Lukion maantieteen näkökulma ympäristökasvatukseen

Ympäristökasvatus on pitkään ollut vain maantieteen ja biologian oppiaineiden vastuulla ja suurin osa ympäristökasvatuksen kehittäjistä onkin ollut maantieteilijöitä (Käpylä 1991, 439; Pääsky 2005, 22). Opiskelijoiden kehittyminen ympäristönpuolesta toimiviksi kansalaisiksi on kirjattu myös lukion opetussuunnitelman perusteiden maantieteen osuuteen (Opetushallitus 2003, 138).

Näin ollen ympäristökasvatuksen mallien voidaan katsoa kuuluvan oleelliseksi osaksi maantieteen opetusta.

Vaikka maantieteen lukio-opetuksen tavoitteena on tuottaa ympäristövastuullisia kansalaisia, ei lukion opetussuunnitelman perusteiden maantieteen osuudessa huomioida opiskelijoiden ympäristöherkkyyden, asenteiden, arvojen ja tunteiden kehittämistä (Cantell, Rikkinen & Tani 2007, 58−59; Opetushallitus 2003, 137−142). Tämä tukee Kollmussin ja Agyemanin (2002, 241) ajatuksia siitä, että kouluopetuksessa on pitkään luotettu siihen, että pelkkä ympäristötietouden

25 lisääminen kehittää oppilaista ympäristövastuullisia kansalaisia. Myöhemmin on todettu, että vastuullisen ympäristökäyttäytymisen muodostumiseen vaikuttaa myös monet muut tekijät ympäristötietouden lisäksi (esim. Kollmuss & Agyeman 2002, 272). Näiltä osin lukion opetussuunnitelman perusteissa ei huomioida ympäristövastuullisuuden kehittymiseen vaikuttavia asioita yhtä hyvin, kuin ympäristökasvatuksen malleissa. Puumallissa, talomallissa ja osallistuvan ympäristökasvatuksen malleissa huomioitiin myös ympäristötietouden ja taitojen opettaminen (Cantell & Koskinen 2004, 66; Jeronen & Kaikkonen 2001, 26; Palmer 1998, 272).

Tietojen ja taitojen opettaminen ovat myös erittäin keskeinen osa maantieteen opetusta myös lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Tietojen ja taitojen merkitys nostetaan esiin maantieteen arvioinnin perusteluissa. Arvioinnin kohdalla todetaan seuraavaa: ”Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen.”. (Opetushallitus 2003, 138.)

Ympäristökasvatuksen malleissa otettiin huomioon erilaiset teemat, joita ympäristöasioissa tulisi opettaa. Puumallissa nämä teemat olivat empiirinen, esteettinen ja eettinen teema (Palmer 1998, 272). Talomallissa teemat on esitetty ympäristöinä, joihin liittyviä asioita tulisi opettaa. Nämä ympäristöt ovat luonnonympäristö sekä esteettinen, sosiaalinen, eettinen ja rakennettu ympäristö.

(Jeronen & Kaikkonen 2001, 26.) Osallistuvan ympäristökasvatuksen mallissa opetettavat teemat on määritelty kahden kokonaisuuden sisällä. Mallin mukaan tunteita ja arvoja käsitellään yhtenä luokkana. Tämän sisällä opetettavia teemoja ovat luonto ja yhteiskunta. Toisena luokkana on tiedot ja taidot. Tämän sisällä opetettavia teemoja ovat ekologia, ympäristökysymykset ja yhteiskunnan ja yhteisön toimintamallit. (Cantell & Koskinen 2004, 66.)

Puumallin teemat tulevat hyvin esiin maantieteen opetuksen tavoitteissa ja arvioinnissa.

Puumallin mukainen empiirinen puoli tulee esiin lukion opetussuunnitelman perusteissa maantieteen opetuksen tavoitteissa. Tavoitteissa mainitaan, että opiskelija osaa havainnoida luonnonympäristöä ja rakennettua tilaa. Esteettisyys ei sen sijaan esiinny käsitteenä lukion opetussuunnitelman perusteissa. Kuitenkin estetiikkaan liittyviä asioita kuuluu maantieteen kurssien tavoitteisiin. Esimerkiksi kurssin yksi kohdalla yhtenä tavoitteena on oppia tulkitsemaan luonnonmaiseman muutoksia. Myöskään eettisiä kysymyksiä ei mainita käsitteenä lukion opetussuunnitelman perusteissa. Sen sijaan eettisten kysymyksien voidaan katsoa kuitenkin sisältyvän lukion maantieteen opetukseen, sillä maantieteen osuudessa esitetään kohtia, jotka vaativat eettistä pohdintaa. Esimerkiksi maantieteen kuvauksessa mainitaan, että maantieteen tavoitteena on, että opiskelija oppii muodostamaan perusteltuja mielipiteitä ja ottamaan kantaa maailmassa tapahtuviin muutoksiin. (Opetushallitus 2003, 137−142; Palmer 1998, 272.)

26 Myös talomallin mukaiset opetusympäristöt tulevat hyvin esiin lukion opetussuunnitelman perusteiden maantieteen osuudessa. Esteettisen ja eettisen ympäristön voidaan katsoa tulevan esiin samalla tavoin puumallin kohdalla. Sosiaalinen ympäristö tulee esille muun muassa kurssin kaksi tavoitteissa, jossa esitetään tavoitteeksi ympäristön tilan kulttuurillinen ja sosiaalinen arviointi. Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö on sen sijaan kirjattu maantieteen opetuksen yleisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden kohdalla todetaan seuraavaa: ”opiskelija osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.”. (Jeronen &

Kaikkonen 2001, 26; Opetushallitus 2003, 138−140.) Näin ollen myös talomallin opetuksen teemat ovat maantieteen opetuksen mukaisia.

Myös osallistuvan ympäristökasvatuksen opetettavat aihealueet kuuluvat maantieteeseen lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Tietoja ja taitoja käsitellään mallin mukaan ekologian, ympäristökysymysten ja toimintamallien kautta (Cantell & Koskinen 2004, 66). Ekologia ja ympäristökysymykset ovat tiiviisti kytköksissä maantieteen opetukseen. Osallistuvan ympäristökasvatuksen mallissa ympäristökysymysten tavoitteena on erityisesti käsittää oman toiminnan seuraukset ympäristölle sekä oma riippuvuus luonnosta (Cantell & Koskinen 2004, 66).

Nämä sisällöt on kirjattu opetussuunnitelman perusteissa maantieteen kolmannen kurssin kohdalle, jossa tavoitteeksi määritellään, että opiskelija ymmärtää, miten ihminen vaikuttaa toiminnallaan maapalloon (Opetushallitus 2003, 141). Ekologian tavoitteiksi on määritelty osallistuvan ympäristökasvatuksen mallissa saada opiskelijoille käsitys siitä, miten luonto toimii (Cantell & Koskinen 2004, 66). Osallistuvan ympäristökasvatuksen ekologian tavoitteet vastaavat suoraan maantieteen ensimmäisen kurssin keskeisiä sisältöjä, joihin kuuluvat muun muassa sää ja ilmasto sekä vesikehä (Opetushallitus 2003, 139). Yksilön ja yhteisöntoimintamallien tavoitteiksi määritellään osallistuvan ympäristökasvatuksen mallissa muun muassa ekologinen arki ja kulutusvalinnat, sosiaaliset taidot ja yhteistyökyky sekä tiedot ja taidot vaikutusmahdollisuuksista (Cantell & Koskinen 2004, 66). Maantieteen taidot ja yhteistyökyky tulee esiin lukion opetussuunnitelman perusteissa maantieteen arvioinnissa, jossa arvioitavina kohteina mainitaan maantieteelle ominaiset taidot sekä yhteistyökyky. Sen sijaan ekologista arkea, kulutusvalintoja tai tietoa vaikutusmahdollisuuksista ei nosteta maantieteen osuudessa esiin. Useissa kohdissa kuitenkin mainitaan, että maantieteen tavoitteena on, että opiskelija oppii tekemään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Kuitenkaan konkreettisia asioita, joilla tätä tavoitetta edistetään, kuten kulutusvalintoja, ei tuoda maantieteen osuudessa esiin. (Opetushallitus 2003, 137−142.) Tämän perusteella voidaan päätellä, että esimerkiksi kulutusvalintojen käsittely on kuitenkin maantieteen opetuksen mukaista, koska se on osallistuvan ympäristökasvatuksen mallin mukaan

27 ympäristövastuullista käyttäytymistä. Osallistuvan ympäristökasvatuksen mallin mukaan luontoa ja yhteiskuntaa tulisi käsitellä erityisesti tunteiden ja arvojen näkökulmasta (Cantell & Koskinen 2004, 66). Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan maantiede koostuu luontoon ja yhteiskuntaan liittyvien aiheiden käsittelystä. Sen sijaan näiden käsittelyä tunteiden ja arvojen näkökulmasta ei tuoda opetussuunnitelman perusteissa esiin. (Opetushallitus 2003, 137−142.) Kuitenkin tunteiden ja arvojen käsittelyä voidaan pitää opetussuunnitelman perusteiden mukaisena, koska niiden käsittelyn tavoitteena on osallistuvan ympäristökasvatuksen mallin mukaan edistää opiskelijan ympäristövastuullista käyttäytymistä.

Puumallin, talomallin sekä osallistuvan ympäristökasvatuksen mallin voidaan katsoa olevan luonteeltaan ja suurelta osin myös sisällöiltään lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia.

Suurin ero mallien ja opetussuunnitelman perusteiden välillä on, että ympäristökasvatuksen malleissa huomioidaan myös herkkyyden sekä tunteiden ja arvojen käsittely, joita lukion opetussuunnitelman perusteissa ei huomioida. Näiden asioiden käsittelyn ja edistämisen voidaan katsoa olevan kuitenkin lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaista, koska ne edistävät opiskelijan kasvua ympäristövastuulliseksi ja kestävän kehityksen mukaan toimivaksi kansalaiseksi. Koska myös nämä asiat ovat opetussuunnitelman perusteiden mukaisia, soveltuvat kaikki kolme ympäristökasvatuksen mallia maantieteen opetukseen. Tässä tutkimuksessa opetusintervention opetus perustuu osallistuvan ympäristökasvatuksen malliin.

Opetusintervention tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden käsityksiä ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Näin ollen opetusinterventio tukee erityisesti osallistuvan ympäristökasvatuksen mallin tavoitetta yksilön ja yhteisöntoimintamallien käsittelystä.

Osallistuvan ympäristökasvatuksen mallissa mainitaan, että näihin tavoitteisiin päästään esimerkiksi analysoimalla omia toimintatapoja. (Cantell & Koskinen 2004, 66.) Opetusinterventio perustuu tälle menetelmällä. Opetusinterventiossa opiskelijat pohtivat yleisesti ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä omaan ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Osallistuva ympäristökasvatuksen malli tarjoaa opetusintervention toteuttamiselle teoreettista pohjaa. Tässä ympäristökasvatuksen mallissa ei ole kuitenkaan perehdytty tarkemmin ympäristökäyttäytymisen muodostumiseen. Opetusintervention toteutuksen kannalta on tärkeää perehtyä ympäristökäyttäytymiseen ja menetelmiin, joilla ympäristökäyttäytymisen muodostumista voidaan opettaa lukiolaisille. Tällä tavoin opetusinterventio toimii tehokkaasti yhtenä osana osallistuvan ympäristökasvatuksen mallin mukaista opetusta.

28