Kaavat ja kaavoitustilanne .1 Seutukaava

Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa (vahvistettu 11.4.1995) ei ole käsitelty tuulivoimaa. Seutukaavassa Öjnan, Majorsin ja Bofjärdenin kylät ja niiden välinen alue on osoitettu asutusalueeksi. Hankealueen länsipuolella Öjna on osoitettu kulttuurimaisema-alueeksi (ma), joka on alueen päämaankäyttöä täydentävä, joskus useita alueva-rauksia ja maankäyttömuotoja sisältävä osa-alue, jolla pyri-tään alueen rakennusperinteen ja kokonaisuuden säilyttä-miseen. Rantatie (mt 673) on osoitettu alueelliseksi pääväy-läksi/seudulliseksi tieksi. Storbergetiin on osoitettu kallioki-viaineksen ottoalue (EO4).

Maankäyttö- ja rakennuslain § 210 mukaisesti 1.1.2010 alueilla, joilla ei ole vahvistettua maakuntakaavaa, muute-taan ministeriön päätöksellä seutukaava maakuntakaavak-si. Näin ollen Vaasan rannikkoseudun seutukaava on voi-massa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakun-takaavana. Vaasan rannikkoseudun seutukaava korvautuu Pohjanmaan maakuntakaavalla, joka tulee voimaan maa-kuntavaltuuston hyväksymispäätöksen ja sitä seuraavan ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen jälkeen.

9.2.4.2 Maakuntakaava

Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjanmaan maakuntakaavan 29.9.2008. Hyväksytty maa-kuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana.

Ministeriön vahvistuspäätöksen jälkeen kaava saa lainvoi-man.

Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteena oli laa-tia kokonaisvaltainen koko maakuntaa koskeva suun-nitelma seutukaavan ja olemassa olevien inventointien pohjalta uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaan. Maakuntakaavassa painotettiin yhdyskuntaraken-netta, liikennettä, energiahuoltoa ja rantojenkäyttöä.

Maakuntakaavassa on käsitelty seuraavia asiakokonaisuuk-sia: maankunnan keskeisimmät kehittämiskohdealueet, tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edel-lyttämät maankäyttövaraukset, ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjeste-lyt, luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maa-ainesvarat, alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelu- ja Natura-alueet, maiseman, luonnonva-rojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät alueva-raukset sekä riittävät virkistysalueet.

Kuva 9‑7 Ote Vaasan rannikkoseudun seutukaavasta.

Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuri-ympäristöihin kuuluvat Maalahdessa Maalahdenjoen kult-tuurimaisema, Petolahden kirkonseutu ja Bergön saariasu-tus. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuu-luu Övermalax-Åminne.

Hankealueen pohjoispuolella sijaitseva Vaasa-Maalahden jokilaakso on merkitty matkailun vetovoima-alueeksi (mv-10). Vaasan kaupunkiseudun kehittämisen vyöhyke (kk-1) ulottuu tarkastelualueen pohjoisosaan, kuten myös kau-punki-maaseutu vuorovaikutusvyöhyke (kmk).

Rantatien itäpuolta seurailee kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus, vanha Rantamaantie, joka on peräisin keskiajalta. Rantamaantie seuraili Pohjanlahden rannikkoa Turusta Tornioon ja oli Ruotsin vallan aikaisessa Suomessa toinen kahdesta päätiestä.

Hankealueen pohjoispuolella noin kilometrin päässä si-jaitseva Åminnen kylä on osoitettu kohdemerkinnällä (at-2) merenläheiseksi kyläksi, jonka yhteyteen on osoitettu vir-kistysalue sekä kalastus- ja vierassatamat.

Maalahdenjoen pohjoispuolelle on osoitettu sähkö-asema kohdemerkinnällä energiahuollon alue (en), jolta lähtemään on osoitettu voimansiirtojohtona (z) 110 kV:n voimalinja pohjoiseen ja Rantatien vartta pitkin etelään.

Rantatietä seuraamaan on osoitettu tietoliikenteen yhte-ys. Hankealueen itäpuolelle on osoitettu kaksi kalliokiviai-Suunnittelualuetta ei ole maankuntakaavassa

osoi-tettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Maakuntakaavassa suunnittelualueelle sijoittuu päävesijohto (merkintä V).

Pyöräilyreitti sekä ohjeellinen ulkoilureitti on osoitettu Åminne-Öjna metsätien yhteyteen. Hankealueen pohjois-osa sijoittuu mk-aluerajauksen sisään. Merkinnällä osoite-taan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehi-tetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkei-noihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyt-töä. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huo-mioon kulttuurimaisema-arvot.

Meren rannan ja länsipuolisen saariston väliselle meri-alueelle sijoittuu matkailun kannalta tärkeä veneväylä.

Maakuntakaavassa on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ar-vokkaiksi alueiksi hankealueen pohjoispuolella sijaitseva Maalahdenjoen jokilaakson maisema-alue, noin 5 kilomet-rin etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen sijaitseva Sulva-Söderfjärdenin maisema-alue ja noin 12 kilometrin etäi-syydellä hankealueesta luoteeseen sijaitseva Bergön kylä.

Hankealueen välittömässä tuntumassa länsipuolella Öjna on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi alu-eeksi.

Kuva 9‑4 Trutörenin rantaa Öjnasta kuvattuna.

Kuva 9‑8 Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 29.9.2008.

neksen ottamisaluetta (eo-4). Majorsiin on osoitettu koh-demerkinnällä (t) teollisuus- ja varastoalue.

Hankealueen lounaispuolen rannikolle on osoitettu kak-si lintuvekak-siensuojeluohjelman mukaan perustettua tai pe-rustettavaksi tarkoitettua luonnonsuojelualuetta merkin-nällä (SL3). Petolahdenjokisuiston Natura-alueeseen kuu-vat Petolahdenjoen suisto rantalehtoineen ja Öfjärden on merkitty myös Natura 2000 –verkostoon kuuluvaksi tai eh-dotetuksi alueeksi.

Pohjanmaan maakuntakaavan indeksikartta ja merkin-nät ovat selostuksen liitteenä.

9.2.4.3 Maakuntakaava vaihe1. ja vaihe2.

Kaavatyöt Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaava 1:

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen ja Pohjanmaan maakunta kaava vaihekaava 2: Uusiutuvat energiamuo-dot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ovat käynnissä.

Maakuntahallitus hyväksyi 28.9.2009 vaihekaava 1 kaa-valuonnoksen, joka oli yhtä aikaa nähtävillä vaihekaavan 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 14.10. - 13.11.2009.

Selvitys ”Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittu-minen Pohjanmaalla” on käynnistynyt vuoden 2010 alussa ja se tulee muodostamaan lähtökohdan Vaihekaava 2:lle.

Selvityksen on määrä valmistua syksyllä 2010. Tavoitteena on, että kaavaluonnos asetetaan nähtäville vuoden 2011 alusta.

Vaihemaakuntakaavassa 2 tarkastellaan energiahuol-toa koko maakunnan alueella. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Toisella vaihekaavalla täydennetään maakuntaval-tuuston 29.9.2008 hyväksymää kokonaismaakuntakaavaa.

Kaavatyön tavoitteena on määritellä enrgiahuollon kehi-tyskulku Pohjanmaalla vuoteen 2030 saakka, kuvata riittä-vällä tarkkuudella nykyinen energiahuolto, sähkönjakelu-verkosto ja energiahuoltoa tukeva infrastruktuurii, selvittää mahdollisuudet uusiutuvien enregialähteiden hyödyntä-miseen, erityisesti tuulivoiman osalta, selvittää vireillä ole-vat enrgiahankkeet, esittää vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja ratkaisuja energiahuollon toiminnoille vuoteen 2030 saak-ka, selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet, sel-vittää tuulivoiman vaikutukset alue- ja yhdyskuntaraken-teeseen, liikenyhdyskuntaraken-teeseen, ympäristöön, maisemakuvaan, asu-tukseen ja kansantalouteen.

9.2.4.4 Yleiskaava

Maalahdessa on ranta-alueilla voimassa Maalahden ran-tayleiskaava (19.6.1996). Koillisessa hankealue rajautuu Maalahden yleiskaava-alueeseen (vahvistettu 27.8.2001).

Maalahden yleiskaavassa hankealueen läheisyyteen on osoitettu maatalousvaltaisia alueita (M), kyläalueita (AT) ja (AT-2) lähinnä jokivarressa ja Rantatien varressa, kotieläinta-louden suuryksikkö (turkistarha) (ME), teollisuusalue, jonka ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) ja teollisuusalue (T-res).

Osa hankealueesta sijoittuu osayleiskaavoitetulle alu-eelle. Hankealueen länsipuolella oleva osayleiskaava koos-tuu useammasta osasta, joista ”Osayleiskaava meriläheinen asuminen – Keskimmäinen osa” on vielä vahvistamatta.

Meriläheisen asumisen osayleiskaavan etelä- ja pohjoisosa on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.12.2004. Osa han-kealueesta sijoittuu Meriläheisen asumisen osayleiskaavan eteläosalle. Hankealue sijoittuu pääosin maa- ja metsäta-lousvaltaiselle alueelle (M-2), joka on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätalouteen sekä siihen liittyvään rakentami-seen. Öjnantien ja Åminne-Öjna metsätien risteyksen länsi-puolella on kotieläintalouden suuryksikkö (ME, turkistarha).

Turkistarhan suojavyöhyke (sv) ulottuu Öjnantien kaakkois-puolelle. Suojavyöhykkeen alueella on myös kyläaluetta (AT-2), joka sijaitsee turkistarha-alueen suojavyöhykkeellä ja kyläaluetta (AT).

Öjnan kylän itäpuolella olevat pellot on merkitty MT-merkinnällä eli alueena, joka on säilytettävä maa- ja met-sätalousalueena.

Rantatien länsipuolella sijaitsevan Majorsbackenin län-sipuolella on aluerajaus ”Tuulivoimaloiden kehittämisalue”.

Määräyksenä mainitaan, että ”alueella saa pystyttää kor-keintaan 5 kpl tuulivoimalaa. Alueen soveltuvuus käyttö-tarkoitukseen pitää selvittää yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. ”Laajennussuunta-nuolet on merkitty kohti koillista. Tuulivoimaloiden kehittämisalueen itäpuolella on

”maa- ja metsätalousalue (MY), ympäristöarvoja.” Alueella on mm. muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen kielletty. Sen koillispuolel-la Rantatien varrelkoillispuolel-la on mastoalue (EMT). Tuulivoimaloiden alueen pohjoispuolitse, Tistronskärsvägen –Rantatie välille on osoitettu tieliikenteen yhteystarve.

Vahvistamattoman, keskimmäisen Meriläheisen asu-misen osayleiskaava sijoittuu itäosiltaan hankealueelle.

Pääosin alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätalouteen sekä siihen

Kuva 9‑9 Ote Meriläheinen asuminen osayleiskaava, eteläosa.

Kuva 9‑10 Ote Meriläheinen asuminen osayleiskaava, keskimmäinen osa, vahvistamaton.

liittyvään rakentamiseen (M-2). Lisäksi pohjoisosassa ole-van ojan ympäristö on merkinnällä maa- ja metsätalous-alue, jolla on ympäristöarvoja (MY). MY-alueen länsipuo-lella, Åminne-Öjna metsätien varrella on mastoalue (EMT).

Åminne-Öjna metsätie on merkitty merkinnällä pyöräreitti/

ohjeellinen seudullinen vaellusreitti.

Meriläheisen asumisen osayleiskaavan merkinnät ja määräykset ovat selostuksen liitteenä.

9.2.4.5 Asemakaava

Tarkastelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

9.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset