uomalaisten lähes sata
prosenttinen lukutaito juontaa juurensa pitkäl
le 1800-luvun puolelle.
Silloin kirkko alkoi pi
tää nk. lukukinkereitä, joissa seurakun
talaisten oli osoitettava lukutaitonsa ja tietonsa Raamatun opetuksista Kate
kismuksen mukaan. Niille, jotka eivät kotona oppineet, järjestettiin sunnun
taikouluja, joissa koetettiin lukutaitoa parantaa. Opettajina toimivat mm. luk
karit, mutta myös tavalliset lukutai
don omaksuneet seurakuntalaiset, jotka saivat palkakseen ”rakkautta ja hyvää omaatuntoa”.
Kirkon järjestämän opetuk
sen täydennykseksi alettiin kunnissa 1850-luvun vaiheilla toteuttaa kylä- eli kiertokoulujärjestelmää. Porin maaseu
rakunnan kiertokoulu aloitti toimintan
sa rovasti Herman Helien ehdotuksesta vuoden 1859 alusta Lyttylästä. Ensim
mäisenä toimintavuotenaan koulu toimi Lyttylän lisäksi Tuorsniemen, Hyvelän, Ruosniemen ja Rauman kylissä. Opet
tajaksi valittiin rovasti Helien suosituk
sesta Adolf Kustaa Kettstedt. Opettajan tuli opettaa lapsia tavauksessa, sisälu- vussa, kristinopin tuntemuksessa ja kir
joituksessa.
Seurakuntalaisten keskuudessa kuitenkin nuristiin koulun hyödyttö
myydestä ja jotkut jättivät laittamatta lapsiaan moiseen ajanhaaskaukseen.
Eräät olivat sitä mieltä, että kotona an
nettu opetus olisi riittävää, toiset valitti
vat varojensa vähyyttä. Kirkkoneuvosto kuitenkin määräsi vastaanhangoittele
ville sakot tai varojen puutteessa töitä kirkolle ja määräyksen, että seuraaviin lukusijoihin mennessä kyseisten lasten oli tavaus osattava.
Porin maaseurakunnan kuntako
kous päätti vuonna 1875 palkata toisen
kin kiertokoulun opettajan ja samalla päätettiin, että opettajan aikaisemmin viljana maksettu palkka suoritetaan tästä lähtien rahana: opettajan palkak
si päätettiin kolmesataa markkaa vuo
dessa. Toiseen perustettuun kiertokou
lun opettajan toimeen valittiin 3.9.1875 lastenopettaja Karl Gustaf Rostedt Kul
laalta. Hänen opetuksensa alkoi Ruos
niemen Pietilästä 1.10 ja siirtyi siitä sit
ten eri kyliin vuorolistan mukaisesti.
Vastavalitulla opettajalla ja työn
antajalla oli ilmeisesti hieman toisistaan poikkeavat käsitykset hyvän opetuksen kriteereistä, sillä Seuraavana vuonna koulumestari Rostedtille annettiin va
roitus viran huonosta hoidosta. Heti vuoden 1877 alusta hänelle sitten mää
rättiin hoidettavaksi koulunpito Lytty
län, Yyterin, Toukarin, Hyvelän, Ruos
niemen ja Aittaluodon kylissä. Lisäksi
160
määrättiin, että ”koulua pidetään kuusi viikkoa kussakin kylässä ja siinä talos
sa, missä vuoden lukuvuorot eli kinkerit pidetään, eli ovat pidetyt, sekä on opet
tajille talvella jouluaikana kaksi viikkoa ja suvisydämenä kuusi viikkoa lupa eli joutilaisaika kouluttamisesta”.
Rostedt toimikin sitten hänel
le määrätyissä kylissä kiertävänä kou
lumestarina pitkälti toistakymmentä vuotta ja opetustyönsä ohella hän toimi myös Porin kirkossa urkujen polkijana.
Kun hän sitten vuonna 1888 pyysi pien
tä eläkettä opettajantoimestaan, ei sitä hänelle kuitenkaan myönnetty. Eron opettajantoimestaan hän kylläkin sai.
Pehr Birkman oli ponnistellut jo vuodesta 1881 koulun saamiseksi Lytty
lään. Birkmanin asema ja suhteet oli
sivat hyvinkin saattaneet tuoda kansa
koulun Lyttylään jo 1800-luvulla, ellei Kuolema olisi ehtinyt väliin ja Birkma
nin aloittamat ponnistelut koulun saa
miseksi kylään kuivuneet kasaan.
Aloite kansakoulun perustami
sesta tehtiin vuoden 1902 alussa Porin maaseurakunnalle ja talolliset tarjosivat kartanon suurta päärakennusta kouluti
laksi. Olivatpa kartanon neidit Alma ja Hanna Birkmankin lupautuneet avusta
maan perustettavaa koulua kolmellatu- hannella markalla (nykyrahaksi muu
tettuna n. 11500C) mikäli koulu aloittaisi toimintansa vuoden 1902 aikana.
Asia kuitenkin venyi ja kauppa solmittiin vasta 20.1.1906 kuudentu- hannen markan kauppahinnasta. Ra
kennusta kunnostettiin ja koulua
var-Koulu vuodelta 1927. Alkuperäinen terassikuisti on purettu ja tilalle on rakennettu umpikuisti.
162
Opettaja Juho Pohjahonka oppilaineen n. 1930
Käsityönopettaja Roosa Kivimäki ja opettaja Juho Pohjahonka oppilaineen n. 1935
ten rakennettiin myös talousrakennus.
Sittemmin koulurakennusta korjattiin ja laajennettiin vielä kolme kertaa: vuo
sina 1924, 1928 ja 1950.
Lyttylän kansakoulu aloitti toi
mintansa 28. elokuuta 1906. Oppilaita ensimmäisenä lukukautena oli kolme- kymmentäkuusi, seitsemäntoista poi
kaa ja yhdeksäntoista tyttöä. Kun sitten aikanaan säädettiin oppivelvollisuusla
ki ja koulunkäynti tuli pakolliseksi, li
sääntyivät oppilasmäärät niin, että mm.
1929 otetussa kuvassa oppilaita on 65.
Koulun ensimmäiset opettajat oli
vat Johannes Virtamo ja Hilma Wahl
roos. Jukka Kyöstilä oli Virtamon tilalla syys- ja kevätlukukauden 1907- 08, jon
ka jälkeen opettajana oli taas Virtamo.
Hänen jälkeensä tuli 1912 yläkoulun opettajaksi Juho Vihtori Pohjanhonka (1883-1948), joka hoiti tehtävää lähes neljäkymmentä vuotta lopulta kuollen työnsä ääreen.
Juho Vihtori Pohjahonka oli opet
taja, joka pitkään kestäneen uransa ai
kana tuli kaikille lyttyläläisille tutuksi.
Vilho Välimäki kertoi Kiinteistöyhdis
tyksen kokouksessa 6.8.1995 pitämäs
sään puheessa, että ” Pohjahonka oli mies, joka kutsumuksen tinkimätöntä suorittamista piti ensimmäisenä velvol
lisuutenaan. Hänen vaikutuksensa ky
län elämään ja henkeen on ollut hyvin suuri. Sanoisinkin, että te lyttyläläiset saatte olla hyvin kiitollisia siitä, että tei
dän keskuudessanne vaikutti näin
kau-Opettaja Olga Viitala oppilaineen n. 1930
164
an monipuolisesti lahjakas ja erinomai
nen opettaja.”
Elokuussa 1924 aloitti toimintan
sa Lyttylän ja Toukarin yhteinen ala
koulu. Sen opettajaksi tuli Olga Viitala, joka niin ikään oli lähes neljänkymme
nen vuoden ajan opettajana aina eläk
keelle lähtöönsä asti. Myös hänen mit
tavaa työpanostaan Välimäki kuvaa ansiokkaaksi: ”Viitalan työtoverina saa
toin mielihyvin todeta, että hänen toi
mintansa opettajana oli kaikin puolin tuloksiltaan hyvää ja esikuvaksi kel- paavaa. Uutterana ja hyväsydämisenä ihmisenä hän teki paljon työtä kyläläis
ten hyväksi. Monissa asioissa turvau
duttiin hänen asiantuntemukseensa ja auttavaan käteensä.”
Pohjahongan jälkeen tuli Vilho Välimäki yläluokkien opettajaksi. Hä
nen jälkeensä oli muutamia viransijai
sia, kunnes Viitalan jäätyä eläkkeelle opettajaksi tulivat Lauri ja Pirkko Leh
tonen. He toimivat tehtävissään koulun lakkauttamiseen, vuoteen 1970 saakka.
Koulun pitkäaikaisena keittäjänä mo
net muistavat Lempi Sundellin. Myös Eila Kataja ehti toimia koulun keittäjä
nä jonkin aikaa ennen koulun lakkaut
tamista.
Rakennus ja tontti olivat siirty
neet Porin maalaiskunnan omistuk
seen ja kun maalaiskunta liitettiin Po
rin kaupunkiin, siirtyi koulurakennus mukana. Kaupungin mielestä rakennus oli niin huonokuntoinen, ettei siinä enää voitu koulua pitää ja niin koulu lakkau
tettiin kylästä. Oppilaat siirrettiin Tou
karin kouluun.
Rakennus jäi tyhjilleen. Se vuok
rattiin sittemmin Veijo Vuorelle, joka piti siinä puutyöverstasta. Verstaan toi
minnan loputtua talon vuokrasi Lytty
län kiinteistöyhdistys kylän yhteiseksi kokoontumis- ja juhlapaikaksi. Yhdistys kunnosti taloa talkootyönä ja sai tarkas
tuksessa luvan yleisötilaisuuksien pitä
miseen siellä. Häitä, tanssiaisia, synty
mäpäiviä ja peijaisia on talossa vietetty.
Yläkerrassa on ollut Maa- ja Kotitalous
naisten kutomapiiri usean vuoden ajan.
VPK:n paloauto ruiskuineen sai sijoitus
paikan talon kellarikerroksessa.
Kaupungilla ei ole haluja raken
nuksen kunnostamiseen ja näyttääkin siltä, että se pikkuhiljaa rapistuu käyt
tökelvottomaksi. Kiinteistöyhdistyksen varat ja voimat eivät sen kunnostami
seen riitä.
165