Tutkimusmenetelmien luotettavuutta arvioidaan tavallisesti reliabiliteetin ja validiteetin käsitteillä (Tuomi & Sarajärvi 2018, luku 6.2). Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta, eli mittauksen tai tutkimuksen kykyä antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia, ja validiteetilla puolestaan mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä sen on
tarkoitus mitata (Hirsjärvi ym. 2009, 231). Käsitteet ovat peräisin kvantitatiivisesta tutkimuksesta ja niiden onkin todettu sopivan sellaisenaan huonommin kvalitatiiviseen tutkimukseen (Koskinen ym. 2005, 255; Tuomi & Sarajärvi 2018, luku 6.2). Tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä tulee kuitenkin jollakin tavalla arvioida, vaikka ei käytettäisikään reliabiliteetin ja validiteetin perinteisiä muotoja (Hirsjärvi ym. 2009, 232). Niihin liittyvien ajattelutapojen sisällyttämisellä tutkimuskäytäntöön voidaan kuitenkin osaltaan varmistaa myös kvalitatiivisen tutkimuksen laatua (Koskinen ym. 2005, 257).
Laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan tutkittavien käsityksiä ja heidän maailmaansa. Koska kyse on tutkijan tulkinnoista ja käsitteistöstä, johon tutkittavien käsityksiä pyritään sovittamaan, nousee validiuden eri muodoista erityisesti rakennevalidius keskeiseksi. Rakennevalidius liittyy siihen, koskeeko tutkimus sitä, mitä sen on ajateltukin koskevan, eli käytetäänkö siinä sellaisia käsitteitä, jotka heijastavat tutkituksia aiottua ilmiötä. Tutkimusraportissa on siis dokumentoitava, miten on päädytty luokittelemaan sekä kuvaamaan tutkittavien maailmaa juuri valitulla tavalla, ja perusteltava uskottavasti käytetyt menettelytavat. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 187, 189) Tämän tutkimuksen validiteettia pyrittiin parantamaan käyttämällä itsensä johtamisesta, työn imusta ja yksilöllistä voimavaroista yleisesti teoriassa niihin liitettyjä määrittelyjä ja käsitteitä. Nämä määrittelyt esiteltiin tämän työn teoreettisessa osuudessa ja selvitettiin myös tutkittaville ennen haastatteluja. Aineiston keruu sekä aineiston analysointi ja luokittelu perustuivat näihin käsitteisiin. Lisäksi aineiston keruussa ja analysoinnissa käytetyt menetelmät perusteltiin ja kuvattiin yksityiskohtaisesti.
Vastatakseen vaatimukseen havaintojen toistettavuudesta laadullisessa tutkimuksessa tulee antaa riittävästi tietoa siitä, miten havainnot on tuotettu ja miten ne on muokattu tulkinnaksi (Koskinen ym. 2005, 258). Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaankin parantaa selostamalla systemaattisesti ja tarkasti, miten tutkimus varsinaisesti suoritettiin sen kaikkine vaiheineen (Hirsjärvi ym. 2009, 232; Koskinen ym. 2005, 258). Aineiston tuottamiseen liittyvät olosuhteet tulisi kertoa selkeästi ja totuudenmukaisesti. Esimerkiksi haastattelututkimuksissa aineiston keruun osalta raportoidaan, millaisissa olosuhteissa ja paikoissa aineisto kerättiin, kuinka kauan haastatteluihin käytettiin aikaa ja oliko haastattelutilanteissa joitakin häiriötekijöitä tai tehtiinkö virhetulkintoja. Aineiston analysointiin liittyen raportoidaan, miten aineisto luokiteltiin ja millä perusteilla. Tämä sama tarkkuuden taso pätee myös tulosten tulkintaan: tutkimusraportissa tulee kertoa, millä perustein esitettiin tiettyjä päätelmiä. (Hirsjärvi ym. 2009, 232–233) Tämän tutkimuksen luotettavuutta pyrittiin parantamaan kuvaamalla kaikki tutkimuksen vaiheet läpinäkyvästi ja selkeästi. Tämän luvun alussa kuvattiin ensin koko tutkimusprosessin kulku ja aikataulu.
Lisäksi empiirisessä osiossa käytetyt tutkimusmenetelmät esiteltiin ja perusteltiin yksityiskohtaisesti. Tämän jälkeen kuvattiin aineisto sekä sen hankinnan vaiheet ja olosuhteet. Myös aineiston analysoinnissa käytetty menetelmä ja aineiston luokittelun periaatteet esiteltiin ja perusteltiin tarkasti. Tehtyjen tulkintojen ja päätelmien osalta luotettavuutta parannettiin havainnollistamalla niitä suorilla lainauksilla aineistosta.
Lähimmäksi perinteistä reliaabeliuden käsitettä laadullisessa tutkimuksessa päästään aineiston laatuun liittyvillä alueilla. Reliaabelius ei koske niinkään haastateltavien vastauksia, vaan tutkijan toimintaa eli sitä, kuinka luotettavaa tutkijan analyysi on.
Reliaabelius liittyy esimerkiksi siihen, onko analyysillä huomioitu kaikki käytettävissä oleva materiaali tai onko litterointi tehty oikein. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 189)
Haastattelututkimuksissa laatuun tulee kiinnittää huomiota tutkimuksen eri vaiheissa.
Aineiston keruuvaiheessa laatua voi pyrkiä parantamaan esimerkiksi muotoilemalla hyvä haastattelurunko ja tarkentavia lisäkysymyksiä, käymällä läpi jo suoritettuja haastatteluja sekä huolehtimalla teknisen välineistön kunnosta. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 184) Tässä tutkimuksessa aineistonkeruun laatua ja siten luotettavuutta parannettiin suunnittelemalla teemahaastattelurunko ja tarkentavat alakysymykset huolellisesti etukäteen. Ne käytiin myös tutkielman ohjaajan kanssa yhdessä läpi. Lisäksi ennen varsinaisia haastatteluja toteutettiin testihaastattelu, jonka tarkoituksena oli varmistaa muun muassa keskeisten käsitteiden ja kysymysten ymmärrettävyys. Aineistonkeruun luotettavuutta kohennettiin myös välttämällä liian teoreettisten ja hankalien termien käyttöä haastattelutilanteessa.
Tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet selvitettiin haastateltaville etukäteen, mutta niitä ei käytetty haastattelutilanteessa, vaan kysymykset muotoiltiin käytännönläheisemmiksi.
Haastattelujen välillä kuunneltiin osittain jo aiemmin tehtyjä haastatteluja, sillä niitä ryhdyttiin litteroimaan välittömästi. Tässä vaiheessa kiinnitettiin huomiota saatujen vastausten yhteneväisyyksiin ja eroavuuksiin sekä pohdittiin, mitä seuraavissa haastatteluissa voisi mahdollisesti tehdä paremmin. Teknisen välineistön osalta luotettavuutta pyrittiin parantamaan varmistamalla tallennussovellusten toimivuus ja harjoittelemalla niiden käyttöä etukäteen. Haastattelut tallennettiin varmuuden vuoksi kahdella laitteella, jotta tallenteesta olisi varmasti hyvälaatuinen versio ja varakappale teknisten ongelmien ilmaantuessa.
Aineiston käsittelyvaiheessa haastattelun laadun parantamiseksi on hyvä ryhtyä litteroimaan aineistoa mahdollisimman nopeasti (Hirsjärvi & Hurme 2015, 185). Tässä tutkimuksessa litterointi aloitettiin heti ensimmäisen haastattelun jälkeen. Suurin osa
litteroinnista tehtiin itse ja osa haastatteluaineistosta litteroitiin ammattilaisen toimesta.
Haastatteluaineiston luotettavuus puolestaan on riippuvainen sen laadusta. Tämän tutkimuksen haastatteluaineiston voidaan sanoa olevan luotettava, sillä kaikki ilmoittautuneet haastateltavat haastateltiin, tallenteiden kuuluvuus oli hyvä, litteroinnissa noudatettiin samoja sääntöjä koko ajan ja aineisto luokiteltiin johdonmukaisesti. (Hirsjärvi &
Hurme 2015, 185)
Tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi on tarpeen arvioida lisäksi tutkijan ja organisatoristen tekijöiden vaikutusta tutkimustuloksiin. Tutkijan tuleekin antaa tietoa esimerkiksi omasta viitekehyksestään. (Koskinen ym. 2005, 259) Tässä tutkimuksessa sekä haastateltavat että kohdeorganisaatio olivat tutkijalle ennestään tuttuja. Haastateltavia ei kuitenkaan valittu tietoisesti tutkijan toimesta, vaan jokainen kutsutuista sai päättää osallistumisestaan vapaaehtoisesti. Näin ollen tutkijalla ei ollut vaikutusta siihen, millaisia henkilöitä tutkimukseen osallistuu. Tuttuus saattoi vaikuttaa osaltaan tutkimukseen osallistumiseen, mutta sen ei nähdä heikentävän tutkimuksen luotettavuutta.
Haastateltavien uskotaan totuudenmukaisesti ja avoimesti kertoneen ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Tämän tutkimuksen luotettavuutta ei nähdä heikentävän myöskään se, että tutkijalla oli tietoa organisaation toiminnasta etukäteen, koska esimerkiksi aivan viimeaikaisista muutoksista tai toimintatavoista ei tutkijalla ollut käsitystä. Tutkijalla kuitenkin oli jonkinasteinen näkemys siitä kontekstista, jossa tutkittavat työskentelivät, ja näin ollen heidän ajatuksiaan ja näkemyksiään kyettiin ymmärtämään paremmin.
6 TUTKIMUSTULOKSET
Tässä luvussa käsitellään tutkimuksen empiirisen osuuden tuloksia. Tulosten tarkastelussa edetään teorian ja tutkimuskysymysten perusteella rakennetun teemahaastattelurungon teemojen mukaisesti, jotka olivat siis työn imuun myötävaikuttavat yksilölliset voimavarat, niitä vahvistavat itsensä johtamisen menetelmät sekä esimiehen tuki. Jokaisen teeman kohdalle on liitetty suoria lainauksia haastatteluaineistosta havainnollistamaan tuloksia.
Kaarisulkeisiin (…) on lisätty sellainen keskustelussa mainittu sana, joka puuttuu lainauksesta, mutta joka on oleellinen sen ymmärryksen kannalta. Hakasulkeet […]
puolestaan on lisätty osoittamaan, että suorasta lainauksesta on jätetty jotakin pois.