Maitoproteiinijäämätestaukseen valittiin ajoja kauratuotteista mehujäi-hin, sillä molemmissa tapauksissa maito on ei-toivottu raaka-ainekompo-nentti, jota on saattanut jäädä ristikontaminaation seurauksena myös näi-hin tuotteisiin. Seurattavista, ensimmäisistä kolmesta ajosta löydettiin määritysarvon ylittäviä poikkeamia linjalta A. Nämä mittaustulosten ylityk-set olivat ajoista 1 ja 2. Ajossa 3 linjalta A ei saatu kerättyä kuin
visparinäytteet epäonnistuneen tuoteajon vuoksi. Tällöin kattava tietous ajon 3 tuloksista jäi osittain epäselväksi, vaikka visparinäytteet olivatkin negatiivisia. Vastaavasti kahdessa edeltävässä ajossa molempien vispari-näytteistä löytyi maitoproteiinijäämiä. Se, että vispariin on jäänyt jäämiä maidosta, heijastuu myös linjaston loppupäähän. Tämä näkyy tuloksissa esimerkiksi siinä, että maitoproteiinijäämiä havaittiin annostelijassa ja aina käärityistä puikoista asti. Voidaan todeta, että mikäli vispareihin on jäänyt maitoa, se kulkeutuu jäätelön valmistuslinjastossa myös eteenpäin ja ulot-tuu aina lopputuotteeseen asti.
Ajossa 3 visparinäyte oli puhdas, mutta koska muita näytteitä ei saatu tällä kerralla otettua, jää epäselväksi olisiko maitoproteiinijäämiä esiintynyt vis-pareiden puhtaudesta huolimatta esimerkiksi annostelijassa tai käärintä-koneella.
Maitoproteiinijäämien havaitsemisen myötä todettiin, että visparit eivät peseydy riittävästi ristikontaminaation välttämiseksi. Tämän havainnon myötä vispareiden peseytymisaikaa nostettiin korjaavana toimenpiteenä.
Emäspesuun aikaa lisättiin 50 sekuntia, mikä koettiin mahdollisesti riittä-väksi parannukseksi. Pesuaikaa nostettiin, sillä pesuveden lämpötila ja käy-tettävä pesuliuos olivat jo kunnossa. Pesuajan lisäämistä tarvitaan silloin, kun kiertopesun virtausta ei voida enää nostaa esimerkiksi siksi, että paine linjastossa nousisi liian korkeaksi tai edellytykset hyvälle mekaaniselle vai-kutukselle ovat jo olemassa. Virtauksen tulee olla vähintään 1,5 metriä se-kunnissa, jotta se antaa pestävälle linjastolle vaadittavan mekaanisen vai-kutuksen lian irrottamiseksi.
Vispareiden pesuajan nostamista ja sen tehon vaikutuksia seurattiin uusin-tanäytteiden muodossa. Näiden uusien ajojen näytteenotto kohdistui tällä kertaa pelkästään linjaan A, jossa raja-arvojen ylityksiä havaittiin. Tällä ker-taa visparinäytteiden sijaan kerättiin vispareiden pesusta saatua kiertope-suvettä huuhteluvaiheesta, sillä jäätelösesongin hiivuttua syksyä vastaan kaurapohjaisia tuotteita ja mehujäitä ajettiin harvemmin kuin kesällä ja näytteitä olisi joutunut odottamaan pitkän tovin. Näytteitä kerättiin nel-jästä eri ajosta syksyllä 2019. Alla olevassa taulukossa 6 on esitetty uusin-tanäytteiden tulokset.
Taulukko 6. Maitoproteiininäytteiden tulokset pesuajan noston jälkeen
Linjalla A on käytössä kaksi visparia jäätelön valmistukseen. Aikaisemmilla näytteenottokerroilla visparinäytteet otettiin ajossa käytetystä visparista tai molemmista vispareista merkitsemättä tarkemmin, kumpi vispari oli
Käytetty vispari Maitoproteiinia Ajo 1 Ei tiedossa <0,25 mg/kg
Ajo 2 1 <0,25 mg/kg
Ajo 3 2 <0,25 mg/kg
Ajo 4 2 <0,25 mg/kg
kyseessä. Raja-arvojen ylittyessä katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi koh-dentaa tutkintaa erikseen kumpaankin vispariin, jotta selviäisi jääkö mai-toproteiinijäämiä yhtä lailla molempiin laitteisiin. Tämän vuoksi taulukossa 6 on merkitty kullekin ajokerralle myös tutkimuskohteena ollut vispari sekä tutkimustulos.
Kaikista ajoista on uusintanäytteiden kohdalla saatu puhdas tulos. Tulokset ovat kaikki alle määritysraja-arvon eli vähemmän kuin 0,25 mg/kg. Tämän perusteella voidaan todeta, että 50 sekunnin lisääminen vispareiden pesu-aikaan on ollut riittävä toimenpide maitoproteiinijäämien hävittämiseksi jäätelön valmistuslinjastosta. On otettava kuitenkin huomioon, että tutkit-tavien näytteiden määrä on rajallinen, eikä vielä riittävä täyden varmuu-den toteamiseksi. Lisäksi on muistettava, että alkuperäisessä tutkimuk-sessa linjalta A löytyi myös kontaminoituneita kohtia muualtakin kuin vis-pareista. Tuolloin todettiin, että todennäköisin syy maitoproteiinien löyty-miseen esimerkiksi annostelijan ensimmäisestä puikosta olisi juurikin vis-pareissa, joista maitoproteiineja olisi kulkeutunut pidemmälle linjastoon.
Kyseessä on kuitenkin vain järkisyihin perustuvaa pohdintaa, jonka toden-peräisyyttä ei olla toistaiseksi todistettu. Tämän perusteella seuraava loo-ginen vaihe olisi jatkaa tutkimusta jälleen kattavammalla näytteenotto-suunnitelmalla. Tällöin voitaisiin mahdollisestikin todeta vispareiden ol-leen syynä linjasto A:n kontaminoitumiseen tai vastaavasti löytää uusia kohteita jäätelön valmistuslinjastosta, jotka tarvitsisivat pesuohjelman muutosta maitoproteiinijäämien hävittämiseksi. Vasta näiden toimenpitei-den jälkeen olisi mahdollista alkaa kokoamaan puhdasta näytteitoimenpitei-den sarjaa, jonka seurauksena päästäisiin mahdollisesti luopumaan ”saattaa sisältää”-merkinnästä.
LÄHTEET
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto. (n.d.). Anafylaksia. Haettu 12.6.2019 osoit-teesta https://www.allergia.fi/allergia/anafylaksia/
Anydaynuts. (n.d.) Pähkinäopas. Manteli. Haettu 12.6.2019 osoitteesta http://www.anydaynuts.fi/ingredient/manteli
Besler, M. (2001). Determination of allergens in foods. TrAC Trends in Analytical Chemistry, 20(11), 662-672.
Cell Signaling Technology. (n.d.a) Haettu 3.10.2019 osoitteesta
https://www.cellsignal.com/common/content/content.jsp?id=elisa-solu-tions
Cell Signaling Technology. (n.d.b) Suoran ELISA-menetelmän toimintaperi-aate. Haettu 3.10.2019 osoitteesta https://www.cellsignal.com/com-mon/content/content.jsp?id=types-of-elisas
Cell Signaling Technology. (n.d.c) Epäsuoran ELISA-menetelmän toiminta-periaate. Haettu 3.10.2019 osoitteesta https://www.cellsignal.com/com-mon/content/content.jsp?id=types-of-elisas
Eurofins. (2018). Eurofins SENSIS Allergen test Kits. Haettu 27.8.2019 osoitteesta https://www.eurofins-technologies.com/products/aller-gens.html
Pienmeijeriopas. (n.d.) Pesu ja puhdistus. Haettu 20.8.2019 osoitteesta https://hami.fi/pienmeijeriopas/pesu-ja-puhdistus/?cn-reloaded=1#puh-distusohjelma-ja-puhtauden-tarkkailuohjelma
Houhoula, D., Belsis V., Georgopolous, L., Giannou, V., Kyrana, V., Tsak-nik, J., Lougovois, V. & Koussissis, S. (2014). Detection of Sesame Allergen Traces with Two PCR Assays – The Cllange to Protect Food-Allergic Con-sumers. Turkish Journal of Agriculture – Food Science and Technology 7/2014. Haettu 12.6.2019 osoitteesta
http://www.agri-foodscience.com/index.php/TURJAF/article/view/221/109
Jackson, L., Al-Taher, F., Moorman, M., DeVries, J., Tippett, R., Swansson, K., Fu, T., Salter, R., Dunaif, G., Estes, S., Albillos, S. & Gendel, S. (2008).
Cleaning and other Control and Validation Strategies To Prevent Allergen Cross-Contact in Food-Processing Operations. Journal of Food Protection 71(2), s. 445-458.
Janatuinen, E. (2015). Western blot- ja ELISA-menetelmät mikrobiologian laboratoriossa. Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille. Opinnäytetyö.
Bioanalytiikan koulutusohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Haettu 3.10.2019 osoitteesta
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/87975/emmi.janatuinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y Mediq. (n.d.). Tuoteluettelo. Ridascreen®Fast mandel. Haettu 20.8.2019 osoitteesta http://tuoteluettelo.mediq.fi/liitteet/d368618/
Ruokatieto. (n.d.). Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyys. Haettu 12.6.2019 osoitteesta https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan- matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/erityisruokava-liot/ruoka-aineallergiat-ja-yliherkkyys
Ruokavirasto. (n.d.a). Allergeenit. Pakkausmerkinnät. Haettu 7.7.2019 osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintar-vikkeista/pakkausmerkinnat/allergeenit/
Ruokavirasto. (n.d.b). Vapaaehtoiset merkinnät. Haettu 7.7.2019 osoit-teesta https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvik- keista/ruoka-allergeenit/mita-tietoa-pakkauksista-saa/vapaaehtoiset-merkinnat/
Terveyskirjasto. (n.d.). Allergiat. Haettu 7.7.2019 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik-keli=dlk00561
Thomas, A. & Sathian, C. (2014). Cleaning-In Place (CIP) System in Dairy Plant. Journal of Environmental Science Toxitology and Food Technology 8(6), s. 41-44.
Tuovinen, T. (2013). Vertailumenetelmän kehittäminen vasta-ainesenso-rille. Opinnäytetyö. Laboratorioalan koulutusohjelma. Oulun seudun am-mattikorkeakoulu. Haettu 22.6.2019 osoitteesta
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67813/Tuovi-nen_Teemu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Virolainen, V. (2017). Gluteenifragmentit elintarvikkeista havaitsevan ELISA-menetelmän validointi. Insinöörityö. Bio- ja elintarviketekniikka.
Metropolia ammattikorkeakoulu. Haettu 3.10.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/127013/Virolai-nen_Veera.pdf?sequence=1&isAllowed=y