Siihen nähden, miten paljon Suomessa ihmisiä toimii yhdistyksissä erilaisissa luottamusasemissa, luottamusaseman väärinkäytöksestä varsin harvoin käräjöidään. Syiden etsintä tilanteeseen ei ollut tämän tutkimuksen aiheena mutta todettakoon, että yhdistyslain varsin löyhän ja yhdistysten moni-naisten sääntöjen muodostaman sääntelykehikon tulkinta jättää joukon avoimia kysymyksiä, joiden vieminen kalliiseen ja pitkään oikeusprosessiin mahdollisissa luottamusaseman väärinkäytöksissä ei aina välttämättä ole yhdistykselle mielekästä. Varsinkin, jos aiheutuneet vahingot ovat korvattavissa muutoin, esimerkiksi vahingonkorvausoikeudellisin keinoin.
Säännöksen (RL 36:5) tarkoituksena on antaa nimenomaan suojaa yhdistykselle, sen taloudellisille ja oikeudellisille intresseille. Se suojaa yhdistyksiä niiden toiminnassa mukana olevien luottamusase-massa toimivien henkilöiden väärinkäytöksiltä. Luottamusaseman väärinkäytöstä rangaistaan sil-loin, kun luottamusasemassa oleva tekee toimen, johon hänellä ei ole oikeutta tai vastaavasti jättää kokonaan tai osaksi suorittamatta toimen, johon hänet on velvoitettu. Luottamusasemaa tulee ni-menomaisesti käyttää väärin. Säännöstä ei ole tarkoitettu pelkästä huolimattomuudesta ja varomat-tomuudesta tehtyihin väärinkäytöksiin. Teon on oltava tahallinen, tekijän on pidettävä yhdistykselle aiheuttamaansa vahinkoa menettelynsä varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena sekä hä-nen on oltava tietoihä-nen siitä, että hän menettelee vastoin yhdistyksen antamaa toimeksiannosta il-menevää tahtoa tai että hän menettelee muuten vastoin velvollisuuksiaan. Teon tai laiminlyönnin on aiheutettava yhdistykselle vahinkoa, oikeuskäytännön mukaan jo vahingon vaarakin riittää ran-gaistavuudelle. Hallituksen esityksestä ilmenee lainsäätäjän tarkoitus rangaista luottamusaseman väärinkäytöstä vain silloin, kun kyseessä on luottamusaseman väärinkäyttö, joka ei tule arvioiduksi minkään muun rikossäännöksen pohjalta. Rikoksen yhtymistä koskevien konkurrenssisääntöjen puitteissa luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan rangaista myös silloin, kun sillä suojataan eri oikeushyviä, kuin mitä joillain toisilla, esimerkiksi kavallus, petos tai tilintarkastusrikos säännöksillä suojataan.
Luottamusaseman väärinkäyttöön voi syyllistyä henkilö, jonka tehtävänä on yhdistyksen taloudellis-ten tai oikeudellistaloudellis-ten asioiden hoitaminen. Myös hallintoelimien ulkopuoliset henkilöt, joille luotta-musasema on uskottu, voivat syyllistyä luottaluotta-musaseman väärinkäyttöön, mikäli heillä on itsenäi-nen asema asioiden hoitamiseen. Luottamusaseman väärinkäyttöön voi syyllistyä paitsi tekijänä myös avunantajana tai yllyttäjänä. Vaikka luottamusaseman väärinkäyttöä pidetään erikoisrikok-sena, jolloin vakiintuneen käsityksen mukaisesti vain luottamusasemassa oleva henkilö voi olla teki-jänä rikoksessa, voi tietyissä tilanteissa myös useammat henkilöt yhdessä itsenäisinä tekijöinä tai jopa rikoskumppaneina syyllistyä luottamusaseman väärinkäyttöön. Avunantajan on oltava tietoi-nen tekijän teosta ja omasta toiminnastaan päätekoa edistävänä tekona. Vähäpätöisistä avunanto-teoista ei rikosoikeudellista vastuuta synny. Sama pätee yllytykseen, yllyttäjän on oltava tietoinen luottamusaseman väärinkäytöstä ja hänen tahallisen toimintansa seurauksena luottamusasemassa olevan henkilön on ryhdyttävä toimeen. Näkisin, että tapauksissa varsin isoksi ongelmaksi muodos-tuu näyttökynnyksen arviointi, onko avustajan tai yllyttäjän käsitys luottamushenkilön asemasta (velvollisuudet, oikeudet, vastuut) muodostunut realistisesti. Tilanteissa tahallisuutta voi olla vaikea toteennäyttää.
Yhdistyksissä luottamusasemassa ovat kaikki ne henkilöit, joiden tehtävänä on hoitaa yhdistyksen taloudellisia tai oikeudellisia asioita. Tehtävä voi perustua lakiin, viranomaisen määräykseen, sopi-mukseen, valtuutukseen sekä yhdistyksen sääntöihin. Tällaisia henkilöitä ovat yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallituksen jäsenet, hallituksen puheenjohtaja, yhdistyksen nimenkirjoittajat, tilintarkas-taja ja toiminnantarkastilintarkas-taja. Yhdistyksen jäsenet eivät ole sellaisessa asemassa, että he hoitaisivat yhdistyksen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, eivätkä he voi syyllistyä luottamusaseman väärin-käyttöön pelkän jäsenyytensä perusteella, ellei jäsenyyden ehdoissa ole mainintaa jäsenelle kuulu-vista velvoitteista, joiden hoitamisen jäsen laiminlyö. Erilaisilla toimeksiantosopimuksilla myös hal-lintoelimien ulkopuoliset henkilöt, joille on annettu toimeksi hoitaa yhdistyksen asioita, ovat luotta-musasemassa sillä edellytyksellä, että heidän tulee voida huolehtia itsenäisesti heille uskotuista asi-oista. Yhdistyksen säännöissä eri hallintoelimien jäsenten vastuista ja velvollisuuksista voidaan
mää-rätä tarkemmin. Yhdistyksen säännöistä ilmenevällä toiminnan tarkoituksella rajataan hallintoeli-mien toimivaltaa. Yhdistyslain joustavuuden ja yhdistysautonomian ansiosta säännöillä on yhdistys-oikeudessa vahva asema.
Hallitus tekee toimivaltansa mukaiset päätökset kollektiivina. Kenelläkään yksittäisellä hallituksen jäsenellä ei ole yksinään toimivaltaa tehdä hallitusta ja yhdistystä sitovia päätöksiä ilman, että hä-nellä on siihen nimenomaista valtuutusta. Hallituksen jäsen ei ole sellaisessa itsenäisessä luotta-musasemassa hallituksen jäsenyyden perusteella, että hän voisi itsenäisesti tehdä yhdistystä sitovia päätöksiä. Hän voi syyllistyä luottamusaseman väärinkäyttöön ylittämällä kompetenssinsa tai lai-minlyömällä hänelle määrätyt tehtävänsä. Samaan asemaan rinnastetaan yhdistyksen loppuselvi-tystä hoitamaan määrätyt selvitysmiehet. Jos suostuu hallitusvastuuseen tai ottaa jonkun muun yh-distyksen toimeksiannon vastaan, ei vastuuta voi kiertää vetoamalla esimerkiksi asiantuntematto-muuteen tai kieltoerehdykseen. Hallituksen puheenjohtajan tehtävään ei liity toimivaltaa, vaan hän hoitaa yhdistyksen asioita säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla mutta hän ei voi tehdä hallituk-selle kuuluvia päätöksiä. Nimenkirjoittajilla, hallituksen puheenjohtajalla ja muilla, joille yhdistys on oikeuden antanut, on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi yhdistystä sitovasti, oikeus tehdä sekä kirjal-lisia että suulkirjal-lisia sopimuksia ja muita oikeustoimia yhdistystä sitovasti. Nimenkirjoittajan valtuutuk-seen liittyvän kelpoisuuden ja toimivallan rajat määrittävät sen alueen, jolla hän voi operoida. Ylittä-essään tietoisesti rajat, jolloin hänen menettelynsä ei vastaa yhdistyksen toimeksiannosta ilmene-vää tahtoa tai että se muuten on nimenkirjoittajalle kuuluvan velvollisuuden vastainen, hän voi syyl-listyä luottamusaseman väärinkäyttöön. Hallituksen puheenjohtajan ja johtavan toimihenkilön asema ja velvollisuudet voivat olla puutteellisesti määriteltyjä, jolloin laiminlyönnin arvioiminen saattaa olla hankalaa ja vaatia tilannekohtaista arviointia.
Yhdistykseen palkatut henkilöt voivat syyllistyä luottamusaseman väärinkäyttöön, jos he hoitavat työtehtäviään riittävän itsenäisesti vailla tarkoituksenmukaista valvontaa. Pääsääntöisesti luotta-musaseman väärinkäyttö säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi työntekijän ja työnantajan väli-siin suhteiväli-siin, sillä työsuhteiväli-siin sovelletaan työsopimuslain määräyksiä työntekijän ja työnantajan
vastuista ja velvollisuuksista. Sen sijaan toimeksiantosopimuksilla sovitaan niistä valtuuksista, joiden puitteissa asiamiehellä on toimivalta hoitaa yhdistyksen asioita. Asiamiehen on pysyttävä valtuutuk-sensa rajoissa välttyäkseen luottamusaseman väärinkäytöksiltä. Yhdistyksen tilintarkastaja ja toi-minnantarkastaja ovat luottamusasemassa ottamansa toimeksiannon perusteella ja tahallisella me-nettelyllä syyllistyvät luottamusaseman väärinkäyttöön aiheuttaessaan yhdistykselle taloudellisia tai oikeudellisia vahinkoja.
Yhdistyksissä toimivien henkilöiden asema – oikeudet ja velvollisuudet – oli kyse sitten esimerkiksi työntekijästä, vapaaehtoisesta tai asiamiehestä, tulisi aina pitää tarkkaan selvillä, jotta tiedettäisiin, mistä kukakin lopulta vastaa ja mitä kenenkin toimenkuvaan kuuluu. Vaikka RL 36:5 säännös on har-vemmin oikeuskäytännössä esillä, sillä on merkitystä yhdistysten oikeusturvan kannalta. Ilman säännöksen suomaa pelotevaikutusta yhdistykset olisivat suojattomia luottamushenkilöidensä vää-rinkäytöksiltä. Toisaalta rikosoikeuden perusoikeuksiin puuttuvan luonteen vuoksi sitä tulisi käyttää vasta viimeisenä vaihtoehtona ja yhdistysten piirissä tapahtuvat väärinkäytökset tulisi ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan muilla kuin rikosoikeudellisin keinoin, ellei kyse ole yrityksen taloudelliseen ti-lanteeseen nähden huomattavan suurista intresseistä.