 2. Yrityksessä vallitseva henki ja ilmapiiri 4,59 0,56 sisäinen
3. Yritykseen voi luottaa 4,55 0,62 sisäinen
4. Yrityksen asiakasläheisyys 4,48 0,63 sisäinen 5. Yrityksen toiminnallinen tehokkuus 4,48 0,63 sisäinen 6. Omistajien sitoutuminen 4,48 0,68 sisäinen
7. Työvoiman saatavuus 4,41 0,71 ulkoinen
8. Yrityksen luotettavuus 4,41 0,76 sisäinen
9. Yrityksen jatkuva kehittäminen 4,39 0,72 sisäinen 10. Yritys hoitaa velvoitteensa hyvin 4,39 0,80 sisäinen
11. Yrityksen tuottavuus 4,38 0,71 sisäinen
12. Yrityksen johtamistapa 4,35 0,66 sisäinen
13. Yrityksen tuotteet 4,35 0,75 sisäinen
14. Työvoiman henkinen laatu 4,28 0,68 ulkoinen
15. Yrityksen imago 4,26 0,68 sisäinen
16. Raaka‐aineiden laatu 4,26 0,73 ulkoinen
17. Työvoiman pysyvyys 4,25 0,76 ulkoinen
18. Yrityksen visionäärisyys 4,23 0,67 sisäinen 19. Omistajien oma taloud. sitoutuminen 4,19 0,70 sisäinen 20. Yrittäjän/johdon elämänasenne 4,17 0,87 sisäinen 21. Kunta kohtelee yrittäjien tasapuolisesti 4,16 0,81 ulkoinen
22. Yrityksen arvot 4,13 0,67 sisäinen
23. Teknologian taso 4,13 0,73 sisäinen
24. Yrityksen kilpailuetu markkinoilla 4,13 0,73 sisäinen
25. Raaka‐aineiden hinta 4,13 0,76 ulkoinen
26. Asiakasuskollisuus 4,13 0,76 ulkoinen
27. Seudun elinvoimaisuus 4,13 0,75 ulkoinen
28. Yrityksen resurssien joustavuus 4,10 0,61 sisäinen
29. Tieto kulkee 4,06 0,73 sisäinen
30. ”Yrityksen omistuksella on kasvot” 4,06 0,77 sisäinen 31. Työvoiman koulutustaso 4,06 0,81 ulkoinen 32. Yrityksessä on hiljaista tietoa 4,03 0,94 sisäinen 33. Raaka‐aineiden saatavuus 4,03 1,05 ulkoinen
34. Päivähoito ja koulut 4,03 1,00 ulkoinen
35. Yrityksessä on selkeä työnjako 4,00 0,68 sisäinen
Varsinaiseen kyselyyn valittiin kaikki ne tekijät, jotka saivat esikyselyssä vähin‐
tään keskiarvon 4, mutta kuitenkin enintään 35 muuttujaa.
Tämän tutkimuksen ennakkoarvion mukaan menestystekijöistä noin kaksi kolmasosaa olisi sisäisiä ja yksi kolmasosa olisi ulkoisia. Saadut esikyselyn tu‐
lokset vahvistivat tätä käsitystä: sisäisten menestystekijöiden osuus oli 69 pro‐
senttia 35 tärkeimmän muuttujan joukosta. Tärkeimmäksi yrityksen ulkoiseksi menestystekijäksi nousi työvoiman saatavuus keskiarvolla 4,41. Pienin keskiha‐
jonta (0,56) tärkeimmistä menestystekijöistä oli yrityksessä vallitsevalla hengel‐
lä ja ilmapiirillä. Myös tärkeimmän menestystekijän eli yritysjohdon kyvyk‐
kyyden keskihajonta oli pieni eli 0,61.
Esikyselyn 20 vähiten merkittävää menestystekijää olivat seuraavat:
Menestystekijä: Keskiarvo: Keskihajonta: Tekijän tyyppi:
1. Yrityksellä on monopoliasema 2,21 1,03 ulkoinen 2. Ilmasto ja sen vaikutus ylläpitokustann. 2,26 1,03 ulkoinen 3. Ilmastolliset olosuhteet 2,29 0,82 ulkoinen 4. Seudun tarinat ja sankarit 2,37 1,07 ulkoinen 5. Työvoiman järjestäytyneisyys 2,42 0,96 ulkoinen 6. Pääomasijoittaja on mukana yrityksessä 2,43 1,17 sisäinen 7. Omistajien ”kotiseuturakkaus” 2,50 1,20 sisäinen 8. Työntekijät ovat osakkaina yrityksessä 2,64 1,06 sisäinen
9. Kunnan koko 2,71 0,94 ulkoinen
10. Yritys kuuluu yrityspuistoon, ‐taloon 2,72 1,00 ulkoinen
11. Yrityksen osakekurssi 2,79 0,92 ulkoinen
12. Sivutuotteiden menekki ja hinta 2,79 1,05 ulkoinen 13. Seudulla vallitsevat perinteet 2,81 1,08 ulkoinen
14. Omistajien historia 2,86 0,88 sisäinen
15. Luonnon kauneus 2,87 0,88 ulkoinen
16. Veroäyrin hinta 2,94 1,26 ulkoinen
17. Yrityksen juuret ovat paikkakunnalla 3,00 1,37 ulkoinen 18. Yritysneuvontaa on saatavilla 3,00 1,18 ulkoinen
19. Perhekeskustoiminta 3,00 1,02 ulkoinen
20. Alueella on oma identiteetti 3,03 1,05 ulkoinen
Vähiten merkittävät tekijät olivat pääosin ulkoisia tekijöitä joukossa muun mu‐
assa kunnan koko ja veroäyrin hinta. Tutkimuksen yllätys oli se, että yrityksen monopoliasema (2,21) oli vähiten merkittävä menestystekijä. Monopoliaseman mainitaan olevan yritystoiminnan korkein tavoite. Ilmastolla ei myöskään näh‐
ty olevan merkitystä yrityksen menestymisen kannalta.
Seudun tarinoiden ja sankareiden merkitys nähtiin myös vähäisenä, mikä on osin ristiriidassa vapaamuotoisten vastausten kanssa. Edellä mainittu asia sisäl‐
tyy kuitenkin tutkimuksen ratkaisutapaan, koska meemin käsite on tässä tut‐
kimuksessa keskeinen. Tästä syystä varsinaiseen kyselyyn päätettiin kuitenkin ottaa mukaan muiden menestymiseen ja tarinoihin liittyviä kysymyksiä. Koti‐
seuturakkaus ja yrityksen juuret omalla paikkakunnalla eivät olleet vastaajien mukaan tärkeitä menestystekijöitä kuten ei myöskään omistajien historia. Näyt‐
tääkin siltä, että riittää kunhan omistajat ovat sitoutuneita yritykseen. Vastaajat eivät myöskään pitäneet merkittävänä tekijänä työntekijöiden (2,64) tai pää‐
omasijoittajan (2,43) osakkuutta yrityksessä tai yrityksen osakekurssia (2,79).
Tämä viestii perinteistä ”patruunahenkeä”, joka käy ilmi myös vapaamuotoisis‐
ta vastauksista. Tätä tukee myös se, että toisaalta omistajien sitoutuminen näh‐
tiin tärkeänä menestystekijänä (4,48).
Esikyselyn tarpeellisuutta omalta osaltaan osoittaa se, että kysymyksiin oli jää‐
nyt päällekkäisyyttä. Esimerkiksi ilmaston vaikutusta oli kysytty kahdessa eri kysymyksessä samoin kuin väestön terveyttä. Lisäksi varsinaiseen kyselyyn valittiin viisi muuttujaa, jotka tulivat ilmi kyselyn vapaamuotoisissa vastauksis‐
sa kysyttäessä kolmea tärkeimpää menestystekijää ja jotka eivät esiintyneet sel‐
laisenaan valmiiksi listatuissa tekijöissä: innovaatioiden määrä yrityksessä, yrit‐
täjähenki, yrityksen jatkuva kehittäminen, yrityksen uusiutumiskyky sekä yri‐
tyksen avainhenkilöt. Lisäksi varsinaiseen kyselyyn valittiin viisi muuta muut‐
tujaa jotka tulivat ilmi kyselyn vapaamuotoisissa vastauksissa ja nämä olivat:
johtajan kyky luoda henkeä, voimakas ja karismaattinen johtaja, muiden menes‐
tyminen kannustaa myös minua yrittämään menestystä, ”näyttämisen halu”
savolaisen saamattomuuden keskellä sekä hyvä tuuri (vrt. Porterin timanttimal‐
lin ”sattuma”).
Lisäksi varsinaiseen kyselyyn valittiin vielä seuraavat viisi tekijää, jotka löytyi‐
vät tutkimuksen edetessä tai kuuluivat tutkimuksessa esitettyihin viitekehyk‐
siin: kyky tuottaa asiakkaalle elämyksiä, kyky hankkia, välittää ja jakaa tietoa yhteistyöyritysten kanssa, kyky levittää tarinoita ja kertomuksia, paikkakunnal‐
la on ”henkinen” johtotiimi tai joku karismaattinen henkilö sekä paikkakunnal‐
la on hyvä ja monipuolinen toimialamix. Nämä viisi tekijää valittiin, koska ne kuvastavat klustereihin ja meemeihin sekä yritysten väliseen kommunikointiin liittyviä asioita sekä paikkakunnan kehittämishenkeä. Useat näistä tekijöistä ovat myös henkisiä eli niitä voidaan pitää metatason asioina.
5. Yhteenveto esikyselyn tuloksista
Yrityksen johdon kyvykkyys nousi esitestin mukaan tärkeimmäksi menestyste‐
kijäksi. Muuttujan saama keskiarvo oli 4,63, kun Likertin asteikolla 1‐5 mitattu‐
na 4 tarkoittaa suurta merkitystä ja 5 tarkoittaa erittäin suurta merkitystä.
Muuttujan keskihajonta oli myös pieni (0,61), mikä tarkoittaa sitä, että vastaaji‐
en mielipiteiden hajonta tämän muuttujan kohdalla oli pieni, eli vastaajat koki‐
vat johdon kyvykkyyden merkityksen yksimielisesti. Johdon kyvykkyyttä on koota ympärilleen taitava joukko, joka yhdessä toteuttaa johtajan halua olla yk‐
könen. Yrityksen tärkein menestystekijä liittyy vahvasti ihmisiin; siihen, mitä johto tai johtotiimi on,. mikä on sen yhteenlaskettu kompetenssi toteuttaa liike‐
toiminta‐suunnitelmaa ja reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Toiseksi tärkein menestystekijä oli yrityksessä vallitseva henki ja ilmapiiri. Muuttujan saama keskiarvo oli 4,59 ja keskihajonta oli 0,56, mikä oli kaikkein pienin keski‐
hajonta 135 muuttujan joukossa. Tämäkin menestystekijä liittyy johtamiseen tai sen tuloksiin. Merkittävää tässä on se, että kyselyn vastaajina olivat yrittäjät ja johtajat. Mikähän tämän tekijän painoarvo olisikaan, jos menestystekijöitä ky‐
syttäisiin myös työntekijöiltä? Tämä tekijä kuvastaa johtajuuden ratkaisevaa merkitystä menestyksessä. Kolmanneksi tärkein menestystekijä oli se, että yri‐
tykseen voi luottaa. Muuttujan saama keskiarvo oli 4,55 ja keskihajonta oli 0,62.
Luottamus ei ole enää puhtaasti sisäinen tekijä, vaan se kuvaa yrityksen ja ym‐
päristön välistä suhdetta. Tämä tekijä kuvastaa yrityksen ja sen ympäristön ra‐
japinnan häiriöttömyyden tärkeyttä menestyksen luomisessa.
Ylä‐Savossa näyttää esitestin mukaan vallitsevan henkilökultti. Yritystoiminnan juuret voidaan tiivistää muutamaan henkilöön. Personoitumia tästä ovat Einari Vidgren sekä Jaakko ja Jussi Sarvela. Usea vastaaja korostaa vahvojen persooni‐