Sähkönsiirto
13. Vaikutukset ihmisiin
13.1 Melu
13.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Tuulivoimalaitosten meluvaikutuksia arvioitiin melun las-kentamallin avulla. Laskentaohjelmana käytettiin SoundPlan 6.5 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000-melulaskentastandardia. Malli toimii 3D-ympäristössä ja se huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennuk-set, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemirakennuk-set, me-lulähteiden käyntiajat ja suuntaavuudet sekä säätiedot.Nord2000-laskentastandardin on todettu soveltuvan aiem-min käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainen ylei-nen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teol-lisuusmelun laskentamalli vuodelta 1993) paremmin tuu-livoimalaitosten melun mallintamiseen erilaisissa sääolo-suhteissa merialueella sekä maa-alueilla (Di Napoli 2007).
Meluvyöhykkeet laskettiin 2 metrin korkeudelle maanpin-nasta. Laskennassa tuulennopeudeksi määriteltiin 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta, koska tämä on tuuli-voimalaitosten melusta tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella melutasoltaan yleensä häiritsevin tilanne. Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina ja siitä aiheutuva peittovaikutus lisääntyvät voimakkaasti ja toisaalta tuuvoimalaitoksen käyntiääni ei kaikilla voimalaitostyypeillä li-säänny vaan saattaa jopa pienentyä. Tuulennopeus voima-laitosten napakorkeudella laskettiin logaritmisen tuulen-nopeusprofiilin mukaisesti.
Mallinnuksen lähtötietoina k äytettiin Maanmittauslaitokselta saatua alueen numeerista kartta-aineistoa, joka sisältää mm. maanpinnan korkeustiedot, ra-kennukset ja vesialueet. Tuulivoimalaitosten osalta lähtö-tietoina käytettiin voimalaitosten suunnittelutietoja (laitos-ten napakorkeus ja laitos(laitos-ten suunnitellut sijainnit). Koska valintaa tarkasta laitetyypistä tai –mallista ei ole tehty, ei rakennettavien tuulivoimalaitosten äänitehotasoa vielä
tie-detä. Tarkasteluissa äänitehotasoksi valittiin LWA 108 dB, sil-lä suuri osa suunnitellun tyyppisistä tuulivoimalaitosvaihto-ehdoista jää sen tason alle.
Mallinnuksen mukaiset melutasot eivät esiinny han-kealueen ympäristössä joka puolella samanaikaisesti, vaan laskentakuvat esittävät tuulivoimalaitosten aiheuttamia melutasoja myötätuulitilanteessa tuulivoimalaitokselta tar-kastelupistettä kohti. Kuvatunlainen tilanne toistuu eri ta-valla eri puolella hankealuetta, sillä vallitseva tuulensuun-ta hankealueella on tehtyjen selvitysten mukaan lounaas-ta. Täten kuvatun kaltaisia melutasoja esiintyy hankealueen koillispuolella useammin kuin esim. kaakkois-, lounais- ja luoteispuolella.
13.1.2 Nykytilanne
Hankealue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsäta-lousvaltaista aluetta. Hankealueen läheisyydessä sen ete-läosan kaakkoispuolella sijaitsee maa-ainesten ottoalue (Storberget), josta aiheutuu ajoittain melua etenkin han-kealueen eteläosiin. Hanhan-kealueen läheisyydessä ei kulje vil-kasliikenteisiä teitä eikä alueella ole muita merkittäviä me-lulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoit-tain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet.
Hankealuetta lähimmät asuinalueet sijaitsevat hankealu-een koillis-, itä- ja länsipuolella noin 350-550 m etäisyydellä hankealueesta, jolloin etäisyys lähimpiin tuulivoimalaitos-yksiköihin on 650-750 m. Yksittäisiä ympärivuotisessa käy-tössä olevia asuinrakennuksia sijaitsee myös hankealueen lounais-, länsi- ja luoteispuolella noin 550-650 m etäisyy-dellä tuulivoimalaitoksista.
Hankealueen länsi- ja lounaispuolella merenrannassa on runsaasti loma-asuntoja noin 750-1500 m etäisyydellä han-kealueen lähimmistä tuulivoimalaitosyksiköistä.
13.1.3 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset:
VE1, VE2 ja VE3
13.1.3.1 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalai-tosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maaraken-nustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityi-sen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana me-luavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalu-tustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista.
13.1.3.2 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaise-maan myös hanke-alueen ulkopuolella. Vaikutussäde riip-puu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitos-yksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muu-tamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin.
Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuuli-voimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulituuli-voimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuun-tainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havain-topisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitok-sen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toituulivoimalaitok-senlaisissa olo-suhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalai-toksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen hu-mina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi ääni-tasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuu-livoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä.
Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 Hz…20 000 Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalu-eella 500…4000 Hz. Matalataajuiseksi ääneksi luokitel-laan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraäänek-si alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä ja matalat äänet lähellä kuuloalueen ala-rajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella.
Matalataajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen lähteitä ovat mm. ko-neet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet.
Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jak-sollisesti voimistuvaa ja heikentyvää ”kohinaa”, joka
aiheu-tuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää.
Tuulivoimalaitosken melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todet-tu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitok-sen välittömässä läheisyydessä.
Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritse-vää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun.
Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama ää-nitaso ylittää LAeq 40–45 dB. Tuulivoimalaitoksen melun häi-ritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan ai-heuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitos-ten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuu-livoimaa kohtaan.
Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuu-livoimalaitoksen meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalaitoksen käyntiääni seuraakaan suo-raan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalaitoksen meluun vaikuttaa ympäristöolosuhteiden lisäksi myös laitostyyp-pi ja -koko. Tuulivoimalaitoksen melutaso pääsääntöisesti kasvaa laitoskoon kasvaessa, vaikka eri laitostyypeillä ja lai-tosvalmistajien voimalaitoksilla onkin eroja. Myös suurempi napakorkeus kasvattaa osaltaan vaikutussädettä.
Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman säätö) tuulivoima-laitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa.
Lapakulman säätö vaikuttaa myös voimalaitoksen sähkön-tuottoon. Myös laitoskokonaisuuden osien valinnalla voi-daan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon, esimerkkinä turbiinin valinta.
Vaihtoehto 1
Vaihtoehdossa 1 laskennallinen melutaso lähimpien asuin-alueiden kohdalla on noin 40-43 dB ja lähimpien yksittäis-ten asuintalojen kohdalla noin 45-49 dB. Lähimpien loma-asuntojen kohdalla hankealueen länsipuolella laskennal-linen melutaso on noin 38-42 dB. Hankealueen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien loma-asuntojen kohdalla las-kennallinen melutaso on noin 40-41 dB.
Napakorkeuden muutos 100 metristä 120 metriin laa-jentaa melualueita hieman, ero melutasoissa on noin 1 dB tai alle.
Melutasot ovat asuinalueiden ja loma-asumiseen käy-tettyjen alueiden yöajan ohjearvojen tuntumassa. Lasketut
melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimalaitosten aihe-uttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalaitoksen äänen alleen osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ol-lessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni on kuitenkin kuulta-vissa sekä lähimpien vakituisten asuntojen että loma-asun-tojen kohdalla.
Vaihtoehto 2
Vaihtoehdossa 2 on muutettu neljän voimalaitosyksikön sijaintia hieman ja jätetty kolme voimalaitosyksikköä pois verrattuna vaihtoehtoon 1. Muutoksella on suurin vaikutus hankealueen länsipuolella olevan Öjnan kyläalueen sekä itäpuolella olevien yksittäisten asuintalojen kohdalla, jos-sa melutaso on 1-2 dB alhaisempi kuin vaihtoehdosjos-sa 1.
Kauempana hankealueesta ja muilla suunnilla muutoksen vaikutus on pienempi.
Laskennallinen melutaso lähimpien asuinalueiden koh-dalla on vaihtoehdossa 2 noin 40-43 dB ja lähimpien yksit-täisten asuintalojen kohdalla noin 45-49 dB. Lähimpien lo-ma-asuntojen kohdalla hankealueen länsipuolella lasken-nallinen melutaso on noin 38-40 dB. Hankealueen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien loma-asuntojen kohdalla las-kennallinen melutaso on noin 40 dB.
Napakorkeuden muutos 100 metristä 120 metriin laa-jentaa melualueita hieman, ero melutasoissa on noin 1 dB tai alle.
Melutasot ovat asuinalueiden ja loma-asumiseen käy-tettyjen alueiden yöajan ohjearvojen tuntumassa. Lasketut melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aihe-uttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimaloiden äänen al-leen osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun olles-sa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavisolles-sa sekä lähimpien vakituisten asuntojen että loma-asuntojen kohdalla.
Vaihtoehto 3
Vaihtoehdossa 3 on jätetty kolme voimalaitosyksikköä pois verrattuna vaihtoehtoon 2. Muutoksella on suurin vaikutus hankealueen lounaispuolella ja länsipuolella olevan Öjnan kyläalueen kohdalla. Hankealueen lounaispuolella melu-taso on jopa 8-10 dB alhaisempi kuin vaihtoehdossa 2 ja Öjnan kyläalueen kohdalla melutaso on noin 5-7 dB alhai-sempi kuin vaihtoehdossa 2. Hankealueen muilla suunnilla muutoksen vaikutus on pienempi.
Laskennallinen melutaso lähimpien asuinalueiden koh-dalla on vaihtoehdossa 3 noin 40-42 dB ja lähimpien
yksit-täisten asuintalojen kohdalla noin 45-47 dB. Lähimpien lo-ma-asuntojen kohdalla hankealueen etelä- ja pohjoispuo-lella laskennallinen melutaso on noin 40 dB. Hankealueen länsipuolella sijaitsevien loma-asuntojen kohdalla lasken-nallinen melutaso on noin 38-39 dB.
Napakorkeuden muutos 100 metristä 120 metriin laa-jentaa melualueita hieman, ero melutasoissa on noin 1 dB tai alle.
Melutasot ovat loma-asumiseen käytettyjen alueiden yöajan ohjearvojen tuntumassa ja asumiseen käytettävi-en alueidkäytettävi-en yöajan ohjearvon alla. Lasketut melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheutta-ma ääni peittää tuulivoiaiheutta-maloiden äänen alleen osan ajasta.
Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoi-maloiden ääni on kuitenkin kuultavissa sekä lähimpien va-kituisten asuntojen että loma-asuntojen kohdalla.
13.1.3.3 Sähkönsiirron meluvaikutukset
Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoas-taan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimaloi-den rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään.
Toiminnan aikana sähkön siirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua melua, mutta sen vaikutukset rajoit-tuvat muutaman kymmenen metrin etäisyydelle ilmajoh-tojen välittömään läheisyyteen.
13.1.4 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0
Mikäli hanketta ei toteuteta, alueelle ei aiheudu tuulivoi-maloista johtuvia meluvaikutuksia. Alueella ei nykyisin ole merkittäviä melulähteitä.13.1.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen
Tuulivoimaloista aiheutuvia meluvaikutuksia voidaan pie-nentää voimalaitoksen äänitasoa alentamalla tai kasvatta-malla suojaetäisyyttä voimalaitosten ja häiriintyvien koh-teiden välillä.
Tuulivoimalaitoksen melutasoon voidaan vaikuttaa mm.
voimalatyypin valinnalla ja voimalaitoksen käyttöasetuksil-la. Tietyillä voimalaitostyypeillä on mahdollista vaikuttaa laitoksen tuottamaan melutasoon lapakulmaa säätämällä.
Lapakulman säätäminen vaikuttaa melutason lisäksi tuo-tettuun sähkötehoon pienentävästi.
Suojaetäisyyttä voimalaitosten ja asuin- tai lomakiinteis-töjen välillä voidaan kasvattaa tuulivoimalaitosten
paikko-Kuva 13‑1 Meluvaikutukset VE 1 päivällä. Kuva 13‑2 Meluvaikutukset VE 1 yöllä
ja muuttamalla tai jättämällä yksittäisiä tuulivoimalaitoksia pois suunnitelmasta. Mikäli jokin suunta tai alue koetaan melun kannalta erityisen herkäksi, tätä voidaan harkita.
13.1.6 Arvioinnin epävarmuustekijät
Melumallinnuksessa melutasot laskettiin ns. worst case -ti-lanteessa. Todelliset melutasot hankealueen ympäristössä eivät ole jatkuvasti kuvatunlaiset. Lisäksi voimalaitostyyppi saattaa hyvinkin olla eri kuin tässä meluarvion lähtökohta-na ollut voimalaitostyyppi. Todellinen melutilanne ja melun kuuluvuus riippuu valittavan voimalaitostyypin lisäksi hyvin paljon tuuliolosuhteista. Tuulivoimalaitoksen äänen kuu-lumiselle otollisten sääolosuhteiden esiintyminen saattaa vaihdella kuukausi- ja vuositasolla merkittävästi, mikä vaikut-taa suoraan häiriön kokemiseen hankealueen ympäristössä.