2.3.1 Maston lähiympäristön suunnittelu ja
rakentaminen
Myös maston lähiympäristön suunnitte-lussa tulisi ottaa huomioon ja ennakoida vaikutuksia ympäröivään maisemaan.
Maston, sen rakentamiseen ja huoltoon liittyvän tien sekä piha-alueelle sijoittu-vien rakenteiden näkyvyyttä ja vaikutuk-sia voidaan ennaltaehkäistä ottamalla huomioon suunnittelu- ja rakentamisvai-heessa seuraavat tekijät:
• Masto sijoitetaan riittävän kauas yleisistä teistä niin, että laitetila ja huoltotie voidaan sijoittaa peittävän puuston taakse.
• Maston huoltotielle pyritään löytä-mään muu sijainti kuin jyrkät rinteet, joista se näkyy kauas. Rinteeseen rai-vattua huoltotietä ei myöskään suun-nata avautuvaksi tielle, pellolle, jär-venselälle, asutusalueelle, luonnon-suojelualueelle, näköalapaikoille tai vastaavien alueiden suuntaan.
• Huoltotie raivataan metsään mah-dollisimman kapeana ja tie linjataan kaarevaksi ja maastonmuotoja myö-täileväksi, jolloin metsänrajan silhu-etti säilyy eheänä.
• Sähköyhteyden tuominen piha-alu-eelle maakaapelina esim. huoltotien alla on suositeltavaa.
• Maston, tien sekä piha-alueen ja sil-le mahdollisesti sijoittuvan laitetilan sijoittamisessa pyritään ratkaisuun, jossa maastonsiirrot, täytöt ja leik-kaukset sekä puuston poistamiset ovat mahdollisimman vähäisiä.
• Maston piha-alue rajataan mahdol-lisimman pieneksi: Alle 100 m² piha-alue on riittävä. Piha-piha-alueen ulko-puolella on vältettävä työkoneilla liikkumista, ettei ympäröivä maas-to ja kasvillisuus vaurioidu. Piha-alueella tarkoitetaan tässä huoltotoi-minnan mahdollistavaa tasaista ajo-neuvolla kuljettavaa aluetta. Harus-tetun maston rakennuspaikan koko
Kuva 16. Sijaintivaihtoehtojen ohella tulee tarkastella niitä maston ulkonä-köön liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla maisemavaikutuksiin on mah-dollista vaikuttaa. Maisemaltaan herkillä alueilla voidaan myös harkita eri-koisratkaisuja maston rakentamiseksi. Hyvinkään Ahdenkalliossa maise-maan sopiva ratkaisu saatiin aikaan liimapuurakenteisella erikoispylväällä.
Ulkotukiaseman ja perustusten maalaaminen maston väriseksi parantaisi tilannetta entisestään. Kuva Emilia Weckman.
on harusten tilantarpeesta johtuen noin 5000 m².
• Laitetilan koko mitoitetaan tarkoi-tuksenmukaiseksi. Laitetilan koossa otetaan huomioon tulevaisuudessa tarvittavat laitetilojen tarpeet, jotta vältytään laitetilan lisäksi ulkotuki-asemien sijoittamiselta piha-alueel-le. Laitetilan kokoa ei kuitenkaan pidä ylimitoittaa.
• Laitetila sijoitetaan ympäröivään maisemaan luontevasti. Sijainnissa tulee suosia paikkaa, joka on mah-dollisimman piilossa näkymäalueil-ta.
• Laitetila rakennetaan ulkonäöltään mahdollisimman huomaamatto-maksi sekä ympäristön luonteeseen sopivaksi. Laitetilan värityksessä suositaan tummia sävyjä, jotka su-lautuvat paremmin maisemaan.
Laitetilaan kohdistuvaa auringon suoraa säteilylämpöä voidaan tor-jua esimerkiksi erillisellä auringon-suojarakenteella.
• Laitetila ja piha-alue suojataan kas-villisuudella. Istutusten tulee olla alueelle tyypillistä luonnonvaraista lajistoa.
• Puiden kaatamista vältetään. Kook-kaiden, vanhojen puiden säilymi-seen on kiinnitettävä erityistä huo-miota myös harustettujen mastojen haruskatujen linjauksessa. Tämä edellyttää myös sitä, ettei puiden ympäristössä muokata maastoa, jot-tei puun juuristo ja paikan vesitalous kärsi. Nuoret taimet maisemoivat kasvaessaan hakatun alueen reu-nustoja, joten myös ne tulee säilyt-tää. Maanomistajan tai urakoitsijan vastatessa puiden kaadosta hänelle esitetään selkeät suunnitelmat ja oh-jeet tarvittavan hakkuualueen muo-dosta ja koosta. Säilytettävät puut on hyvä merkitä värillisin nauhoin ja tarpeen mukaan suojata riittävällä tavalla työmaavaiheen ajaksi.
• Maston rakennuttajan tulisi hankkia maanomistajalta riittävän iso tont-ti, jotta tärkeää suojapuustoa ei kaa-dettaisi liikaa.
• Metsäisellä alueella voidaan harki-ta metsän pinharki-takasvillisuuskerrok- pintakasvillisuuskerrok-sen talteen ottamista ja käyttämistä piha-alueen reunojen maisemoin-tiin. Tämä nopeuttaa alueen kenttä-kerroksen palautumista rakentami-sen jälkeen herkällä alueella.
Kuva 17. Peltoaukealle suuntautuva laaja hakkuualue kiinnittää huomion ja korostaa maston näkyvyyttä. Kuva Emilia Weckman.
2.3.2 Maston purkaminen ja ympäristön maisemointi
Mastojen käyttöiäksi arvioidaan 30-40 vuotta. Käyttöikää voidaan jatkaa erilai-silla muutos- ja parannustöillä, mikä käytännössä voi tarkoittaa sitä, että kaik-ki osat vaihdetaan. Mastojen rakennus-materiaaleiksi valitaan kierrätettäviä materiaaleja ja rakennusosia. Tarpeetto-mat mastot tulisi purkaa viipymättä.
Maanvuokrasopimuksessa on syytä sopia, että maston rakennuttaja vastaa poistetun mastopaikan purkamisesta ja maisemoinnista. Purkamisessa ja maise-moinnissa on otettava huomioon seuraa-vat seikat:
• Varsinainen mastorakennelma pu-retaan ja laitetila poistetaan. Joissa-kin tapauksissa hyväkuntoista mas-toa voidaan käyttää uudelleen toi-sessa kohteessa.
• Maston ja harusten sekä laitetilan be-toniset perustukset poistetaan.
• Mastopaikka ja huoltotie tasoitetaan ja maisemoidaan ympäröivän mai-seman mukaiseksi. Metsäalueella mastopaikan ja tien maasto muoka-taan ja siihen istutemuoka-taan ympäröivän puulajiston mukaista metsää. Tarvit-taessa kasvualustan maa-aines pa-lautetaan luonnontilaiseksi kasvuun lähdön varmistamiseksi.
• Rakennetussa ympäristössä selvite-tään mastopaikan tontille mahdol-lisesti tuleva muu maankäyttö ja sovitaan kunnan ja maanomistajien kanssa maisemointitarpeesta.
Maston sijoittamisen kulkukaavio
Tavanomaiset sijoituspaikat
Varmistetaan mastopaikan hyväksyttävyyteen vaikuttavat tekijät. Suunnitellaan maisema-ym. häiriöiden vähentäminen.
Valitaan sopivin mastotyyppi.
Tarveselvitys
• kuuluvuusongelmien kartoittaminen
• vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointi:
- olemassa olevien tukiasemien parantaminen (esimerkiksi maston korottaminen)
- olemassa olevien muiden kohteiden käyttämisen selvittäminen - tarvitaan uusi tukiasemapaikka tai useita paikkoja
Tarve maston sijoittamiselle
Maston rakentamiskohteiden ennakkoarviointi
Maston rakennuttaja, kunta ja tarvittaessa alueellinen ympäristökes-kus arvioivat yhdessä maisema- ym. selvityksien perusteella mahdol-listen rakentamiskohteiden soveltuvuutta maston rakentamiseen.
Ennakkoarviointi ei ole lupaviranomaista sitova.
Arvoalueet
Maisema-, luonto- tai kulttuu-riarvojen suojelu edellyttää erityistä harkintaa maston sijoittamisessa ja mastotyypin valinnassa. Arvioidaan maisemaselvitysten riittävyys.
Rakennus- tai toimenpidelupahakemus
• Lupahakemuksen yleiset asiakirjat
• Lupahakemuksen liitteet
• Alueellisen ympäristökeskuksen lausunto (suojelualueet ja -kohteet sekä maakuntakaavan virkistysaluevaraus edellyttävät ympäristökeskuksen lausuntoa)
• Naapureiden kuuleminen
Rakennus- tai toimenpideluvan käsittely kunnassa
Luvan myöntäminen Mahdollinen oikaisuvaati-mus valitus HAO KHO
Mastoja koskeva lainsäädäntö ja lupamenettely
Rakennushankkeen toteuttaminen edel-lyttää rakennuslupaa tai toimenpidelu-paa. Rakennushankkeen koosta ja sijain-nista riippuen rakentaminen voi edellyt-tää myös suunnittelutarveratkaisua tai ranta-alueilla poikkeamispäätöstä.
3.2 Viranomaisyhteistyö ja suhde kaavoitukseen
Kaavoituksessa ja lupaharkinnassa yh-teen sovitettavia tarpeita mastojen ra-kentamisen kanssa ovat lähinnä asumi-nen, virkistyskäyttö sekä maiseman- ja luonnonsuojelu. Rakennetuilla alueilla korostuvat asumisviihtyvyyteen, elinkei-noihin sekä maisemakuvaan kohdistu-vat vaikutukset.
Parhaan mahdollisen sijaintipaikan ja toteuttamistavan löytäminen edellyt-tää yhteistyötä mastojen rakennuttajien ja viranomaisten kesken. Suositeltavaa on, että mastojen rakennuttajat yhteis-työssä kuntien ja alueellisten ympäristö-keskusten kanssa käyvät läpi tarpeen mukaan, esimerkiksi vuosittain, masto-jen rakentamissuunnitelmat ongelmati-lanteiden välttämiseksi etenkin arvoalu-eilla.
Maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon mastojen rakentamistar-peet. Tämä edellyttää verkonsuunnitte-lun ja kaavasuunnitteverkonsuunnitte-lun yhteistyötä.
Olemassa olevat mastot ja uusien masto-jen tiedossa olevat tarpeet merkitään yleis- ja asemakaavaan. Maston raken-nuspaikan aluevarauksessa otetaan huo-mioon maisemavaikutusten lisäksi muun muassa maston turvallisuustekijät ja etäi-syydet naapureihin. Myös kaavamäärä-yksillä voidaan tarvittaessa ohjata mas-ton rakentamista. Mastojen sijoittamisen ohjaaminen ei yleensä kuulu yleispiirtei-sen maakuntakaavan tavoitteisiin, kos-ka maakuntakos-kaavassa osoitetaan