Strukturoitua kyselytutkimusta varten valikoituivat haastattelusta seuraavat teemat:
- viestintä; tiedottaminen, tiedon kulku - edunvalvonnan neuvonta ja ohjaus - taito itsenäisen tiedon hankintaan
- taito valita ja käyttää monipuolisesti eri menetelmiä luottamusmiehen työssä
- verkostoituminen muiden luottamusmiesten kanssa - aluetoimiston tuki; neuvonta, ohjaus, vertaistuki - yhdistyksen tuki
Lisäksi kyselyyn on valittu johtoryhmän haastattelussa esille noussut kysymys nuorten mukaan saamisesta toimintaan.
1. Luottamustehtäväsi Jytyssä?
KUVA 9. Kokemus luottamusmiestehtävistä
Vastaajista suurin osa on pääluottamusmiehiä tai luottamusmiehiä, joiden teh-tävä on ensisijainen ja varapääluottamusmies tai varaluottamusmies edusta-vat heitä, mikäli he oedusta-vat estyneitä hoitamaan tehtäväänsä.
3.Kauanko olet toiminut luottamusmiehenä?
KUVA 10. Luottamusmiehen kokemus tehtävästä
Luottamusmiesten toimikausi on 2- tai 4-vuotinen ja menossa oleva luotta-musmieskausi 2012–2016 on neljän vuoden mittainen. Tutkimukseen osallis-tuneilla luottamusmiehillä on kokemusta tehtävän hoitamisesta. Vastaajista 77 %:lla on vähintään 3 vuoden kokemus tehtävän hoitamisesta ja 30 %:lla yli 10 vuotta kokemusta.
3. Mihin sopimusalaan kuulut?
KUVA 11. Luottamusmiehen edustama työehtosopimus
Suurin osa luottamusmiehistä toimii kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa nouda-tetaan Kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Avaintyönantajat ry:n (AVAINTA) sopimus edustaa pääosin julkisen sektorin omistamia yhtiöitä. Yk-sityinen ala koostuu yksityisen opetusalan, neuvonta-alan, yksityisen sosiaali- ja terveysalan luottamusmiehistä. Vastaajista 74 % edustaa kuntasektoria.
Suurin osa Jytyn luottamusmiehistä toimii osa-aikaisena luottamusmiehenä, ja luottamusmiestehtävään käytettävä aika määräytyy pääosin edustettavien jä-senten määrän mukaan. Luottamusmiestehtävään käytettävästä ajasta ja so-vitaan paikallisesti. Kunta-sektorilla tehtävään käytettävästi ajasta on työehto-sopimuksessa sovittu keskimäärin 1päivä 120 edustettavaa kohden.
4. Oletko halukas jatkamaan luottamusmiestehtävässä, kun seuraavan kerran valitaan uudet luottamusmiehet työpaikallasi?
KUVA 12. Halukkuus seuraavalle luottamusmieskaudelle.
Hieman yli puolet luottamusmiehistä, 58 %, ovat todennäköisesti ehdolla seu-raavissa luottamusmiesvaaleissa. Vastaajista 9 % ei aio olla ehdolla syksyn 2016 vaaleissa.
6. Luottamusmiehen työ on asiantuntijatehtävä, jossa tarvitaan työehtosopi-musosaamisen lisäksi osaamista mm. sopimusten soveltamisesta eri tilan-teissa, ohjeita uusien sopimusmääräysten tulkinnoista ja tietoa oikeuden pää-töksistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 (1= vähän tukea, 5=
paljon tukea) millaiseksi hän on kokenut liiton tuen osaamisen kehittämisessä.
Vastaajien määrä
Arvioitava tuki vastaajien
määrä
%
tiedottaminen (omanetti, uutiskirje) 550 40,7 neuvonta ja ohjaus työehtosopimuksia ja
lainsää-däntöä koskevissa asioissa
554 41,0
taito itsenäisen tiedon hankintaan 555 41,0
taito valita ja käyttää monipuolisesti eri menetel-miä luottamusmiestyössä
549 40,6
verkostotyö muiden luottamusmiesten kanssa 551 40,7
keskiarvo 552 40,8
TAULUKKO 2
Vastaukset osoittavat liiton palvelujen tukevan parhaiten perusosaamisen ke-hittämistä tiedottamisessa sekä neuvonnassa ja ohjauksessa työehtosopimuk-sia ja lainsäädäntöä koskevissa asioissa. Viimeksi mainittuja palveluja luotta-musmiehet saavat aluetoimistosta ja edunvalvontaosastolta. Hieman yli puolet vastaajista koki saaneensa melko paljon tai paljon tukea tiedottamiseen. Vain 16,4 % koki ettei ole saanut tukea ollenkaan, tai on saanut melko vähän tu-kea. Viestintää koskevista palveluista vastaa jokaisen osasto omalta osaltaan (koulutus, edunvalvonta, järjestö ja talous). Neuvontaa ja ohjausta työehtoso-pimuksia ja lainsäädäntöä koskevissa asioissa koki saaneensa melko paljon tai paljon 48.1 % vastaajista ja vain 15,5 % vastaajista koki saaneensa melko vähän tai ei ollenkaan tukea palvelusta.
Tukea on vähiten koettu saadun verkostoitumiseen muiden luottamusmiesten kanssa. Vastaajista 51,3 % koki saaneensa melko vähän tai ei ollenkaan kea verkostotyöhön muiden luottamusmiesten kanssa ja vain 13,3 % koki tu-kea saadun melko paljon tai paljon. Taito valita ja käyttää erilaisia menetelmiä monipuolisesti luottamusmiestyössä ei toiminut ollenkaan tai melko vähän 36,3 %:n mukaan. Taito itsenäisen tiedon hankintaan koettiin melko vä-häiseksi tai sitä ei ole ollenkaan 36,3 %:n mielestä. Vain noin neljännes vas-taajista koki saaneensa tukea melko paljon tai paljon itsenäisen tiedon hankin-taan. Vastaukset on koottu alla olevaan taulukkoon niin, että vastaukset ei ol-lenkaan tai melko vähän on yhdistetty samoin kuin vastaukset melko paljon tai paljon.
Liiton tuki osaamisen kehittämisessä
LIITON TUKI EI OL-
LENKAAN tai MELKO VÄHÄN
JONKIN VERRAN MELKO PALJON tai PALJON
Tiedottaminen (nettisi-vut, omanetti, sähköinen uutiskirje, sähköposti-viestit, Facebook)
90 (16,4 %) 173 (31,4 %) 287(52,1 %)
Neuvonta ja ohjaus työ-ehtosopimuksia ja lain-säädäntöä koskevissa asioissa
86(15,5 %) 201(36,2 %) 267(48,1 %)
Taito itsenäisen tiedon hankintaan
164(29,5 %) 247(44,5 %) 144(25,9 %)
Taito valita ja käyttää monipuolisesti eri
Luottamusmiehet saavat tietoa edunvalvontaan liittyvistä ajankohtaisista asi-oista liiton www-sivuilta. Työehtosopimusneuvotteluista ja muista ajankohtai-sista edunvalvonnan uutiajankohtai-sista heille lähetetään ajankohtaista tietoa sähköisen uutiskirjeen ja välityksellä ja suoraan sähköpostilla, mikäli luottamusmiehen sähköpostiosoite on jäsenrekisteritiedoissa. Luottamusmiehillä on käyttöoi-keus omanettipalveluun, jonne kirjaudutaan www-sivuilta ja sieltä löytyvät tar-kemmat ohjeet neuvotteluista sekä ohjeistusta paikallisesti käytäviin neuvotte-luihin. Omanettipalvelussa on myös keskustelupalsta, jossa luottamusmiehet voivat keskustella ajankohtaisista asioista. Jytyn facebook-sivuilla on kuvia ta-pahtumista ja koulutuksista.
9. Aluetoimistot ja yhdistykset palvelevat luottamusmiehiä edunvalvontaan liit-tyvissä asioissa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 (1= vähän tu-kea, 5= paljon tukea) millaiseksi hän on kokenut aluetoimiston ja yhdistyksen tuen.
Vastaajien määrä
Arvioitava tuki vastaajien
määrä
vastaus-prosentti % aluetoimiston neuvonta työehtosopimuksen
tul-kinnassa
536 40
aluetoimiston neuvonta ja ohjaus paikallisissa neuvotteluissa
520 38
miten oma yhdistyksesi on mielestäsi tukenut sinua edunvalvontaan liittyvissä asioissa?
540 40
aluetoimiston tuki luottamusmiehille yhteyden-pidossa jäseniin
525 39
aluetoimiston tuki luottamusmiestoiminnan ref-lektoinnissa (=palautekeskustelut)
508 38
keskiarvo 526 39
TAULUKKO 4
Vastausten perusteella voidaan todeta aluetoimiston antaman avun kohdistu-van eniten työehtosopimusten tulkintaan ja neuvontaan sekä ohjaukseen pai-kallisissa neuvotteluissa. Vastaajista 62 % koki aluetoimiston neuvonnan työ-ehtosopimusten tulkinnassa hyväksi tai erinomaiseksi. Aluetoimiston neuvon-nan ja ohjauksen paikallisissa neuvotteluissa koki hyväksi tai erinomaiseksi 57,9 % vastaajista. Yhdistykseltä tukea koettiin saatavan hieman vähemmän, 48 %. Neljännes vastaajista koki oman yhdistyksen tuen edunvalvontaan liit-tyvissä asioissa heikoksi tai välttäväksi. Aluetoimiston tuki luottamusmiehille yhteydenpidossa jäseniin koettiin hyväksi tai erinomaiseksi 44,5 %:n osalta vastaajista ja 22, % koki tuen heikoksi tai välttäväksi. Tyydyttäväksi tuen koki
32, 6 %. Vähiten tukea aluetoimistosta koettiin saatavan reflektoinnissa alue-toimiston ja luottamusmiehen välillä, jossa vain noin kolmannes vastaajista koki tuen hyväksi tai erinomaiseksi. Vastaukset ei ollenkaan tai melko vähän on yhdistetty samoin kuin vastaukset melko paljon tai paljon.
Aluetoimiston ja yhdistyksen tuki
ALUETOIMISTON JA YH-DISTYKSEN TUKI
HEIKKO tai VÄLT-TÄVÄ
TYYDYTTÄVÄ HYVÄ tai ERIN-OMAINEN
Aluetoimiston neuvonta työehtosopimusten tulkin-nassa
91(17%) 113(21,1 %) 332(62%)
Aluetoimiston neuvonta ja ohjaus paikallisissa neu-votteluissa
91(17%) 128(24,6 %) 301(57,9%)
Miten oma YHDISTYK-SESI on mielestäsi tuke-nut sinua edunvalvontaan liittyvissä asioissa
136(25,2%) 141(26,1 %) 613(48,7%)
Aluetoimiston tuki luotta-musmiehelle yhteydenpi-dossa jäseniin
120(22,8%) 171(32,6 %) 234(44,5%)
Avoimeen kysymykseen siitä millaista tukea luottamusmiehet toivovat yhdis-tyksiltä tuli 170 vastausta. Teemat on koottu alla olevaan taulukkoon.
Yhdistyksen tuki luottamusmiehelle, avoimet vastaukset
TAULUKKO 6
11. Kuinka usein olet keskimäärin yhteydessä muiden työpaikkojen jytyläisiin luottamusmiehiin?
KUVA 13. Luottamusmiesten verkostoituminen
Luottamusmiesten verkostoituminen on suhteellisen vähäistä. Vastaajista 24
% ilmoitti, etteivät he ole lainkaan yhteydessä muihin luottamusmiehiin. Vain
HENKINEN TUKI
• enemmän yhteyksiä
kentälle
noin 20 % vastaajista on yhteydessä muiden työpaikkojen jytyläisiin luotta-musmiehiin viikoittain.
12. Miten pidät yhteyttä jäsenistöön. Valitse se tapa, jota pääasiassa käytät
KUVA 14. Luottamusmiehen yhteydenpito jäseniin
Yhteydenpito jäsenistöön tapahtuu pääasiallisesti sähköpostin välityksellä.
Hieman yli puolet, 53 % , vastaajista ilmoittaa pitävänsä yhteyttä sähköpostin välityksellä jäsenistöön. Henkilökohtaisia tapaamisia tekee 20,3 % vastan-neista luottamusmiehistä. Vastaajista 13,8 % ei tiedota jäsenistölle henkilö-kohtaisesti ollenkaan. Yhdistyksen www-sivut ovat tiedottamisessa käytössä vain 3,5 %:lla vastaajista.
13. Mikä on mielestäsi tärkein syy siihen, miksi järjestäytyminen kiinnostaa keskimääräistä vähemmän nuoria?
KUVA 15. Nuorten vähäinen kiinnostus järjestäytymiseen
Vastaajilta pyydettiin kommentteja siitä, mitä muita syitä heidän mielestään on nuorten vähäiseen kiinnostukseen järjestäytyä ammattiliittoon. Avoimet vas-taukset jakaantuivat seuraavasti:
1. Ay-liikkeestä johtuvat syyt
huono maine
liitosta ei saa todellista apua kun tarvittaisiin
liitot eivät elä tässä päivässä vaan menneisyydessä
liittoa pidetään ”hyvä veli kerhona” ja rahankerääjänä
liittoon kuulumista pidetään poliittisena ratkaisuna
liittoa ja yhdistyksiä pidetään vanhanaikaisina
”minun alalla super on in”
toimimaton luottamusmiesjärjestelmä
2. Vapaaehtoistyö ei ole nuorten juttu
ei haluta ottaa vastuuta
rahkeet eivät riitä asioiden hoitamiseen
kiinnostuksen puute
ei haluta ottaa luottamusmiestehtävää vastaan
eletään tässä hetkessä eikä tulevaisuutta juuri ajatella
nuorten individualismi
3. Työelämään liittyvät tekijät
työpaikan epävarmuus ja pätkätyöt
liikkuvuus
kansainvälisyys
4. Tiedon puute asiasta
samat edut saa vaikka ei kuulu liittoon
ei tiedosteta työttömyyskassan ja liiton eroa edunvalvonnassa
ei tiedetä oman alan järjestäytymistä
ei tiedetä mitä kaikkea ay-toiminta voi tarjota
ei ymmärretä ammatillisen järjestäytymisen edunvalvonnallista merkitystä yksilötasolla
6 TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET
Opinnäytetyöni tulokset osoittavat, että nykyinen luottamusmiehen työn tuke-miseen rakennettu järjestelmä tukee koulutuksen kautta saatuja tiedollisia val-miuksia, joita täydennetään edunvalvontaan liittyvillä palveluilla. Luottamus-miehet voivat ottaa yhteyttä edunvalvontaan liittyvillä kysymyksillä, joihin he saavat vastauksen aluetoimistosta tai edunvalvontaosastolta. Tutkimuksen tu-lokset osoittavat sen, että luottamusmiehet olivat pääosin tyytyväisiä neuvon-taan ja ohjaukseen työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä koskevissa asioissa.
Hieman vähäisemmäksi he kokivat liiton tuen itsenäisen tiedon hankintaan sekä tuen monipuolisten menetelmien valintaan luottamusmiestyössä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että käytössä oleva palvelujärjes-telmä ei ohjaa tehokkaasti valitsemaan ja käyttämään monipuolisemmin eri menetelmiä luottamusmiehen osaamisen kehittämisessä.
Luottamusmiehen peruskoulutuksen jälkeen luottamusmiesten osaamisen ke-hittäminen jää pääosin luottamusmiesten oman aktiivisuuden varaan. Luotta-musmiehet tarvitsevat enemmän henkilökohtaista ohjausta tiedon hankintaan, mikä mahdollistaa edelleen henkilökohtaisesta osaamistarpeesta lähtevän tie-donhankintaprosessin tukemisen. Tutkimuksessa kysymykseen tuesta
erilais-ten menetelmien valintaan luottamusmiestyössä ei avattu tarkemmin mitä mo-nipuolisemmat menetelmät voisivat olla. Vastauksista voidaan todeta, että luottamusmiesten kokemusten mukaan tuki liitolta on ollut vähäistä.
Voimaa verkostoista
Vastauksista tuli esille luottamusmiesten vähäinen verkostoituminen keske-nään. Verkostoitumiseen ei ole luotu toimivaa järjestelmää, joka edesauttaisi tätä. Vastauksista nousi esille tarve vertaistukeen, jota Ristikangas (2014) ku-vaa vertaismentoroinniksi. Verkostoja voitaisiin hyödyntää mm. mentoroin-nissa, minkä luottamusmiehet toivat toivomuksena esille avoimissa vastauk-sissa. Liiton tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota toimivien verkostojen rakentamiseksi luottamusmiesten ajantasaiselle keskustelulle ja muulle yhtey-denpidolle. Virtuaalimentorointi muiden luottamusmiesten kanssa mahdollistaa keskustelun ja tiedon vaihtamisen reaaliaikaisesti. Nopeaan tiedonvaihtoon ja ajantasaisen keskustelun käymiseen luottamusmiehet toivat teemahaastatte-lussa esille oman chat-yhteyden perustamisen. Sähköpostin välityksellä käyty keskustelu ei heidän mielestään toimi reaaliaikaisena keskustelukanavana ja chat-yhteyden välityksellä luottamusmiehet pystyisivät nopeampaan ja ajan-kohtaisempaan tiedottamiseen keskenään.
Aluetoimisto lähellä
Aluetoimistojen tehtävänä on tukea paikallisesti luottamusmiehiä heidän tehtä-vässään. Aluetoimiston neuvonta työehtosopimusten tulkinnassa koettiin tutki-muksen mukaan hieman paremmaksi kuin liiton tuki, mikä osoittaa aluetoimis-tojen työn tarpeelliseksi lähellä luottamusmiehiä. Myös aluetoimisaluetoimis-tojen neu-vonta ja ohjaus paikallisissa neuvotteluissa toimii vastaajien mukaan hyvin.
Vastaajista noin kolmannes koki aluetoimiston antaman tuen heikoksi tai vält-täväksi reflektoinnissa. Aluetoimistojen tehtäviin kuuluu yhteydenpito musmiehiin ja jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota siihen, että luotta-musmiesten kanssa pidetään yhteyttä säännöllisesti, jotta heillä on mahdolli-suus keskustella edunvalvonnan tulkinnoista ja neuvottelutoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Tämä reflektointi antaa heille varmuutta tehtävän hoitamiseen itsenäisemmin ja tukee itsenäisen tiedon hankintaa ja tiedon soveltamista
edunvalvontatyössä. Säännöllinen yhteydenpito luottamusmiehiin aluetoimis-toista edesauttaa myös edunvalvontaan liittyvien ajankohtaisten asioiden tie-dottamista edunvalvontaosastolle ja viestintään, koska aluetoimistot ovat säännöllisesti yhteydessä oman organisaation sisällä muiden osastojen kanssa.
Yhdistykset
Luottamusmiesten vastausten perusteella voidaan todeta, että yhdistykset ei-vät tarjoa riittävästi tukea edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Luottamusmie-hiltä pyydetty avoin vastaus kehittämisen kohteista tilanteen parantamiseksi toi esille kolme eri teemaa. Ensimmäiseksi yhdistykseltä toivottiin luottamus-miehille lisää henkistä tukea, joka pitää sisällään kannustusta, arvostusta ja kiitosta. Luottamusmiehet toivoivat myös palautetta tekemästään työstä.
Toiseksi kehitysehdotukseksi tuli luottamusmiesten välisen yhteistyön paran-taminen ja siihen toivottiin yhteisiä tapaamisia, vertaistukea ja verkostoitu-mista. Yhteiset tapaamiset edesauttaisivat verkostoitumista ja parantaisivat luottamusmiesten toimintaedellytyksiä.
Toimintaedellytyksistä huolehtiminen kuuluu yhdistysten perustehtäviin. Luot-tamusmiesten osallistuminen hallituksen kokouksiin mahdollistaa yhdistykset ottamaan vastuuta edunvalvonnan kysymyksiin. Vastauksissa toivottiin enem-män yhdessä keskustelua ja perehtymistä edunvalvonnan kysymyksiin sekä henkilökohtaista ohjausta.
Kolmantena kehitysehdotuksena yhdistyksiltä toivottiin konkreettista apua teh-tävän hoitamiseen. Työantaja korvaa työehtosopimuksessa sovittuja menoja luottamusmiehille, mutta muista kuluista joutuvat luottamusmiehet vastaa-maan itse ellei yhdistys näitä korvaa. Apua toivottiin myös tiedottamiseen jä-senistölle ja jäsenhankintaan. Keskustelu luottamusmiesten kanssa säännölli-sesti auttaisi yhdistyksiä kartoittamaan luottamusmiesten tarpeet tehtävän hoi-tamiseen ja huomioimaan toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa luotta-musmiesten toimintaedellytykset. Aluetoimistojen henkilöstö tapaa
yhdistyk-sen hallitusten jäyhdistyk-seniä ja puheenjohtajia säännöllisesti vuosittain. Näissä ta-paamisissa olisi hyvä keskustella luottamusmiesten tarpeista työn tuke-miseksi.
Viestinnän ketju ja yhteydenpitojärjestelmä toimivaksi
Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että luottamusmiehet ovat pääosin tyy-tyväisiä liiton tiedottamiseen, mutta tukea kaivataan luottamusmiehen omaan tiedottamiseen jäsenille ja yhdistyksiin. Yhteydenpito jäseniin tapahtuu pää-osin sähköpostin välityksellä. Sosiaalisen median käyttö on melko vähäistä ja yhdistysten kotisivuja käyttää vain pieni osa vastanneista luottamusmiehistä.
Suurimmalla osasta yhdistyksiä ovat omat www-sivut, joiden kautta tiedottami-nen ajankohtaisista asioista on nopeaa ja tavoitettavuus hyvä. Tuloksissa yl-lätti henkilökohtaisten tapaamisten vähyys ja myös se, että osa vastanneista ilmoitti, ettei tiedota ollenkaan henkilökohtaisesti jäsenistölle. Syynä tähän voi olla se, että osittain tiedottamisesta vastaa yhdistyksessä jokin toinen taho.
Luottamusmieskoulutuksessa ja aluetoimiston järjestämissä henkilökohtai-sissa tapaamihenkilökohtai-sissa luottamusmiesten kanssa tulee jatkossa korostaa tiedotta-misen merkitystä jäsenistölle säännöllisesti työpaikalla esillä olevaista edun-valvonnan asioista. Luottamusmiehille tulee antaa ohjausta yhteydenpitojär-jestelmien luomiseksi ja pitämiseksi aktiivisena. Aluetoimistot huolehtivat myös oman alueensa yhdistysten toimintaedellytyksistä ja heidän on varmis-tettava, että yhdistykset huolehtivat yhteistyöjärjestelmän toimivuudesta luotta-musmiehen ja jäsenistön välillä.
Viestintäjohtajan ehdotus vaikuttajakoulutuksesta on yksi mahdollisuus tukea luottamusmiesten viestintätaitoja. Luottamusmiesten haastattelussa esille noussut ehdotus tietopankin perustamisesta tukee ajatusta jo olemassa ole-van sisäisen intranetin, Omanetin, kehittämisestä toimivammaksi mm. lisää-mällä tapausten tulkintaan liittyviä ratkaisuja, joka helpottaisi luottamusmies-ten perehtymistä edunvalvonnan kysymyksiin omalla työpaikalla. Luottamus-miesten teemahaastattelussa toivottiin, että tiedottaminen olisi hieman enna-koivampaa, joka pitäisi luottamusmiesten mielestä enemmän mielenkiintoa yllä.
Asiantuntijuuden hyödyntäminen
Johtoryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että luottamusmiesten asiantunti-juutta tulisi hyödyntää enemmän. Aktiivisia, kokemusta omaavia luottamus-miehiä voidaan hyödyntää uusien luottamusmiesten koulutuksessa ja tutortoi-minnassa. Asiantuntijuuden hyödyntämisestä keskusteltiin luottamusmiesten teemahaastattelussa, jossa ei tullut esille suoraa vastausta halukkuudestaan toimia mm. kouluttajana liiton tilaisuuksissa. Keskustelussa vastaajat toivat kuitenkin esille sen, että ovat kokeneet mielenkiintoisina muiden luottamus-miesten puheenvuorot koulutustilaisuuksissa. Luottamusmiehen kokemukset ovat hyödyksi uusille toimijoille, ja olisi tärkeää saada heidät mukaan koulutta-jiksi. Tämä on syytä huomioida toiminnan suunnittelussa ja pyytää luottamus-miehiä aktiivisesti mukaan kertomaan kokemuksistaan luottamusmiestyössä.
Pedagogisten valmiuksien parantamiseen on jatkossa kiinnitettävä huomiota enemmän, sillä tämä parantaa valmiuksia kouluttajana ja ohjaajana toimimi-seen. Luottamusmiesten hyödyntäminen muussa yhteiskunnallisessa vaikutta-misessa on myös tärkeää, koska heidän näköalapaikkansa antaa mahdolli-suudet olla mukana myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Luottamus-miehet eivät ehkä hahmota sitä näkyvyyttä, joka heille paikallisesti oman teh-tävänsä kautta tulee automaattisesti. Tämän hyödyntämistä tulee liiton aktiivi-semmin tukea.
Nuoret ja järjestäytyminen
Nuorten kiinnostukseen kuulumisessa ammattiliittoon luottamusmiehet toivat suurimpana esteenä sen, ettei jäsenyyden hyötyjä koeta tarpeellisena. Liiton ja sitä kautta yhdistysten ja luottamusmiesten tehtävänä on kertoa järjestäytymi-sen hyödyistä nuorille työelämään saapuville sekä opiskelijoille. Yhdistysten ja luottamusmiesten tapaamisissa, koulutuksissa ja seminaareissa on syytä tuoda esille paikallisten aktiivien merkitystä nuorten järjestäytymiseksi ammattiliittoon.
Toisena tärkeänä seikkana tuli esiin se, että luottamusmiesten mielestä nuoret kokevat työttömyyskassajäsenyyden riittävänä turvana työelämässä. Nuorille tulisi jatkossa korostaa enemmän liiton tarjoaman edunvalvonnan tärkeyttä, mitä työttömyyskassan jäsenyydellä ei saada.
Avoimissa vastauksissa luottamusmiehet toivat esille monenlaisia syitä nuorten vähentyneeseen kiinnostukseen järjestäytyä ammattiliittoon, minkä Yle Uutis-ten keväällä 2016 teettämä tutkimus osoitti. Ay-liikkeestä johtuviin syihin on yksittäisten luottamusmiesten vaikea saada muutosta hetkessä, mutta jokai-seen työpaikalle tulevaan nuoreen luotu kontakti omalta osaltaan antaa mah-dollisuuden parantaa mainetta. Yhteyksien luominen ja vahvistaminen opiskeli-joihin edesauttaa suhtautumista positiivisemmin ammattiliittoihin. Luottamus-miesten omat positiiviset kokemukset vaikuttamisesta ammattiliitossa edesaut-tavat nuoria ymmärtämään paremmin järjestäytymisen merkitystä. On hyvä muistaa, että nuorilla saattaa olla myös erilaiset tarpeet luottamustehtävään si-sältyvälle koulutukselle ja työn tukemiselle, mikä meidän on syytä ottaa omassa toiminnassamme huomioon
7 POHDINTA
Ammattiliiton tehtävänä on kouluttaa, ohjata ja tukea luottamusmiestä tehtä-vän hoitamisessa Edunvalvontatehtävää hoitaessaan luottamusmies irrottau-tuu omasta työstään ja siirtyy hoitamaan ammattiliiton tehtävää. Luottamus-mies vaihtaa roolia työntekijästä ammattiliiton edustajaksi ja siirtyy edusta-maan jäsenistöä, jotka ovat hänet tähän tehtävään valtuuttaneet. Ammattiliiton tehtävä on huolehtia siitä, että luottamusmiehen tehtävä koetaan mielekkäänä ja palkitsevana. Luottamusmiehen työ on vapaaehtoistyötä ja edellyttää luotta-musmiehen suostumusta ja halua ohjaukseen.
Luottamusmiesten ja johdon haastattelussa esille noussut työnohjaus ja sen käyttöön ottaminen edesauttaisi mielestäni parhaiten osaamisen tunnista-mista. Osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtainen ohjaus parantaisivat mielestäni luottamusmiesten toimintaedellytyksiä ja antaisivat enemmän mah-dollisuuksia asiantuntijuuden kehittymiseen. Henkilökohtaisen kontaktin kautta toteutettu reflektointi antaa mahdollisuuden huomioida ja suunnitella luotta-musmiehen koulutuksen ja tiedonhankinnan sekä muiden luottamusmiestehtä-vässä edellytettävien taitojen tukemisen tarpeita yksilöllisesti. Luottamusmie-hen työn keskeinen tekijä on itseohjautuvuus, johon Frontin (2013, 125) tarvi-taan ohjaajan tukea ja kannustamista. Tutkimus osoitti että luottamusmiestyön
ohjaaminen tapahtuu paljon perinteisin menetelmin, sillä luottamusmiehet ko-kivat saavansa vähän tukea erilaisten menetelmien käyttämiseen. Luottamus-miehet työskentelevät hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä, mikä asettavaa omat vaatimuksensa luottamusmiestyön toteuttamiseen.
Verkostoituminen on tänä päivänä työelämän käytäntö, jota luottamusmiehen työssä tulee tukea ja tarjota enemmän mahdollisuuksia tähän. Yhdistyksen mahdollisuudet luottamusmiehen työn tukemisessa ja erityisesti edunvalvon-nan kysymyksissä ovat rajalliset, ja verkostot tarjoavat luottamusmiehelle mahdollisuuden vertaistukeen tarjoten myös mahdollisuuksia asiantuntijuuden jakamiseen edelleen. Asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on tärkeintä, että asiantuntija käsittelee ongelmia tavalla joka kasvattaa hänen asiantuntijuut-taan (Etäpelto 1999, 107). Jaettu asiantuntijuus antaa mahdollisuuksia tukea laajemmin ja paremmin uusia luottamusmiehiä uran alkutaipaleella, mikä taas edistää heidän asiantuntijaksi kehittymistään. Verkostot antavat edelleen mah-dollisuuden mentorointiin, joka (Ristikangas 2014, 31) mukaan mahdollistaa uuden oppisen ja mielestäni erityisesti luottamusmiestyössä tarvittavien eri-laisten tapojen huomioimisen tilanteiden ratkaisemiseksi. Luottamusmiehen työ edellyttää usein valintaa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä ja verkostot tarjoavat mahdollisuuden saada kokemustietoa oikean ratkaisuvaihtoehdon valitsemiseksi.
Tutkimus onnistui mielestäni hyvin, kun toteutin sen kolmivaiheisena proses-sina. Kysymykset valikoituvat johtoryhmän haastattelusta luottamusmiesten haastatteluun ja sitä kautta ne tarkentuivat lopulliseen kyselytutkimukseen.
Jatkotutkimuksen aiheena olisi mielestäni hyvä tarkastella sitä, millaisena luot-tamusmiehet ovat kokeneet oppimisprosessin ja millaista tukea he kokevat tarvitsevansa tähän.
8 LÄHTEET
Aaltonen M., Wilenius M. 2002. Osaamisen ennakointi. Pidemmälle tulevai-suuteen, syvemmälle osaamiseen.Helsinki: Edita Prima Oy.
Ahopelto J.2009.Ammatillinen yhdistystoiminta työelämän ja sosiaalisen elä-män verkkojen kutojana.Väitöskirja.Kuopion yliopisto.
Aktiivi-instituutti.2017.WWW-dokumentti.Saatavissa: http://www.aktiivi-insti-tuutti.fi/aktiivi-instituutti/ [viitattu 25.10.2017.]
Alasoini T.2010.Mainettaan parempi työ. Kymmenen väitettä työelämästä.Hel-sinki: Yliopistopaino.
Alueuudistus.2017.WWW-dokumentti.Saatavissa: http://alueuudistus.fi/etusivu [viitattu 21.11.2017].
Aro A.2002.Yritän vain hoitaa omaa tehtävääni.Helsinki:Edita.
Bergholm T.2007.Sopimusyhteiskunnan synty II.Hajaannuksesta tulopolitiik-kaan. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956-1969.Keuruu:Otavan Kir-japaino Oy.
Bergholm T.2017.Teoksessa Työpoliittinen asiakirja. Finnish Labour Re-view.Ministry of Economic Affairs and Employment 3/2017.Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Eskola J.,Vastamäki J.2015.Teemahaastattelun opit ja opetukset.Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle.Valli R.,Aaltola J.(toim.)Juva:.Bookwell Oy.
Eteläpelto A.,Tynjälä P.(toim.)1999.Oppiminen ja asiantuntijuus.Juva: WSOY – Kirjapainoyksikkö.
Eriksson M.,Parviainen J.(toim.)2006.Kollektiivinen asiantuntijuus.Tampere:
Tampereen Yliopistopaino Oy.
Forsander A., Raunio M., Salmenhaara P., Helander M.2004. Sykettä ja su-vaitsevaisuutta.Globaalin osaamisen kansalliset rajat.Helsinki: Edita Parma Oy.
Front T.2003.Itseohjautuvuus ja oppijan autonomia elämänlaajuisen oppimi-sen haasteena.Teoksessa Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasva-tus.P.Sallila(toim.) Vantaa: Dark Oy.
Grönfors T.2002. Työstä oppiminen.Action Learning.Työssä oppiminen.e-lar-ning.Vantaa: Dark Oy.
Harju A.2010.Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta.Satakun-nan Painotuote.
Hirsijärvi S., Hurme H.1995.Teemahaastattelu.1995. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsijärvi S., Remes P., Sajavaara P.2007.Tutki ja kirjoita.Keuruu: Otavan Kir-japaino Oy.
Hirsijärvi S., Remes P., Sajavaara P.2009.Tutki ja kirjoita.Hämeenlinna:Karis-ton Kirjapaino Oy.
Hirvola M.2017.Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015-2017.Luottamuksen loppu?Viro: Ecoprint.
Hokkanen H.2016.Paikallinen palkkasopiminen yleissitovien työehtosopimus-ten valossa. Pro gradu tutkielma.Turun yliopisto.Oikeustieteellinen tiede-kunta.Työelämän oikeusnormit.
Itseohjautuvuuden kehittäminen.2015.WWW-dokumentti.Saatavissa:
Itseohjautuvuuden kehittäminen.2015.WWW-dokumentti.Saatavissa: