Kilpailuoikeudella tarkoitetaan kilpailun rajoittamisen ehkäisemistä oikeudellisin toimin29 muun muassa kartellivalvonnan, vertikaalisten kilpailunrajoitusten ja mää-räävän markkina-aseman väärinkäytön osalta. Laajassa mielessä kilpailuoikeuteen luetaan myös markkinoiden avaamiseen kilpailulle tähtäävä sääntely.30 Markkinata-louden perusedellytys on toimiva ja tehokas kilpailu. Kilpailulainsäädännön tehtävä onkin suojella kilpailua prosessina ja instituutiona.31 Kilpailunvapaus tarkoittaa elin-keinonharjoittamisen vapautta.32 Kuluttajat hyötyvät kilpailun vapaudesta valinnan mahdollisuuden kautta.33 Kilpailulain lähtökohtana on näin ollen, että toimiva kil-pailu koituu viime kädessä asiakkaan ja kuluttajan eduksi.34
29 Esineoikeus tarjoaa oikeudellisen kehyksen yhteiskunnan resurssien ja varallisuuden jakamiseen.
Taloustieteellinen teoria pyrkii ennustamaan omistuksen vaihtoehtoisten muotojen vaikutusta tehok-kuuteen ja yhteiskunnan resurssien jakoon. Keskeisiä esineoikeuden kysymyksiä ovatkin miten omis-tusoikeus määräytyy, mitä omaisuutta voi olla yksityisessä omistuksessa, mitä omistaja voi tehdä omaisuudellaan ja mitä korvauksia omistusoikeuden loukkauksista myönnetään. Lähtökohtaisesti esi-neoikeus kuitenkin tarjoaa yhteiskunnan varallisuuden jakoon huonot edellytykset ja näihin tarkoi-tuksiin paremmin soveltuvat esimerkiksi progressiivisen verotuksen keinot. Sääntely rajoittaa omis-tajan mahdollisuuksia käyttää omaisuuttaan ja usein on edunsaajien ja uhrien välisen poliittisen val-tataistelun lopputulos. Tämän vuoksi kustannukset usein ylittävät sääntelyn hyödyt, koska lopputulos on saneltu kustannushyötyanalyysin sijaan poliittisin perustein. Cooter – Ulen 2004, s. 74–77, 110–
113. Monopolien sääntelyllä pyritään myös tehostamaan monopolin ja asiakkaiden välisten sopimus-ten ja yhteiskunnan resurssien jaon tehokkuutta ulkoisvaikutuksia minimoimalla. Kun kustannussopimus-ten- kustannusten-jako osapuolten välillä on tehokas ja tasapuolinen, ei sääntelylle ylipäätään ole tarvetta.
30 Kuoppamäki 2003, s. 5–7.
31 Yhdysvalloissa Chicagon koulukunnan mukaan kilpailupolitiikan ainoa tavoite on talouden tehok-kuuden ajaminen. Harvardilainen koulukunta taas hyväksyy myös elinkeinonharjoittamisen vapau-den, kuluttajien ja pienyritysten suojaamisen monopolien mielivallalta ja yleisemmin taloudellisen vallan liiallisen keskittymisen rajoittamisen kilpailupolitiikan tavoitteiksi. Kuoppamäki 2003, s. 28.
Harvardin koulukunta näkee siis markkinavoiman useammin ongelmallisena ja pitää tarpeellisena säädellä tarkemmin sen vaikutuksia.
32 Neoklassinen taloustiede luottaa siihen, että markkinat osaavat toimia tehokkaasti. Neoklassisen taloustieteen mukaan lakia ei tarvita. Cooter – Ulen 2004, s. 48.Epätäydellinen kilpailu on yksi mark-kinahäiriöiden syistä. Oikeussäännöillä pyritään edelleen ohjaamaan toimintaa tiettyyn suuntaan tai sanktioidaan tietyntyyppistä käytöstä sen ehkäisemiseksi.
33 Kilpailun asema markkinataloudessa on myös osaltaan päätöksenteon vapautta turvaava. Määräävä markkina-asema voi tarkoittaa suhteessa asiakkaisiin yritykselle julkisen vallan asemaa vastaavaa po-sitiota ilman perustuslain julkiselle vallalle asettamia rajoituksia. Tällöin sopimussuhde ei ole enää tasapainoinen ja koituu kuluttajien ja kilpailijoiden kustannukseksi. Sopimusoikeudellisen epätasa-painon korjaaminen ei kuitenkaan ole kilpailuoikeuden tehtävä, kuitenkin jos kyse on erityisen mer-kittävistä yrityksistä tai valtaongelma on laaja, voi tilanne olla poikkeus. Kilpailuoikeudellisesti puut-tuminen juontaa aina myös siitä, että kilpailijan ohella vahingonkärsijänä ovat kuluttajat. Kuoppamäki 2003, s. 407–408, 745, 775.
34 HE 88/2010 vp, s. 5, 54.
EU:n kilpailuoikeudessa asiakkaan ja kuluttajan edun puolustaminen markkinavoi-man haitoilta ei ole juhlapuheista huolimatta ollut kilpailuoikeuden soveltamisessa kuitenkaan ensisijainen tavoite.35 Kilpailupoliittinen tavoitekolmio muodostuu va-pauden, tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämisestä. EU:n kilpailuoikeus pohjaa erityisesti kahteen tavoitteeseen: kilpailutavoitteeseen ja integraatiotavoittee-seen.36 Monopolisoituneilla markkinoilla vasta kilpailun lisääminen voi luoda edel-lytyksiä dynaamiselle tehokkuudelle kuten esimerkiksi telemarkkinoilla 1990-lu-vulla tapahtui.37
Monopoli tuottaa ylinormaalejavoittoja pitkällä aikavälillä, koska alalle tulon esteet pitävät kilpailijat markkinalta. Pitkän aikavälin hinnat ovat näin ollen korkeampia ja tuotantomäärä matalampi, kuin kilpailluilla markkinoilla.38 Täydellinen kilpailu eli-minoi markkinalta ylinormaalivoitot, jotka houkuttelevat yrityksiä markkinalle. Asi-akkaan näkökulmasta täydellinen kilpailu olisi houkuttelevampaa kuin monopoli, koska kuluttajan ylijäämä on monopolimarkkinalla huomattavasti pienempi kuin täy-dellisen kilpailun markkinalla. Monopolivoiman avulla yritys tuottaa vähemmän ja kalliimmalla kuin olisi yhteiskunnan kannalta optimi. Täydellisen kilpailun markki-nalla kuluttajan ja tuottajan ylijäämä jakautuvat tasaisemmin.
Kansalaisten energiayhteisöjen verkkotoiminta muodostaa monopolin toiminta-alu-eelleen. Tässä kappaleessa käydään läpi kilpaillun markkinan ja monopolin perus-teita markkinasääntelyn sekä kilpailuoikeudellisesta että sektorikohtaisen sääntelyn näkökulmasta. Tavoitteena on nostaa esille, miten asiakas näkyy määräävän mark-kina-aseman sääntelyssä.
Monopolien ja muiden määräävän markkina-aseman väärinkäyttö tilanteiden ta-pauksissa on kilpailuviranomaisten tehtävä huolehtia siitä, että kansantaloudessa saa-vutettu tehokkuuden paraneminen koituu myös kuluttajien hyödyksi39. Kuluttajien
35 Marsden – Gormsen 2010, s. 886.
36 Nämä tavoitteet kuitenkin tukevat myös osaltaan yleisten kilpailupoliittisten tavoitteiden saavutta-mista.
37 Kuoppamäki 2003, s. 31–32, 36–37, 57.
38 Sloman – Wride 2009, s. 176.
39 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön yritys ei voi käyttää tehokkuuspuolustusta. Kuoppa-mäen mukaan kuluttajien edun huomioiminen ei tarkoita sitä, että kilpailuviranomainen määrittäisi
edun huomioiminen on kuitenkin tässä suhteessa kilpailupoliittinen valinta, ei talous-tieteellinen kannanotto.40 Kilpailun tavoitteen ajaminen kilpailuoikeudessa voi olla myös asiakkaiden edun vastainen tavoite, kun sillä esimerkiksi edesautetaan vähem-män tehokkaiden kilpailijoiden pysymistä markkinalla.41 Skaalaedut ja voittojen ka-navoiminen kehittämiseen voivat myös tarkoittaa markkinavoiman höytyjen koitu-mista asiakkaiden eduksi uusien tuotteiden tai halvempien hintojen myötä.42 Edellä on käyty läpi kilpailuoikeudellisia tavoitteita, joiden ymmärtäminen on tärkeää markkinavoiman sääntelyn ymmärtämisessä.
Määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä on EU:n kilpailuoikeudessa erityinen velvoite pidättäytyä markkinan kannalta haitallisilta toimilta, vaikka kilpai-lullisilla markkinoilla toimivalle yritykselle samat toimet EU:n kilpailuoikeudessa olisivatkin sallittuja.43 Markkinavoimaa säännellään siis sen haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Markkinavoiman hyötyjen ja haittojen välinen tasapaino on kuiten-kin kilpailuoikeudellisesti vaikea määrittää.44 Haittojen tarkastelu ei ole in abstrakto mahdollista, vaan tarkastelussa tuleekin aina ottaa huomioon todelliset vaikutukset.45 Haitallisia seurauksia markkinavoimasta voivat olla kilpailulle asetettujen tavoittei-den saavuttamatta jääminen, allokatiiviset tehokkuustappiot, tulonsiirrot kuluttajilta kyseisen markkinavoiman yrityksille ja kilpailumekanismin toimivuuden heikenty-minen eli dynaaheikenty-minen tehokkuustappio. Markkinavoiman positiivisia vaikutuksia
hintatasoa subjektiivisen käsityksen perusteella siitä, mikä on kuluttajille edullinen hinta. Markkina-taloudessa hinnat määräytyvät vapaan sopimisen perusteella markkinoiden asettaman hintatason mu-kaan. Kilpailuviranomaisen tuleekin vaikuttaa hintatasoon vain epäsuorasti torjumalla kilpailunrajoi-tuksia ja pitämällä markkinat avoimina. Kuoppamäki 2003, s. 66, 699, 709. Kuoppamäen päättelystä ei kuitenkaan tässä käy ilmi se, miten viranomaisen tulisi käsitellä laillisen monopolin hinnoittelua, kun hinnoittelu ei tällöin perustu markkinoiden avoimuuteen.
40 Kuoppamäki 2003, 68–69, 72.
41 Marsden – Gormsen 2010, s. 878.
42 Sloman – Wride 2009, s. 368.
43 Vatiero 2015, s. 293
44 Suurempi yrityskoko voi esimerkiksi tuoda tehokkuusetuja, mutta samalla myös keskittää markki-navoimaa. Tämä voi olla myös tarpeellista esimerkiksi kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi.
Kuoppamäki 2003, 205.
45 Talus 2010, s. 251. Esimerkiksi päätöksessään Microsoft (2004) komissio on kilpailuoikeudellisessa analyysissään käynyt läpi relevanttien markkinoiden muodostumista, kysynnän joustoa, tuotannon joustoa ja hinnoittelustrategioita Mediaplayer-tuotteen osalta.
ovat muun muassa innovoinnin lopputuloksena saavutettu tekninen kehitys tai suu-ren yrityskoon mahdollistama kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttaminen.46 Asiak-kaiden kannalta markkinavoimasta voi siis olla hyötyä tai haittaa, riippuen siitä miten yritys markkinavoimaa markkinalla käyttää.
Markkina-aseman väärinkäyttöä eli markkinavoiman haitallisia vaikutuksia ovat eri-tyisesti kohtuuttomat osto- ja myyntihinnat sekä -ehdot, tuotannon, tarjonnan tai tek-nisen kehityksen rajoittaminen kuluttajan vahingoksi, kilpailua haittaava kauppa-kumppanin syrjiminen ja sidonta.47 Haitallisten vaikutusten osalta ei kuitenkaan aina ole selvää, milloin on kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja milloin tavallisesta tehokkaasta kilpailutoimenpiteestä, erityisesti suhteessa kilpailijoihin.
Väärinkäyttökiellon ei ole tarkoitus estää normaalia tehokkuuteen perustuvaa suori-tuskilpailua.48 Markkinavoiman haitalliset seuraamukset tarkoittavat asiakkaalle hy-vinvointitappiota.
Määräävä markkina-asema tarkoittaa, että yhdellä yrityksellä on markkinoilla sel-lainen asema, että se voi vaikuttaa huomattavasti kilpailuolosuhteisiin49 ilman, että tällaisesta käytöksestä olisi sille haittaa. Määräävä markkina-asema ei sinällään ole kiellettyä, vain sen väärinkäyttö. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto tarkoittaa käytännössä kieltoa rajoittaa kilpailua markkinalla. Väärinkäyttötilanteet voidaan jakaa hyväksikäyttöön markkinahintoja korkeampien hintojen tai syrjinnän osalta ja markkinoiden sulkemiseen. Luonnollisella monopolilla on määräävä
46 Kuoppamäki 2003, s. 375. Määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, markkinavoiman negatii-visista ja positiinegatii-visista vaikutuksista sekä markkinavoiman väärinkäytön vaikutusten arvioinnin näkö-kulmasta EU:n kilpailuoikeudessa kts. myös Talus 2010, s. 140–144, 254–259.
47 Markkinavoiman väärinkäytöstä sidonnan ja kohtuuttomista myyntiehdoista oli kyse muun muassa komission Microsoftille antamassa päätöksessä ja päätöksen käsittelyssä Unionin tuomioistuimessa.
Komission mukaan tapauksessa kilpailusääntöjen jatkuva rikkominen jarruttaa innovointia ja aiheut-taa vahinkoa kilpailulle ja kuluttajille, sillä valinnanvara supistuu ja hinnat kohoavat. T-201/04 Mic-rosoft, kohdat 192, 206, 225, 227, 228, 230, 234, 236–238, 241, 259, 374, 375, 688–690, 697, 842, 843, 852, 859–861, 867, 1035, 1036, 1038, 1058, 1060, 1061, 1144, 1151 ja 1152.
48 Kuoppamäki 2003, 747, 753, 758.
49 EU:n tuomioistuin on määritellyt määräävää markkina-asemaa ratkaisussaan United Brands, jonka mukaan määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan yrityksen sellaista taloudellista valta-asemaa, jonka perusteella se voi estää todellisen kilpailun relevanteilla markkinoilla, koska se voi toimia huo-mattavan itsenäisesti suhteessa kilpailijoihinsa, asiakkaihinsa ja lopulta kuluttajiin. C-27/76 United Brands Company ja United Brands Continentaal BV v. Euroopan yhteisöjen komissio, kohta 65.
kina-asema, jossa se pystyy kilpailulain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ohjaa-maan toiminnallaan tietyn alueen hyödykemarkkinoilla hyödykkeen hintatasoa ja toimitusehtoja, koska se hallinnoi verkkoon pääsyn infrastruktuuria.50
Sektorikohtaisen sääntelyn asettaminen markkinalle onkin tarkoituksenmukaista vain kahdenlaisissa tapauksissa; kilpailullisen ympäristön luomiseksi tai markkinoi-den rajaamiseksi, kun kilpailu voisi olla markkinan kannalta esimerkiksi turvallisuu-den suhteen haitallista.51 EU:ssa sähkömarkkinoiden sektorikohtainen hinnoittelun ex ante sääntely alkoi vuonna 2003 voimaan tulleella sähkömarkkinadirektiivillä (2003/54/EY)52.
Sähköverkkolupa tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseisellä jakeluverkonhaltijalla on sähkömarkkinalain 13 §:n mukaan yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuu-alueellaan. Muut saavat sähkömarkkinalain 13 §:n mukaan rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos kyseessä on liittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla sähkönkäyt-töpaikka liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon tai liittymis-johto tai varasyöttöyhteys, jolla yksi tai useampi voimalaitos liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon tai kyseessä on kiin-teistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko taikka verkonhaltija antaa toiselle suostumuksen verkon rakentamiseen. Direktiiviehdotuksen mukaan energia-yhteisö voi toimia maantieteellisesti rajatussa verkossa erillisenä tai toimia yhdistet-tynä yleiseen jakeluverkkoon.53 Sähkömarkkinadirektiivin16 artiklan 4 kohdassa an-netaan jäsenvaltioille mahdollisuus oikeuttaa energiayhteisöt hallinnoimaan verkkoja niiden omalla toiminta-alueella. Energiayhteisöt toimisivat tällöin jakelu-verkonhaltijoita vastaavasti54 monopoleina toimialueellaan.
50 Talus 2015, s. 34–36, 39. Katso myös Raybould – Firth 1991, s. 323–324.
51 Vannini 2004, s. 53.
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37–56).
53 KOM 2017a, s. 33–34.
54 Kilpailulain 4 §:n mukaan määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajalla olevaa koko maan tai tietyn alueen kattavaa yksinoikeutta tai muuta sellaista määräävää asemaa tie-tyillä hyödykemarkkinoilla, joka merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa, toimitusehtoja tai vas-taavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.Kyseinen kilpailulain 4 §:n 2 kohta on sama kuin voimassa olleen lain 3 §:n 2 momentti. HE 88/2010 vp, s. 56.
vin 6 artiklan 3 kohdassa edellytetään myös verkkoon pääsyn edellytysten ulotta-mista myös kansalaisten energiayhteisöihin. Tämä tarkoittaa hinnoittelulle55 asetet-tavaa sääntelyä.
Kansalaisten energiayhteisöt voivat luoda kilpailullista painetta sähkön jakeluverk-kotoimintaan. Tällöin tehokkuuden lisäksi kilpailuoikeuden tavoitteena voidaan nähdä oikeudenmukaisuuden edistäminen. Monopolitoiminnan voitot ovat hyväksyt-tävämpiä, kun ne perustuvat innovatiivisuuteen kuin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Omaa asemaa markkinoilla on näin ollen hyväksyttyä vahvistaa, kun se perustuu oman suorituksen paremmuuteen ja kuluttajia hyödyttävään toimin-taan.56 Kilpailuoikeudellisessa teoriassa kilpailtu markkina on nostettu monopolin
Hallituksen esityksessä on todettu tämän selvittämisen edellyttävän asianomaisten markkinoiden ra-kenteen ja toiminnan analysointia. Tällöin arvioinnin tekijöitä ovat muun muassa markkinoille pääsyn esteet, kuten yksinoikeudet, kilpailijoiden lukumäärä ja markkinaosuudet, kysynnän rakenne sekä hyödykkeen erityisominaisuudet. HE 148/1987 vp, s. 17–18. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan (KHO:2014:156) todennut, että maantieteellisten relevanttien markkinoiden osalta kilpailutilannetta on tarkasteltava riittävän samankaltaisten markkinoiden sisällä – tämä voi tarkoittaa joissakin tapauk-sissa yksittäistä kiinteistöäkin. Relevanttien hyödyke- ja tuotemarkkinoiden määrittelyn osalta mark-kinaoikeus on pohtinut ratkaisussaan (MAO:2008:123) erityisesti mikä aiheuttaa relevanttia kilpailu-painetta yrityskaupan osapuolten tarjoamien hyödykkeiden markkinoille. Asiassa on sivuttu relevant-tien hyödykemarkkinoiden määrittelyn osalta kysymystä teollisten toimijoiden sähkön tuotannon huo-mioimisen tarvetta, kun oli esitetty, että toimijat eivät toimisi sähkömarkkinoilla siinä mielessä aktii-visesti, että ne optimoisivat oman sähkön tuotantonsa aina sähkön markkinahinnan mukaan sen mu-kaan, vaan lähinnä oman sähkön tuotantonsa ja sähkön kulutuksensa tasapainottamiseksi. Kyseisen kysymyksen markkinaoikeus jätti kuitenkin asiassa ratkaisematta, koska sitä ei ollut tarpeen tarkasti määritellä. Tällä sinänsä kyseisen asian (MAO:2008:123) ratkaisun osalta epärelevantilla seikalla voi olla merkitystä kansalaisten energiayhteisön aseman määritelmän osalta siinä, jos katsotaan kansa-laisten energiayhteisön toimivan lähinnä muiden tavoitteiden kuin jakeluverkonhaltijan kanssa saman markkinan tarpeiden tyydyttämisessä. Direktiivin valmistelussa on siis jo huomioitu energiayhteisö-jen asema markkinalla, kun direktiivi edellyttää toiminnalle jäsenvaltion myöntämää lupaa ja edellyt-tää energiayhteisöiltä verkkoon pääsyn kriteerien noudattamista.
55 Unionin tuomioistuin on asiassa porto di Genova SpA v. Siderurgica Gabrielli SpA todennut, että relevanttien markkinoiden rajaamisen osalta, kun otetaan huomioon Genovan satamassa liikenteen määrä kyseisessä satamassa ja sen merkitys kyseisen jäsenvaltion koko meritse tapahtuvalle tuonnille ja viennille, kyseiset markkinat voidaan katsoa yhteismarkkinoiden merkittäväksi osaksi. Tällöin myöskään julkisen vallan myöntämä yksinoikeus kyseisellä markkinalla ei saa koitua kohtuuttomien ostohintojen tai toiminnan kustannuksia lisäävän ja palvelujen suoritusaikoja pidentävän teknisen ke-hityksen rajoittamisen kautta kuluttajien vahingoksi ja erilaisten ehtojen soveltamiseen eri kauppa-kumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin. Eli toisin sanoen pelkkä määräävän markkina-aseman luominen myöntämällä yksinoikeuksia ei sellaisenaan ole vastoin perustamissopimuksen 86 artiklaa.
Jäsenvaltio rikkoo näihin kahteen määräykseen sisältyviä kieltoja, jos yritys syyllistyy määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön pelkästään käyttämällä sille myönnettyjä yksinoikeuksia tai jos nämä oikeudet ovat omiaan johtamaan tilanteeseen, jossa yritys käyttää väärin määräävää markkina-asemaansa. Esimerkiksi, kuten tapauksessa yritykselle satamatoiminnan alalla myönnetty monopoli-asema johtaen siihen, että yritys vaatii maksua palveluista, joita ei ole pyydetty, käyttää kohtuuttomia hintoja, ei käytä nykyaikaista teknologiaa tai myöntää tietyille käyttäjille alennuksia soveltamalla tois-ten käyttäjien laskutuksessa vastaavasti korkeampia hintoja. C-179/90, kohdat 2, 15–19.
56 Kuoppamäki 2003, s. 47. Katso myös Vannini 2004, s. 58–59. EU:n tavoitteena onkin nousta il-maston muutoksen vastaisella strategialla teknologiseen etulyöntiasemaan. KOM 2019, s. 12, 19.
edelle yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoimisessa korkeampia innovaatiokannus-timia kehittävänä rakenteena. Lähtökohtana tällöin on pidetty kuluttajan hyödyn maksimointia useamman tuottajan kilpaillessa kuluttajista, jolloin tuotteen hinta las-kee ja laatu paranee.57
Innovaatioon liittyvän toiminnan esiintyminen tarvitsee toisaalta jossain määrin markkinavoimaa ja toisaalta myös samalla todellisen kilpailun paineen muilta mark-kinaosapuolilta. Tässä suhteessa on epäselvää mikä on todella verkkotoiminnan kyky innovoida alansa teknistä kehitystä58. ja missä määrin kehitys tulee alan ulkopuo-lelta.59 Ilman innovaatioita monopolilla on riski jäädä teknisestä kehityksestä ja lo-pulta markkinat voivat mahdollisesti hävitä kokonaan. Kansalaisten energiayhteisöt ovat tällainen määräävästä markkinaratkaisusta poikkeava ratkaisu, jonka kehitty-mistä ei siis tulisi estää.
Tästä näkökulmasta onkin merkityksellistä, että investointiin ja myös innovointiin motivoi palveluun perustuvaa kilpailua enemmän infrastruktuuriin perustuva kil-pailu.60 Telekommunikaation alalla tämä on tarkoittanut uusien ratkaisujen alalle tu-loa muilta kuin verkkoon pääsyä hyödyntäneiltä osapuolilta kuten esimerkiksi osassa EU:n jäsenvaltioita sähköalan toimijoilta.61 EU:n kilpailuoikeudellinen tavoite onkin lisätä infrastruktuuriin perustuvaa kilpailua.62 Komission tulkintaohje SEUT 102 so-veltamisesta kuitenkin edellyttää markkinoille tulon kriteerien riittävyyden osalta, että kyse ei ole pelkästään pienimuotoisesta tulosta esimerkiksi jollekin markkinoi-den kapealle segmentille, vaan sen on oltava niin laaja, että se estää oletettavasti
57 Kanniainen 2001, s. 1–15. Kilpailun tuominen markkinoille ei aina kuitenkaan suoranaisesti ole vaikuttanut tuottavuuteen, kustannustasoon tai vähittäishintoihin niitä alentavasti. Esimerkiksi Suo-men telemarkkinoilla on väitetty kilpailun käynnistymisen kauko- ja ulkomaanpuheluissa nostaneen tuottavuustasoa ja alentaneen hintatasoa. Kuitenkin nämä olivat toteutuneet jo ennen kilpailun avaa-mista. Lehto 1997, s. 12–13.
58 Kuitenkin, jos kilpailu on nähtävissä toimialan tulevaisuudessa, yritykset tyypillisesti lisäävät tek-nisen kehityksen tahtia. Innovointi on tältä osin osa strategista toimintalogiikkaa, johon vaikuttavat sekä tuottoinsentiivi että kilpailun uhka vähenevien tuottojen kautta. Potentiaalista kilpailua tuotaessa monopolistisille markkinoille, monopolistille panostaa innovointiin lähinnä pitääkseen potentiaaliset kilpailijat pois markkinoilta, jotta sen asema markkinoilla ja tätä kautta myös monopolituotot säilyi-sivät. Glader 2004, s. 45–47.
59 Finell 2017, s. 258–259. Katso Schumpeter , Joseph: Capitalism, Socialism and Democracy, Lon-don 3. painos 1950 ja Arrow, Kenneth: Economic Welfare and the Allocation of Resources for Inven-tion. The RAND Corporation, Document P-1856, Santa Monica, 15.12.1959.
60 Distaso – Lupi – Manenti 2006, s. 103–106.
61 Crandall – Eisenach – Ingraham 2013, s. 274.
62 Finell 2017, s. 264.
määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnankorotusyritykset merkityksellisillä markkinoilla.63
Kilpaillun markkinan tavoitteella EU:n kilpailuoikeudessa tavoitellaankin sekä yri-tysten tasapuolisen aseman takaamista markkinalla että asiakkaiden vapauksien suo-jelemista kasvavalta markkinavoimalta.64 EU:n kilpailuoikeudessa on luokiteltu tiet-tyjä kriteerejä, joiden laiminlyönti indikoi markkinavoiman väärinkäyttöä julkisen palvelun yrityksissä65 kuten energia-alan sähköverkon monopolissa. Asiakkaiden nä-kökulmasta sähköverkon monopolien tulisi pitää huolta ainakin palvelun hyvästä laa-dusta ja turvallisuudesta, läpinäkyvyydestä hinnoittelussa, sopimuksissa, valinnoissa ja tuottajien rahoituksessa, palvelun vapaavalintaisuudesta, tuottajan valinnan vapau-desta, valvontaviranomaisten olemassa olosta ja valvontamekanismeista, asiakkai-den edustuksellisuudesta ja aktiivisesta osallistumisesta palvelun ja maksutapojen kehittämisessä.66 Näistä lähtökohdista tässä tutkielmassa keskitytään erityisesti hin-noittelun läpinäkyvyyteen ja valvontamekanismeihin.
Kilpailulain tavoitteena Suomessa on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun tur-vaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta eli markkinavoiman haitallisilta vai-kutuksilta. Tässä kilpailumekanismin toimiminen ja se, että elinkeinonharjoittajat pystyvät toimimaan markkinoilla mahdollisimman tehokkaasti67 on oleellista. Kil-pailunrajoituksista vapaa toimintaympäristö palvelee yrityksiä, mutta siitä hyötyvät myös asiakkaat. Kilpailulaissa lähtökohtana on kieltoperiaate, jonka mukaan laissa
63 KOM 2009, s. 9.
64 Vatiero 2015, s. 305.
65 Sähkö kuuluu hyödykkeenä julkisen palvelun hyödykkeisiin. Julkisen palvelun yrityksissä yksityis-täminen, sääntelyn purkaminen, ja vapaan kilpailun edistäminen tyypillisesti kohtaa erityistä kritiik-kiä ja vastustusta. Oyewumni 2017, s. 109.
66 Vannini 2004, s. 54.
67 Sääntelyn syiden tunnistaminen on tärkeää, jotta ongelmaan saadaan säädettyä toimiva ratkaisu.
Vaikutusarvioinnin tekeminen edellyttää, että sääntelyn tarkoitus on tunnistettu, muutoin ei voida ar-vioida saavutetaanko sääntelyllä halutut tavoitteet. Keinänen – Muhonen – Hämäläinen 2013, s. 30.
Luonnollisen monopolin ja kyseisen markkinan skaalaetujen taustalla voi olla mitä erinäisimpiä syitä.
Kaikki luonnolliset monopolit eivät synny homogeeniseen toimialan dynamiikkaan. Tyypillistä luon-nolliselle monopolille kuitenkin on korkeat investointikustannukset kiinteään pääomaan, jolla ei ole vaihtoehtoista käyttöä. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi rautatieliikenteen rataverkko, teleliiken-teen paikallisverkko tai sähkön toimituksen sähköverkko. Skaalaetuja tuottavat myös niin kutsutut tiheysedut, kun tietyllä maantieteellisesti rajatulla alueella palvelun käyttäjämäärä kasvaa yksittäisen linjan tai reitin varrella. Näin on esimerkiksi postipalveluissa, linja-autoliikenteen reittien hallinnassa tai paikallisteleliikenteessä. Tällöin tiheysetujen saavuttamiseksi on edullista antaa yksinoikeus vain yhdelle toimijalle. Lehto 1997, s. 9–10.
esitetyt kilpailunrajoitukset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Näitä ovat muun muassa määrähinnat, hintakartellit, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja muu kil-pailua rajoittava kilpailijoiden välinen yhteistyö.68
Sektorikohtainen sääntely on yksityiskohtaisempaa yleiseen kilpailuoikeuteen ver-rattuna. Asiakkaiden ja kilpailun suojelun tavoitteiden kannalta sektorikohtainen sääntely on toisinaan tarpeellista, mutta erityisesti verkostotoimialojen, kuten sähkö-verkkotoiminta, markkinahäiriöitä toisinaan tullaan liioitelluiksi.69 Sektorikohtaisen sääntelyn osalta hinnoittelun kohtuullisuuden häiriöiden sääntely on yksityiskohtai-sempaa, kuin yleisen kilpailuoikeudessa. Seuraavaksi tässä tutkielmassa syvenny-tään hinnoittelun sääntelyyn.