Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalous ja maaseudun kehittäminen Marraskuussa sovittiin EU:n kanssa liittymisso-pimuksen 141-artiklan perusteella Etelä-Suomen maataloudelle maksettavista kansallisista tuista vuosille 2008–2013. Tukiratkaisuun sisältyy maatalouden kannattavuusedellytyksiä turvaavia tulotukia ja rakennekehitystä edistäviä investointitukia. Etelä-Suomen sika- ja sii-pikarjatalouden tuet irrotetaan kokonaisuudessaan tuotannosta vuodesta 2009 alkaen. Osa kotieläintalouden tuesta muutettiin maksettavaksi peltoalaperusteisena tukena vuodesta 2008 lähtien. Komissio teetti pohjoisesta tuesta arvioinnin, jonka pohjalta käydään vuoden 2008 aikana keskustelut pohjoisen tuen järjestelmän kehittämisestä. Kansallisia tukia mak-settiin kertomusvuonna noin 596,6 milj. euroa, mikä oli n. 0,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kesällä 2006 alkanut EU:n sokeripolitiikan uudistuksen toimeenpano jatkui rakenneuudis-tuksella. Tavoitteena on sokerin ylituotannon vähentäminen. Sokerin ja juurikkaan hintaa lasketaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Osa tulon menetyksistä korvataan viljelijöille suorana tukena EU:n varoista. Suomi saa maksaa sokerijuurikkaan viljelylle myös kansallis-ta tukea. Suomen toisen sokeritehkansallis-taan toiminkansallis-ta lakkasi. Toisen tehkansallis-taan (Säkylä) tuokansallis-tantoa voitiin kuitenkin jatkaa 10 % alemmalla tasolla. EU:n edellyttämän supistamisen toteuttami-seksi voitiin maksaa luopumistukea enintään 9 000 tonnille eli 10 %:lle tuotannosta. Mar-ras−joulukuussa järjestettiin myös juurikkaan viljelijöille luopumistuen hakukierros, joka kuitenkin kumoutui Sucroksen jättämän hakemuksen johdosta.
Pääosa viljelijöistä teki uuden maaseutuohjelmakauden alkaessa uudet luonnonhaittakorva-us- (LFA) ja ympäristötuen perluonnonhaittakorva-us- ja lisätoimenpidesitoumukset. Ympäristötuen kansallise-na lisäosakansallise-na maksettu tuki siirrettiin pääosin uuteen ympäristötukijärjestelmään. EU:n ko-missio poisti Suomen ohjelmaesityksestä merkittäviä lannankäytön tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä, joiden korvaamiseksi ryhdyttiin kehittämään uusia toimenpiteitä vuodelle 2008. Uusia ympäristötuen erityistukisopimuksia haettiin yli 2 800 kpl noin 43 000 hehtaa-rin alalle mm. Suomen Itämeren suojeluohjelman vesiensuojelutavoitteiden toteuttamiseksi.
Ympäristötukea maksettiin noin 315 milj. euroa ja luonnonhaittakorvausta noin 421 milj.
euroa.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan osalta kertomusvuotta leimasi valmistautuminen maata-louspolitiikan välitarkasteluun vuonna 2008 eli ns. terveystarkastukseen. Suomelle tärkeitä asioita ovat mm. maidontuotannon turvaaminen, viljan intervention säilyminen ja tuotan-tosidonnaisten tukien mahdollisuus erityisesti epäsuotuisten alueiden kotieläintuotannossa.
Suuri osa EU:n kokonaan rahoittamista tulotuista (CAP-tuet) on vuoden 2005 uudistuksen jälkeen irrotettu tuotannosta ja tukien ehdoissa on vaatimuksia mm. ympäristöön ja eläinten terveyteen liittyen. CAP-tukia maksettiin kertomusvuonna 542,2 milj. euroa, mikä oli 14 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä johtui lähinnä teknisistä, tukimaksujen ajoittumiseen liittyvistä syistä.
Maa- ja puutarhatalouden viljelijätukia maksettiin yhteensä noin 1 874,8 milj. euroa eli noin 1,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tuensaajia oli runsaat 66 000.
Pääosin EU:n rahoittamia maataloustuotteiden vienti- ja sisämarkkinatukia maksettiin yh-teensä noin 31 milj. euroa eli 46 % edellisvuotta vähemmän. Vientituen osuus oli 23 milj.
euroa ja se pieneni noin 48 %, kun komissio alensi tukitasoja sekä poisti tilapäisesti eräitä tukimuotoja maatalousraaka-aineiden kohonneiden maailmanmarkkinahintojen johdosta.
Maatalouden rakennetukihakemukset ovat edelleen ruuhkautuneet. Varojen tarvetta ovat jo vuodesta 2004 kasvattaneet artiklan 141-ratkaisussa edellytetyt korkeat tukitasot, joita so-velletaan koko maassa, sekä investointien yksikkökoon kasvu. Hallitusohjelman mukaisesti
Maa- ja metsätalousministeriö−osa I
51 Maatilatalouden kehittämisrahastoon osoitettiin lisärahoitusta, yhteensä 115 milj. euroa.Vuonna 2007 myönnettiin n.15 000 investointi- tai aloitustukihankkeelle rahoitusta. Avus-tuksia myönnettiin n. 187 milj. euroa (8 467 hanketta), korkotukilainoja n. 354 milj. euroa (3 982 hanketta) ja valtionlainoja runsas 1 milj. euroa (69 hanketta). Nuorten viljelijöiden aloitustukea myönnettiin 662 viljelijälle. Kielteisiä päätöksiä maatalouden investointi- ja aloitustukihakemuksiin tehtiin 633 kpl. Pääosa investointituista asetettiin 5.7.2007 hakukiel-toon uuden maatalouden rakennetukilain valmistelun ajaksi. Vuodelle 2008 siirtyy silti n.
5 000 hakemusta. Kertomusvuonna otettiin käyttöön uusi luopumistukijärjestelmä, joka on voimassa vuoden 2010 loppuun. Tukijärjestelmän piiriin tuli n. 800 tilaa.
Maatalousperäisten energialähteiden tuotantoa pyrittiin edistämään mm. maaseudun kehit-tämisohjelman toimenpiteiden sekä EU:n rahoittaman energiakasvien viljelytuen avulla.
Energiakasvien sopimuspinta-ala oli n. 18 000 hehtaaria, missä oli kasvua edellisvuodesta n.
5 %. Pinta-alan kasvu hidastui mm. peltoenergiatuotteiden hintakilpailukyvyn heikentymi-sen vuoksi. Kansalliheikentymi-sen elintarviketalouden laatustrategian toimeenpanoa jatkettiin sekä käynnistettiin hallitusohjelmassa mainitun suomalaisen ruoan edistämisohjelman laadinta.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi käynnistyivät vaiheittain. Ohjelman painopisteitä edistämään nimettiin 55 Leader-toimintaryhmää. Lisäksi ohjelmatyötä tukemaan perustettiin maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen kaikki työssä mukana olevat toimijat. Maaseudun kehittämistoimilla ar-vioidaan ohjelmakaudella 2007–2013 luotavan vähintään 4 000 uutta yritystä, 10 000 uutta työpaikkaa ja koulutettavan 165 000 henkilöä. Ohjelmakauden 2000–2006 Tavoite 1- ja Leader+ -ohjelmien toteuttaminen päättyy vasta vuoden 2008 lopussa, mutta niille asetetut määrälliset tavoitteet on jo ylitetty. Näiden ohjelmien varoista on tähän mennessä maksettu 83 %. Kehittämishankkeiden ja yritysinvestointien menoja korvattiin noin 57,3 milj. eurolla.
Maaseutupoliittinen erityisohjelma 2007–2010 valmistui alkuvuodesta. Lisäksi käynnistet-tiin sekä maaseutupoliittisen selonteon että uuden kokonaisohjelman valmistelu. Kylätoi-minnan kehittämiseen oli käytettävissä 0,530 milj. euroa. Kansallisin varoin arvioidaan laa-dittavan tai päivitettävän vähintään 2 000 kyläsuunnitelmaa vuoden 2009 loppuun.
Elintarvikkeet ja terveys Valtioneuvoston vuonna 2003 tekemän elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen toimeenpanoa jatkettiin elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon osalta. Periaatepäätöksen edellyttämä kunnallisten valvontayksiköiden määrä on vähentynyt, mutta kehitys ei ole ollut riittävä, joten periaatepäätöstä tarkistettiin 1.3.2007.
Politiikkasektorin lainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina voimakkaasti. Eläinten kuljet-tamista koskevaa lakia alettiin soveltaa ja samassa yhteydessä tulivat voimaan eläinsuojelu-lakiin ja rikoseläinsuojelu-lakiin tehdyt teknisluonteiset muutokset. Maatalouspolitiikan täydentäviin eh-toihin kuuluva tuotantoeläinten hyvinvoinnin valvonnan soveltaminen aloitettiin. Eläintauti-lain kokonaisuudistus aloitettiin asettamalla työryhmä ja sen työ käynnistyi. Jatkettiin eläin-tunnistusjärjestelmää koskevan lain valmistelua. Neuvoston direktiivi lihantuotantoa varten kasvatettavien kanojen (broilereiden) suojelusta hyväksyttiin neuvoston käsittelyssä. Myös kissojen ja koirien turkisten tuonti-, vienti-, ja markkinoille saattamisen kieltoa koskevasta asetuksesta saatiin ratkaisu neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä. Eläinlääkintähuoltoa koskevan lainsäädännön uudistamista jatkettiin.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen rehulaiksi. Vuoden alusta voimaan tulleen kasvin-suojelulain edellyttämät alemmanasteiset säädökset valmistuivat. Hallituksen esitys laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta annettiin eduskunnalle. Neuvos-tossa hyväksyttiin uusi asetus luonnonmukaisesta tuotannosta sekä päästiin poliittiseen yh-teisymmärrykseen torjunta-aineiden käytön puitedirektiiviksi.
Maa- ja metsätalousministeriö−osa I
Eduskunta hyväksyi elintarviketurvallisuusselonteon. Elintarvikevalvonnan johdon tiivistä-mistä jatkettiin valmistelemalla lainsäädäntötehtävien keskittäminen maa- ja metsätalousmi-nisteriöön vuoden 2008 alusta. Virtuaalinen zoonoosikeskus perustettiin vuonna 2004 teh-dyn ehdotuksen mukaisesti. Elintarvikelain toimeenpanoa jatkettiin täsmentämällä alkutuo-tantopaikkojen ilmoitusmenettelyä sekä säätämällä teuraseläinten mukana toimitettavan ket-juinformaation käyttöön otosta. Hevosten teurastamista käsitellyt työryhmä ehdotti eri toi-mia teurasmäärien kaksinkertaistamiseksi ja kuolleiden hevosten muiden käsittelytapojen kehittämiseksi.
Bluetongue-tauti jatkoi leviämistään Keski-Euroopassa. Hallinto seurasi tilanteen kehitty-mistä ja osallistui EU:n tasolla taudin vastustamistoimenpiteiden suunnitteluun mukaan lu-kien rokotusten mahdollinen käyttö. Suomen tilanteen selvittämistä varten kerättiin veri-näytteitä naudoista sen osoittamiseksi, ettei tartunta vielä esiinny Suomessa. Lisäksi kerät-tiin pyydyksillä lajimääritystä varten polttiaisia, jotka ovat taudin leviämisen kannalta mer-kityksellisiä vektoreita.
Metsätalous Metsänhoito- ja perusparannustöiden määrissä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella taimikon-hoitoa, harvennushakkuita ja kunnostusojituksia tehdään huomattavasti alle tarpeen. Valtion rahoitus metsänhoito- ja metsänparannustöihin yksityismetsissä oli 59,7 milj. euroa. Metsä-hakkeen energiakäyttö lisääntyi edelleen.
Metsäteollisuuden puun käytön lisääntyminen ja toisaalta Venäjältä tuodun puun vähenemi-nen nostivat kotimaisen hakkuukertymän ennätystasolle. Venäjältä tuodun puun vientitullien asteittaisista korotuksista ensimmäinen tuli voimaan heinäkuussa. Puun tuonti väheni noin 10 %, mutta vähenemiseen vaikuttivat tulleja enemmän ongelmalliset korjuuolot Venäjällä.
Hakkuiden lisääntyminen ja voimakas tukkipuun hintojen nousu nostivat myös yksityismet-sätalouden kannattavuutta kuvaavan puuntuotannon liiketuloksen ennätysmäisen korkeaksi.
Metsäsektorin kokonaistyöllisyys laski hieman teollisuuden tuotantokapasiteetin leikkausten johdosta. Metsätalouden ja puutuoteteollisuuden työllisyys kuitenkin parani hieman edelli-sestä vuodesta.
Kansallinen metsäohjelma 2015:n valmistelu eteni laajan sidosryhmäyhteistyön pohjalta niin, että ohjelmaluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa. Ohjelmasta on tarkoi-tus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös yhtä aikaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuu-den toimintaohjelman (METSO 2008–2016) kanssa vuomonimuotoisuu-den 2008 alkupuolella.
METSO-ohjelman laadinnassa on otettu huomioon METSO:n kokeiluvaiheen 2002−2007 kokemukset. Ohjelman tavoitteena on metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuo-teen 2016 mennessä. Toimenpiteet perustuvat metsänomistajien omaan kiinnostukseen ja haluun vapaaehtoisesti suojella metsiensä luontoarvoja.
Metsäkeskusten viranomaistehtävät organisoitiin aikaisempaa selkeämmin erilleen metsä-keskusten muusta toiminnasta. 1.5.2007 voimaan tulleilla säädösmuutoksilla julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät hoidetaan metsäkeskuksessa erillisessä viranomaisyksikössä. Li-säksi merkittävää julkista valtaa sisältävät tehtävät siirtyivät Maaseutuviraston hoidettavak-si.
Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki uudistettiin. Tarkoituksena on lisätä val-tion rahoituksen vaikuttavuutta metsänhoidossa, yksinkertaistaa säädöksiä ja lisätä töiden määriä nykyisestä. Tukijärjestelmän yksityiskohtainen sisältö ja voimaantulon ajankohta riippuvat EU:n komissiossa valmisteilla olevasta hyväksymispäätöksestä. Uusi tukijärjes-telmä on voimassa vuoden 2013 loppuun, paitsi energiapuun haketuksen osalta vuoden 2012 loppuun.