5.2.1 Yhteydenpito aluetoimiston ja luottamusmiehen välillä
Aluetoimistojen osalta keskustelua käytiin luottamusmiesten kanssa siitä nä-kökulmasta, kuinka he kokevat saavansa apua oman alueensa aluetoimis-tosta. Keskustelussa tuli esiin selkeästi se, että aluetoimistojen osalta tilanne on hyvin erilainen riippuen siitä millä alueella luottamusmiestä palveleva alue-toimisto sijaitsee. Joidenkin kokemukset aluealue-toimiston palveluista edunvalvon-nan osalta olivat positiivisia, mutta osa oli sitä mieltä, että aluetoimistosta ei saa apua.
Mun täytyy taas sanoa, että meillä on taas toiminut meidän toimisto tosi hyvin. Et jos meillä on joku ongelma, niin alue-asiamies tulee paikalle; hän pörähtää vaan kun pyytää. Ei oo mi-tään ongelmaa ollut et sieltä on saanu aina vastauksen. Jos ne ei osaa vastata niin on viety eteenpäin.
Kokemuksia oli useammalla myös siitä, että aluetoimistoon tehty yhteydenotto on viivästyttänyt asian hoitamista tai asia on jäänyt jopa kokonaan hoitamatta.
Keskustelussa tuli esille toivomus siitä, että aluetoimistosta sanottaisiin suo-raan, mikäli asiaa ei pystytä hoitamaan ja pyydettäisiin luottamusmiestä otta-maan yhteyttä suoraan edunvalvontaan. Keskustelussa viitattiin siihen, että Jytyn ohjeissa pyydetään ongelmatilanteissa ensisijaisesti ottamaan yhteyttä aluetoimistoon.
Meillä ainoat yt:t joissa olen mukana, ollut on säästöihin liittyen.
Siinä ehkä vähän paljastu se, että jos vähän tätä heikkoutta miettii mitä tässä liitossa on niin nämä aluetoimistot ei ehkä toimineet ja kyllä siinä sitten kävi niin, että lopulta asioitiin vain lakimiehen kanssa. Hiukka siinä tuntui meilläkin, että turhaa aikaa meni kun sitä kierrätettiin aluetoimiston kautta. Loppujen lopuksi pääluotta-musmieskin on niin monta vuotta ollut siinä hommassa, että sen verran vaikeita kysymyksiä, että ne menee suoraan lakimiehelle.
Meillä on ollut aluetoimiston kanssa, että meillä on jäänyt muitakin juttuja sinne välille. Prosessit eivät ole selkeitä.
5.2.2 Vertaistuki
Verkostoitumisen merkitys tuotiin keskusteluissa esiin useaan otteeseen ja haastateltavat kokivat sen hyvänä keinona edunvalvonnan avuksi. Yhteistyö kokeneempien saman alan luottamusmiesten kanssa edesauttaa haastatelta-vien mielestä tehtävän hoitamista, sillä tällöin voidaan hyödyntää aiempia ko-kemuksia samankaltaisten asioiden hoitamisesta. Liiton toivottiin tukevan ver-kostoitumisessa mahdollistamalla muiden verkostossa toimivien luottamus-miesten löytämisen. Osa keskusteluun osallistuneista kertoi omalla työpaikal-laan toimivien eri järjestöjen luottamusmiesten yhteistyön toimivan hyvin ja mahdollistavan näin vertaistuen hyödyntämisen.
Se vertaistuki on varmaan tosi tärkeää ja pitäisi pystyä verkostoi-tumaan niin, että löytää ne oikeat ihmiset. Siinä voisi liitto olla apuna niin, että olisi yhteystiedot vähän samanlaisesta duunista tai samanlaisesta alueesta, jolloin osaisi olla niihin yhteydessä suoraan.
Positiivisena koettiin luottamusmiehen työtilojen sijaitsemista aluetoimiston yh-teydessä, mikä mahdollistaa keskustelun ajankohtaisista asioista päivittäin.
Aluetoimiston rooli koettiin tarpeellisemmaksi vertaistuen muodossa, koska luottamusmiehet kokivat tarvitsevansa keskusteluapua esimerkiksi menettely-tapoihin liittyen ja toivoivat vahvistusta omille käsityksilleen ja tulkinnoilleen.
Mun täytyy sanoa että, kun olen samassa tilassa kuin aluetoi-misto, niin mä saan nopeemmin just semmosta apua, että onko sulla ollu tämmöstä tapausta, et tiedätkö miten toimia? Mä jou-duin tähän hommaan tosi yllättäen, niin sieltä aluetoimistosta tuli tosi nopeasti se vastaus, et kehen kannattaa olla yhteydessä. Ja
siellä pystyy tosi hyvin purkamaan asioita. Et tietyllä tavalla se on mulle vertaistuki se aluetoimistokin siellä.
Jos aattelee edunvalvontaa niin siin on myös se, että voi toisiin pääluottamusmiehiin olla yhteydessä. Mun mielestä oli hyvä se isojen kuntien koulutus, koska suurinta antia on se, että pystyy keskustelemaan minkälaisia tapauksia on ollu ja mitä sä oot tehny. Saa vertaistukea.
5.2.3 Yhteydenpito edunvalvontaosaston ja luottamusmiehen välillä
Edunvalvontaosaston palveluihin haastatellut luottamusmiehet olivat pääosin tyytyväisiä. Erityisesti suora yhteydenotto lakimieheen tai työmarkkina-asia-mieheen on haastateltujen mielestä auttanut asian hoitamista nopeasti. Edun-valvonnan osalta kehitysehdotuksena tuotiin esiin toive sellaisen tietopankin perustamisesta, johon olevassa olemaa tietoa voitaisiin koota.
Semmonen tietopankki, kun aina miettii että onkohan tätä jo joku toinen kysynyt. Et se ois semmonen, että voisi jollakin hakusa-nalla etsiä. Monesti jossakin lakimiehen koulutuksessakin huo-maa, että tämä ois sitten hyödyksi jossakin neuvottelussa, kun tie-tää että tästä on joku oikeuden päätös olemassa jossakin. Että siinä saisi jotain selän taakse itellensä, eikä ois niin siinä, että mi-täs mi-tässä yritmi-täs sanoa, vaan olisi tiedossa ennakkopäätöksiä.
Mut niistä tulkinnoista: KT:lta tulee aina ajoittain tarkennus sopi-muksen tulkintaan ja sit aletaan mylläämään joka ikisessä kun-nassa samalla tavalla ja sit ihmetellään. Siinä mielessä semmo-nen tietopankki olis kyllä tosi hyvä. Että me muutkin tiedettäs, et se on nyt kahdessa muussakin kunnassa ruvettu tekee tämmöstä.
Haastateltavien mielestä tietopankin tulisi sisältää eri tahojen päätöksiä, neu-vottelutuloksia ja edunvalvonnan ohjeistusta. Luottamusmiehet toivat keskus-telussa esille sen, että heidän aikaansa säästäisi, että kaikki tarpeellinen tieto olisi koottu yhteen paikkaan. Esimerkkinä tuli esille mm.kuntatyönantajien oh-jeistus kunnille työaikamuotojen harmonisoinnista.
Edunvalvonnan toimivuudesta keskusteltaessa haastateltavat toivat esiin, että vastaukset samankaltaisiin asioihin vaihtelevat riippuen siitä kuka kysyttyyn asiaan vastaa. Tämä on haastateltavien mukaan tullut esiin esimerkiksi henki-löstön asemaa koskevien siirtosopimusten tarkistamisessa. Yhtenä toiveena
tuli esille se, että muun muassa sosiaali- ja terveysalaa koskevien kysymysten hoitamiseksi perustettaisiin oma ryhmä, joka erikoistuisi kyseistä alaa koske-viin edunvalvonnan asioihin.
Paikallisiin neuvotteluihin toivottiin selkeää liiton kantaa ja ohjeita. Vertailuna tuotiin esille OAJ:n ohjeet, joiden mukaan sopimuksia ei voida hyväksyä ilman edunvalvonnan tarkistamista. Selkeä liiton kantaa antaa haastateltavien mie-lestä turvan ja ”selkänojan” neuvotteluissa, kun voi luottamusmies voi tarvitta-essa todeta että tämä on liiton kanta ja minä luottamusmiehenä edustan liit-toa.
Olen huomannut neuvotteluissa, että joskus olisi hyvä tietyllä ta-valla sanoo et liiton kanta kanta on tämä, eikä ei saa hyväksyy tätä. Helposti siinä personoituu; et ai nyt sä rupeet inttämään vas-taan. Tietyllä tavalla se on itselleen turva, kun liiton lakimies on sen kattonu, eikä se jää pelkästään omalle vastuulle. Sitten voi sanoa, että se on liiton lakimies joka on tämän kattonnu. Mä voin sanoo että mä edustan tätä liittoo ja liitto on tätä mieltä.
5.2.4 Viestintä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Viestintää koskevassa keskustelussa tuli esille tarve sellaisen reaaliaikaisen keskustelukanavan luomiselle, josta vertaistukea saisi nopeammin kuin pelkän sähköpostin välityksellä. Luottamusmiesten mielestä tarvitaan ”saitti”, jossa keskustelua voidaan käydä luottamuksellisesti. Viestinnän tulisi olla koko ajan interaktiivista ja luottamusmiehet pitäisi saada osallistumaan siihen. Keskuste-lussa tuli esille ettei liiton sivuilla olevaa luottamusmiesten sisäistä viestintäka-navaa, Omanettia, koettu toimivaksi yhteydenpitojärjestelmäksi. Haastatelta-vat toiHaastatelta-vat verkostoitumiskanavana esiin Facebookin, joka jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Tuommonen saitti missä ihan oikeesti ois reaaliaikaista keskuste-lua ois varmaan tosi hyvä. Koska silloin sitä apua, vertaistukea, saa nopeammin kuin sähköpostilla. Kun olis tuommonen saitti, missä vois luottamuksellisesti keskustella.
Sähköisen yhteydenpitojärjestelmän tulisi haastateltavien mielestä olla suo-jattu, jolloin voivat luottaa keskustelun säilyvän luottamuksellisena.
Rehellisesti se facebook on vaan semmonen mun mielestä kun sähköposti. Et vaikka sitä sähköpostia tulee, niin edes jollain ta-solla sen kahlaat, mutta facebookin kanssa on, et ne jotka siellä on, niin kätevästi sulla tulee katottua.
Tiedottamisesta keskusteltaessa tuotiin esille myös, että liiton tiedottaminen perustuu siihen, että on jo tapahtunut jotain mistä tiedotetaan. Tiedottaminen tulisi vastaajien mielestä olla hieman ennakoivampaa, mikä pitäisi mielenkiin-toa ja kiinnostusta paremmin yllä.
Ja tosta tiedottamisesta itellä tulee mieleen, että aika paljon tie-dottaminen perustuu siihen, että on jo tapahtunut jotakin ja sitten tulee sitä tiedottamista. Mielellään ottas sitä hieman etuottoisesti ja sais vähän ennakkotietoa.
Ennakoiva tiedottaminen pitäisi haastateltavien mielestä paremmin mielenkiin-toa yllä ja antaisi mahdollisuuden varautua tulevaan ja kerätä myös siihen liit-tyvää tietoa etukäteen. Luottamusmiehet totesivat oman tiedottamisen eteen-päin jäsenille olevan puutteellista.
Kyllä itelläkin unohtuu monesti, että tietää tai on kuullut jonkin asian, mutta ei tajua sitä tiedottaa eteenpäin. Jäsenille varsinkin.
Siinä kyllä epäonnistuu monesti. Sitten yhtäkkiä tulee ahaa-elä-mys, että nyt oli viime viikolla semmonen juttu, että se pitää muis-taa kertoa.
Tiedottamiseen liittyvästä koulutuksesta oltiin kiinnostuneita, etenkin siitä mitä ja miten jäsenille tulisi luottamusmiesten asioista tiedottaa. Joissakin työpai-koissa on mahdollista käyttää sisäistä intraa luottamusmiesasioiden miseen, mikä koettiin hyvänä välineenä. Luottamusmiehille järjestetty tiedotta-jakoulutus toisi keskusteluun osallistuneiden mielestä varmuutta luottamus-miehen toimintaan, kun he saisivat ohjeita miten pitäisi paikallisesti tiedottaa.
Kysyin haastateltavilta kiinnostusta viestintäjohtajan ehdottamaan vaikuttaja-koulutukseen ja kaikki haastateltavat pitivät sitä hyvänä kehitysideana.
Tiedottamiseen saatava koulutus olisi hyvä liiton sisällä. Luotta-musmiehille olisi yhteneväistä. Se toisi varmuutta. Saataisiin niitä keinoja siihen tiedottamiseen ja ohjeita miten pitäs paikallisesti tie-dottaa. Että siihen saatais joku tolkku, eikä niin että kaikki
tiedot-taa. Varmaan ei haittaa vaikka siinä vähän sävyeroja onkin. Var-muutta siihen tiedottamiseen, että, mitä ne on ne pointit, kun ei sen alan ammattilainen ole. Miten paikallisesti ollaan politiikassa mukana.
Luottamusmiehet toivoivat enemmän kannanottoja julkisuudessa ja näkyvyy-den lisäämistä. Myös yhteynäkyvyy-denpitoa poliittisiin päättäjiin pitäisi vastaajien mie-lestä lisätä. Tähän liittyen tuotiin esiin, että yhteydenpidon poliittisiin puoleisiin tulisi haastateltavien mielestä olla tasapuolista.
Meillä pitäisi olla välineet, joilla olla yhteydessä poliittisiin päättä-jiin. Tähän saataisiin apua. Koska siellä on ihan selvästi niin, että johtajat esittelee niille miten asiat on kaupungissa. Mutta hirveen monet pääluottamusmiehet on myös poliittisesti sitoutuneet.
Mutta se ei saisi olla sit vain yhteen puolueeseen, vaan se pitäisi olla tasaisesti kaikkiin.
5.2.5 Yhdistyksen rooli
Yhdistyksen roolista luottamusmiehen työn tukemisessa keskusteltaessa tuli esille se, ettei hallitus kykene tarpeeksi tukemaan luottamusmiehiä edunval-vonnan kysymyksissä. Joissakin yhdistyksissä hallitus ei edes käsittele kaik-kien työpaikkojen edunvalvonta-asioita. Vaikka hallituksen kokouksessa on mahdollisuus kertoa edunvalvonta-asioita, ei tukea siitä huolimatta koeta saa-tavan edunvalvonnan kysymyksiin. Jossakin yhdistyksessä tilanne oli kuiten-kin parin viime vuoden aikana parantunut ja tukea oli koettu saatavan.
Meillä tuli sellanen et oli vähä niinku hallitus vastaan luottamus-miehet. Meillä oli pitkään hallitustyöskentely sellasta, että se oli vähän niinku huvitoimikunta. Nyt olen itse yrittänyt sitä muutosta.
Se on hirveen vaikeata, kun hallituksen pitäisi olla tukena. Mä vaan selitän siellä niitä asioita, mutta mä en saa sieltä sitä tukea ja mä tiedän, että muissakin on tätä ongelmaa. Aika yksin on se pääluottamusmies.
Keskustelussa tuli esille se, että erityisesti siirtyminen Kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta Avaintatyönantajat ry:n (AVAINTA) työehtosopimukseen tai johonkin muuhun yksityisalan työehtosopimukseen oli haastateltavien
mu-kaan tilanne, jossa yhdistyksen hallitus ei pystynyt auttamaan. Luottamus-miesten mielestä yhdistyksen hallituksessa pitäisi olla edustaja mahdollisim-man monesta työpaikasta, jossa yhdistyksen jäseniä työskentelee. Tämä muuttaisi toiminnan luonnetta ja toisi myös uusia toimijoita mukaan heidän mielestään.
Silloin ainakin olisi tarvinnut apua, kun siirryttiin KVTESin puolelta AVAINTA-työehtosopimukseen olisi tarvinnut apua, kun ei siellä kukaan tiennyt AVAINTA-työehtosopimuksesta. Kun oltiin siirrytty sieltä kaupungin ja sairaanhoitopiirin alta yhtiöön, niin se oli sel-laista kädenvääntöä. Se oli pikkusen rastittavaa ja alkoi jo mietti-mään että viitinks mä kertoo näitä asioita. Siinä on semmonen in-hottava rooli kun se firma myy heille palveluita, niin miten sä voit niille kertoo asioita.
Luottamusmiehet edustavat myös yrityksiä, joille kunnat ovat ulkoistaneet pal-velujaan. Hallituksen kokouksissa on syntynyt tilanteita, jossa edustetaan ti-laajaa sekä palveluja tuottavaa organisaatiota, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja.
Luottamusmies ei voi kertoa kovin laajasti tällöin työpaikan asioista ja haasta-teltavat kertoivat hakeneensa tällaisissa tapauksissa tukea aluetoimistosta.
Meillä on hallituksessa koulutuskuntayhtymän edustaja, niin hän tuo hallitukseen niitä asioita mitä siellä on, koska mä en sit niistä asioista tiedä. Mä on joskus sanonut, että voisko joku muu pää-luottamusmies kertoo asioista. Minusta on kummallista, että edes puheenjohtaja ei kysy hallituksessa muiden työpaikkojen luotta-musmiehiltä.
Keskustelussa tuli esille luottamusmiehen rooli yhdistyksen hallituksen ko-kouksissa. Hallituksen jäseniltä puuttuu useimmiten edunvalvonta-asioiden tuntemus ja luottamusmiehen työn itsenäinen rooli korostuu yhdistyksen toi-minnassa ja erityisesti hallituksen kokouksissa.
Et kyllä se vähän menee sitten niin, että kun sä oot se luottamus-mies niin sullehan se kuuluu. Ei oikeesti tajuta sitä, että se halli-tushan se on se edunvalvonnan tukena.
Luottamusmiehillä oli myös positiivisia kokemuksia hallituksen kokouksista, joissa heitä oli koolla useammasta työpaikasta.
Meillä on koulutuskuntayhtymän väkeä ja kaupungin väkeä ja hy-vin avoimesti keskustellaan asioita läpi ja olen saanut onneksi
tu-kea täältä. On se paljon tätä huvitoimikuntaa, mutta niinkai se pi-tää ollakin. Ihan niinku oikeisiin asioihinkin oon saanu apua. Kiitos siitä on saatu sellaisia reippaita ihmisiä mukaan.
Hallitus koettiin joissakin puheenvuoroissa pelkäksi ”huvitoimikunnaksi”, jossa keskusteltiin enemmän vapaa-ajan virkistykseen liittyvistä asioista kuin itse edunvalvonnan kysymyksistä.
Meillä meni monta, monta vuotta että yhdistyksen pöytäkirjoissa ei muuttunut mikään muu kuin päivämäärä. Nippa nappa kun soitet-tiin paikan päältä, niin saasoitet-tiin sen verran porukkaa paikalle, että saatiin kokous pidetyksi. Parin viime vuoden aikana on saatu ai-kaan. Se helpottaa paljon, että on niitä hallituksen jäseniä pai-kalla.
Meillä hallitustyöskentely on enemmän tämmöinen virkistystoimi-kunta. Paljonko on omavastuu ja paljollako tuetaan tätä ja men-näänkö teatteriin ja ostetaanko lippuja. Meillä on iso ongelma siinä, että meillä puheenjohtaja on hirveen yksinään ja hallituk-seen tuli kyllä porukkaa, mutta siellä on joukko ihmisiä jotka ei kyllä halua tehdä mitään.
Luottamusmiesten huoli yhdistyksen toimimattomuudesta herätti keskustelua yhdistysrakenneuudistuksesta, joka mahdollistaisi aktiivisemman toiminnan tu-levaisuudessa.
Ihmisiä haluaa kyllä tulla hallitukseen, mutta heillä ei ole aikaa itse toimintaan. He haluavat tulla kuuntelemaan eturivin paikkaan, että mitä tapahtuu. Tehtävät kasaantuu muutamille. Me jo viime vuonna puhuttiin, että tämä meidän yhdistys ajetaan alas ja teh-dään sitten isompi yhdistys. Porukkaa pannaan yhteen, koska ei muuten saada yhdistystä enää pyörimään.
5.2.6 Kiinnostus kouluttajaksi
Kysyin haastateltavilta onko liitto hyödyntänyt heitä asiantuntijoina ja koulutta-jina ja kartoitin kiinnostusta edellä mainittuihin tehtäviin. Haastatteluun osallis-tuneet eivät suoraan tuoneet esille omaa halukkuuttaan lähteä kouluttajaksi, mutta puheenvuoroissa tuli selkeästi esille se, että vastaajat kokivat mielen-kiintoisina muiden luottamusmiesten puheenvuorot tilaisuuksissa.
Luottamus-mies, jota oli pyydetty koulutustilaisuuteen, koki tämän positiivisena. Samais-tuminen on helpompaa heidän mielestään, kun kollega on puhumassa asi-oista, joita heille tulee eteen luottamusmiestyössä. Etenkin kokeneempien luottamusmiesten puheenvuorot koettiin hyvinä ja mielenkiintoisina.
Mie olen sit siellä tylsillä puheenjohtajan ja luottamusmiesten neuvottelupäi-villä pitänyt puheen. Mä en yhtään nää sitä pahana et pyydetään. Siinä tulee sit semmosta, että toiset tulee kysymään sit, et mites teil on tehty. Parempi niin, että on joku aihe josta joku pääluottamusmies tulee kertomaan kuin se ett on kaksi tuntia aikaa kun kaikki kertoo.
Ne missä minä olen ollut mukana, missä toiset luottamusmiehet kertovat missä mennään, niin ne jotenkin uppoaa minuun ja se puhuu samalla tasolla.
Ehkä niin se on hyvä. Ei se tietenkään pelkästään voi sitä olla, mutta se on hyvä puheenvuoro aina. Siitä saa enempi ja voi samaistua. Ja ehkä sit huo-maa myös käydä kysymässä jotakin.
Haastattelusta poimin esille seuraavat teemat:
KUVA 8. Luottamusmiesten teemahaastattelu
Tutkimuskysymysten teemoiksi valikoituivat:
- viestintä
o tiedottaminen o yhdistys
- perusosaamisen kehittäminen
o aluetoimiston ja yhdistyksen rooli o neuvonta ja ohjaus
o taito itsenäisen tiedon hankintaan
o taito valita ja käyttää monipuolisesti eri menetelmiä luottamus-miestyössä
- nuorten kiinnostus järjestäytymiseen