Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila

teet, olemassa olevat maamerkit sekä maisemaelementit ovat keskeisiä tuulivoimaloiden sijoituksia suunniteltaessa sekä niiden aiheuttamia maisemavaikutuksia arvioitaessa.

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ei tule nähdä ai-noastaan negatiivisina. Harkitusti sijoitettuna, maisema ja kulttuuriympäristö huomioon ottaen, tuulivoimalat voivat tuoda ympäristölleen lisäarvoa.

Seutu on vähäjärvinen ja topografia on alavaa.

Maisemarakenne on suuntautunut kaakosta luoteeseen.

Noin neljän kilometrin päässä hankealueesta sijaitsee mai-semarakenteesta poikkeava ympyrän muotoinen muodos-tuma Söderfjärdenin peltoaukea. Laaksoa, joka on halkai-sijaltaan noin viisi kilometriä, reunustavat kallioiset mäet.

Laakson reunoja reunustaa maantie, jonka varteen asutus on keskittynyt. Muodostuman arvellaan syntyneen meteo-riitin törmäyksen seurauksena. Etelä-Pohjanmaan rannik-koseudulle tyypillistä kulttuurimaisemaa edustaa välittö-mästi hankealueen koillispuolella sijaitseva valtakunnalli-sesti arvokas Övermalax-Åminnen maisema-alue. Alueella on edustavia ryhmäkyliä sekä perinteikäs kalasatama.

Maalahden ympäristöä leimaa kulttuurihistoriallinen ajal-linen kerrostuneisuus. Alueen perinteisessä maatalousmai-semassa on nähtävissä pääasiassa vanhempaa rakennus-kantaa, mutta myös uudempaa rakennuskantaa ja raken-teita on nähtävissä, erityisesti suuremmissa asutuskeskitty-missä.

Hankealueen ympäristössä oleva asutus on keskittynyt Maalahden jokilaaksoon peltojen läheisyyteen, teiden var-sille, metsäisille kumpareille ja jokitörmille. Pienempiä asu-tuskeskittymiä ovat hankealueen länsi- ja lounaispuolella sijaitsevat Öjna ja Bockören, Majorsträsketin etelärannalla sijaitseva Majors sekä hankealueen itä- ja koillispuolella si-jaitsevat Narne, Brännan, Alskog, Tuvas ja Bonnas. Joen

suis-tossa sijaitsee vanha perinteinen kalasatama, jonka yhtey-dessä on lukuisia vanhoja venevajoja. Maalahden edustalla on runsaasti pienimuotoista saaristoa. Hankealueen edus-talla sijaitsevien saarien rannoilla, Trutörenissä, Rankelönissä sekä Söderskäretissä sijaitsee useita loma-asuntoja.

Hankealue sijaitsee noin kilometrin päässä rantaviivas-ta. Lähin asuinrakennus on noin 0,5 kilometrin päässä lä-himmästä tuulivoimalasta Öjnan kylässä. Hankealueen pohjoisosa rajautuu lähelle Maalahden laajaa avointa vil-jelymaisemaa. Avoin jokilaakso alkaa noin 0,5 kilomet-rin päässä hankealueesta. Hankealue on pääosin talous-käytössä olevaa nuorta kangasmetsää. Varsinaisella han-kealueella on muutamia pieniä peltoja. Hankealueen läpi virtaa Skathagabäckenin puro. Alue on paikoitellen soista.

Hankealueella ei muodostu pitkiä näkymiä Åminne-Öjna skogsvägenin pitkiä suoria tieosuuksia lukuun ottamatta, jolloin metsäiselle alueelle syntyy pitkiä tien suuntaisia nä-kymiä.

Saavuttaessa etelästä Maalahden alueelle tietä 673 pit-kin näkymiä ympäröivään maisemaan ei juuri muodostu alueen metsäisyyden vuoksi. Maisematila muuttuu avoi-meksi Brännanin kohdalla saavuttaessa Maalahdenjoen laaksoon. Avoin maisema avautuu tien molemmin puo-lin, kunnes maisematila muuttuu jälleen sulkeutuneeksi Brinkenin kohdalla avoimen jokilaakson jälkeen.

Maalahden alueella ei ole näkyvissä merkittäviä

maise-Kuva 10‑2 Avointa maisematilaa Sulvan arvokkaalla maisema-alueella.

mahäiriöitä eikä maamerkkejä. Liikenteellisenä ja maise-mallisena solmukohtana toimii teiden 673 ja 679 risteys, jonka läheisyydessä on toinen maisemallinen solmukoh-ta Maalahdenjoen alitsolmukoh-taessa tien 673 avoimessa maisema-tilassa.

Maiseman sietokyky ei ole kovin hyvä, sillä näkymät ovat alueella laajoja ja perinteinen pienipiirteinen kulttuurimai-sema reagoi herkästi muutoksiin.

10.3.1 Arvokkaat alueet ja kohteet

Hankealueen pohjoispuolella välittömässä läheisyydes-sä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Övermalax-Åminnen maisema-alue. Alue on muodostunut noin 12 kilometriä pitkään Maalahdenjoen laaksoon. Viljelyaukea on laajim-millaan noin kuusi kilometriä leveä joen latvoilla ja kape-nee kohti jokisuuta. Paikoin taajamiksi tihentynyt asutus si-jaitsee joen töyräillä ja moreenikummuilla. Paikoitellen ta-saisuutta ja pitkiä näkymiä rikkovat metsäiset moreeni- ja kalliosaarekkeet.

Toinen hankealueen läheisyydessä sijaitseva valtakun-nallisesti arvokas maisema-alue on Sulvan Söderfjärden maisema-alue, jossa sijaitsee myös valtakunnallisesti ar-vokas rakennettu kulttuuriympäristö Sulvan kirkonseutu.

Alue on laaja ympyränmuotoinen peltoalue, jonka ympä-rille on muodostunut Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulle tyypillistä vanhaa asutusta. Muodostuman reunalla sijait-see muutama perinteinen kylä, joiden yleisilme on paikoi-tellen hajanainen. Vanhan säteittäisen sarkajaon häviämi-nen uusjaossa ja sen seurauksena latojen rapistumihäviämi-nen ja häviäminen ovat muuttaneet peltolakeuden maisemaku-vaa. Latoja kerrotaan olleen 70-luvun alussa noin 3000 kap-paletta ja reilu kymmenen vuotta myöhemmin enää noin 2000 kappaletta. Sulvan vuonna 1786 rakennettu kirkko ja sen vieressä oleva pitäjänmakasiini muodostavat arvok-kaan kokonaisuuden.

Pienialaisempia maakunnallisesti arvokkaita maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta vaalittavia alueita on mm.

Sulvan peltoalukean pohjoispuolella sekä Petolahden ete-läpuolella.

Arvokkaat maisema-alueet on esitetty maisemavyöhy-kekartalla (Kuva 10-4).

Merkittävät kulttuuriympäristöalueet

Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympä-ristöjä sijaitsee alueella runsaasti. Hankealueen

länsipuolel-la sijaitsee Bergön saaren satamat ja saaristokylä, jotka ku-vastavat Pohjanmaan merenkulkua, kalastusta ja veneenra-kennusta harjoittanutta saaristoyhdyskuntaa ja sen elinkei-nojen tuottamaa rakennettua kulttuuriympäristöä.

Brännon kylä, Övermalax-Åminnen maisema-alueella, on esimerkki Pohjanmaan rannikolle aikoinaan tyypillisestä, erittäin tiiviistä kylärakenteesta. Bränno on osa Maalahden toisen pääkylän Yttermalaxin asutusta, jossa asutus on ryh-mittynyt Maalahdenjoen laaksoon useiksi tiheiksi taloryh-miksi. Maalahden kirkolta jokisuuhun kulkeva tieyhteys, jo-hon kiinni pihapiirit on rakennettu, noudattaa viimeistään 1700-luvulla muodostunutta linjausta. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Söderfjärdenin maisema-alue on luokiteltu myös valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Tarkempi kuvaus alueesta on esitetty Arvokkaat maise-ma-alueet -kappaleessa.

Valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristök-si luokitellussa Maalahdenjoen jokisuussa kulttuuriympäristök-sijaitsevassa Åminnen kalasatamassa on pitkälti toista sataa etupääs-sä hirsirakenteista venevajaa ja kalastustarvikelatoa, jot-ka sijaitsevat pitkinä nauhoina joen molemmilla rannoilla.

Åminnen kalasataman vaja-alue on Pohjanmaan jo-kisuiden näyttävimpiä. Paikoitellen vajoja on kahdes-sa rivissä niin että vajarivien väliin muodostuu kujanne.

Åminnen kalasatama on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ”Övermalax - Åminne”.

Vuoden 1993 merkittävien rakennettujen kulttuuri-ympäristöjen inventoinnissa arvokkaaksi luokiteltiin lisäk-si hankealueen eteläpuolella noin 7 km päässä lisäk- sijaitse-va Molpen kalastajakylä ja Petolahden kirkonseutu sekä Maalahdenjoen kulttuuriympäristö. Uuden inventoinnin RKY 2009 tullessa voimaan, näillä alueilla ei ole enää samaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvoa, mutta alueilla on edelleen kulttuuriympäristöllistä arvoa.

Merkittävät kulttuuriympäristökohteet Valtakunnallisesti merkittävät rakennukset

Maalahden kirkko ja siihen yhdyskäytävällä liitetty ta-puli on kauniisti säilynyt esimerkki empiren pienimit-takaavaisesta kirkkorakentamisesta Pohjanmaan ran-nikkoseudulla. Maalahden kirkko ja pappila sijaitsevat Övermalaxin - Åminnen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.

Maalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan

um-26 25 24

23 21

19

17 16

Majorsbacken

0 500 1 000 m

Maalahden tuulivoimapuisto Muinaisjäännökset

Muinaisjäännös / Fornminne Muinaisjäännösalue / Fornminnesområde tuulivoimala / vindkraftverk

hankealue / projektområde uusi tie / ny väg

vaihtoehtoinen reitti / alternativ rutt

peen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansar-dikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartan-omaisia rakennuksia.

Kiinteät muinaisjäännökset

Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Hankealueen läheisyydessä, noin 300 metrin päässä han-kealueesta, sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta: rauta-kautinen asumuspainanne Hudholmen 1 sekä ajoittama-ton hautapaikka Hudholmen 2. Nämä muinaisjäännökset sijaitsevat hankealueen ja merenrannan väliin jäävällä alu-eella.

Vuoden 2009 muinaisjäännösinventoinnissa Majosrbackenilta paikallistettiin uuteen aikaan ajoittuvia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nämä hankealueen eteläpuo-lella sijaitsevat kohteet ovat Majorsbackenin taistelukaivan-toja, jotka ajoittuvat luultavimmin I maailmansotaan. On myös mahdollista, että kaivannot on tehty jo Suomen so-dan aikana, vuosina 1808-1809. Alueella on monttumainen kaivanto, jonka reunalla on itä-länsisuuntainen kiviröykkiö.

Alueella on myös muita kivi- ja maakasoja, joiden arvellaan liittyvän kaivantoihin.

Perinnemaisemat

Perinnebiotoopit ovat niitto- ja laiduntalouden synnyttä-miä alueita, joiden kasvillisuus on muovautunut perintei-sen maankäytön myötä. Perinnemaisema on edellistä laa-jempi käsite, joka kattaa myös maankäyttötapojen synnyt-tämät maisemat ja perinteiseen maankäyttökulttuuriin liit-tyvät rakennukset.

Maalahden tuulivoimapuistoa lähinnä sijaitseva valta-kunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa raportoi-tu kohde on Staffansbon laidun (Kekäläinen & Molander 2003). Staffansbon laidun on paikallisesti arvokas kohde, joka sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealuees-ta. Laidun sijaitsee Söderfjärdenin peltoalueen lounaislai-dalla. Laidun on metsälaitumesta ja niittyalueesta koostuva lehmälaidun, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sulvan Söderfjärdenin maisema-alueeseen.

Maalahden edustan ulkosaaristo kuuluu osaksi Unescon maailmanperintöluetteloon liitettyä Merenkurkun saaris-toa. Alue on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde Kulttuuriympäristöllisesti merkittävät alueet ja kohteet on esitetty oheissalla kartalla.

Kuva 10‑3 Majosrbackenin muinaisjäännökset.

Kuva 10‑4 Maisema-analyysi ulottuen noin 5 km etäisyydelle hankealueesta.

10.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset