Lopuksi

Tässä artikkelissa olemme määritelleet julkisen toiminnan peruskäsitteitä, tarkastelleet valtion roolia ja tehtäviä sekä lopuksi keskittyneet erityisesti julkisen hallinnon reformei-hin ja muutokseen. Valtion roolit ja tehtävät ovat moninaiset ja ne muuttuvat ja kehittyvät ajassa. Julkisen sektorin kehitys historiallisesti tarkasteltuna ei ole kuitenkaan ollut suo-raviivainen tapahtumasarja, vaan erinäiset tekijät ja historian käännekohdat ovat vaikut-taneet kehityksen kulkuun. Pääsääntöisesti julkisen sektorin kehityksen voidaan kuitenkin todeta olevan verrattain hidasta ja muutokset tapahtuvat usein pienin askelin. Tämä tar-koittaa käytännössä sitä, että hallinnon uudistukset eivät ole täyskäännöksiä yhdestä ta-vasta toiseen tapaan järjestää julkiset palvelut, vaan reformit rakentuvat vanhan hallinnon päälle, säilyttäen vanhasta jotakin ja uudistaen jotakin. Näin ollen hallinnon paradigmat ovatkin enemmän päällekkäisiä ja limittäisiä kuin täysin toisistaan erillisiä lähestymista-poja julkisen hallinnon järjestämiseen.

Lähteet

Abbott, A. (2014). The system of professions: An essay on the division of expert labor.

Chicago: University of Chicago Press.

Aucoin, P. (1990). Administrative reform in public management: Paradigms, principles, paradoxes and pendulums. Governance 3:2, 115–137.

Denhardt, R. & Denhardt, J. (2000). The new public service: Serving rather than steering.

Public Administration Review 60:6, 549–559.

Frederickson, H. (1980). New public administration. Tuscaloosa: University of Alabama Press.

Grossi G., Reichard C., Thomasson A. & Vakkuri J. (2017). Theme: Performance measure-ment of hybrid organizations - emerging issues and future research perspectives. Public Money & Management 37:6, 379–386.

Hakari, K. (2013). Uusi julkinen hallinta-kuntien hallinnonuudistusten kolmas aalto?

Tutkimus Tampereen toimintamallista. Tampere: Tampereen yliopisto.

Hammerschmid, G., Van De Walle, S., Andrews, R. & Mostafa, A. (2017). New public man-agement reforms in Europe and their effects: Findings from a 20-country top executive survey. International Review of Administrative Sciences 20:1, 101–113.

HE 15/2017. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan pai-kallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.

Saatavilla osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170015 (17.3.2021) Helsingin Sanomat (30.1.2019). Esperi Caren entiset päälliköt kertovat, että hoitajien vä-hyys ei ole yhtiön virhe vaan sen toimintamallin ydin.

Helsingin Sanomat (28.3.2019). Hoidon laadun parantaminen sai Attendon kurssin syök-syyn: Osake halpeni 19 prosenttia.

Henry, N. (1975). Paradigms of public administration. Public Administration Review 35:4, 378–386.

Johanson, J. E. & Vakkuri, J. (2017). Governing hybrid organisations: exploring the va-riety of institutional life. New York & Abingdon: Routledge.

Kinder, T., Six, F., Stenvall, J. & Memon, A. (2020). Governance-as-legitimacy: are eco-systems replacing networks? Public Management Review.

Kisner, M., & Vigoda-Gadot, E. (2017). The provenance of public management and its fu-ture: Is public management here to stay? International Journal of Public Sector Manage-ment 30:6–7, 532–546.

Kuntalaki 450/2015. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. Saatavilla osoit-teesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410 (17.3.2021)

Kuntaliitto (2019). Sivistyksen suunta 2030. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

Laitinen I., Stenvall J. & Kinder T. (2018). Street-level new public governances in inte-grated services-as-a-system. Public Management Review 20:6, 845–872.

Maailmanpankki. (2014). Corporate Governance of State-Owned Enterprises: A Toolkit.

Washington: World Bank Group.

Marini, F. (1971). Toward a new public administration: The Minnowbrook perspective.

London: Chandler Publishing.

Moore, M. (1995). Creating public value: Strategic management in government. Cam-bridge: Harvard University Press.

Moore, M. (2013). Recognizing public value. Cambridge: Harvard University Press.

Nyholm, I., Haveri, A., Airaksinen, J., Tiihonen, S. & Stenvall, J. (2016). Julkisen hallinnon rakenne ja hallinnon tasot. Teoksessa Julkinen hallinto Suomessa toim. Nyholm, I., Sten-vall, J., Airaksinen, J., Pekkola E., Haveri, A., af Ursin, K. & Tiihonen, S., 105–196. Hel-sinki: Tietosanoma.

OECD (2015). OECD Guidelines on Corporate Governance of State-Owned Enterprises.

Paris: OECD.

Osborne, D. & Gaebler, T. (1992). Reinventing government - how the entrepreneurial spirit is transforming the public sector. Reading: Addison-Wesley.

Osborne, S. (2006). The new public governance? Public Management Review 8:3, 377–

387.

Osborne, S., Radnor, Z. & Nasi, G. (2013). A new theory for public service management?

Toward a (public) service-dominant approach. The American Review of Public Admin-istration 43:2, 135–158.

Pekkola, E., Airaksinen, J. & Nyholm, I. (2016). Julkinen hallinto järjestelmänä. Teoksessa Julkinen hallinto Suomessa toim. Nyholm, I., Stenvall, J., Airaksinen, J., Pekkola E., Ha-veri, A., af Ursin, K. & Tiihonen, S., 105–196. Helsinki: Tietosanoma.

Pollitt, C. & Bouckaert, G. (2017). Public management reform: A comparative analysis into the age of austerity. Oxford: Oxford University Press.

Pyun, H. & Gamassou, C. (2018). Looking for public administration theories? Public Or-ganization Review 18:2, 245–261.

Stenvall, J. (2000). Käskyläisestä toimijaksi. Valtion keskushallinnon virkamiehistön pä-tevyyden arvostusten kehitys suuriruhtinaskunnan ajan alusta 2000-luvulle. Tampere:

Tampere University Press.

Stenvall, J. (2007). Muuttuvan demokratian perspektiivit. Teoksessa Monen monta demo-kratiaa toim. Tiihonen, P. & Harisalo, R., 7–10. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jul-kaisu 3/2007. Helsinki: Edita Prima Oy.

Stenvall, J. (2020). Ilmiöiden johtaminen julkisissa organisaatioissa. Teoksessa Ilmiöläh-töisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen toim. Ranki, S-M. Sitra muistio.

Suomen perustuslaki 731/1999. Saatavilla osoitteesta:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P118 (17.3.2021)

Tirronen, A. (2020). Hyvinvointia hankkimassa: Tulosperusteinen palvelujen järjestä-minen julkisella sektorilla. Tampere: Tampereen yliopisto.

Vartola, J. (1979). Valtionhallinnon rakenteellisen muutoksen ongelmasta: tutkimus jul-kishallinnon kriisiteeseistä ja Max Weberin byrokratiateoriasta sekä näiden välisistä suhteista valtionhallinnon rakenteellisen muutoksen ongelman valossa. Tampere: Tam-pereen yliopisto.

Vartola, J. (2009). Byrokratia modernin hallinnan muotona. Teoksessa Governance. Uu-den hallintatavan jäsentyminen toim. Karppi, I. & Sinervo, L. M., 13–43. Tampere: Tam-pereen yliopisto, Hallintotieteiden keskus.

Vedung, E. (2010). Four waves of evaluation diffusion. Evaluation 16:3, 263–277.

Virta, S. (2007). Valtion vastuu ja tehtävät. Verotuksesta terrorismin torjuntaan. Yhteis-kuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 5. Tampere: Juvenes Print, Tampereen yliopisto.

Weber, M. (1978). Economy and society: An outline of interpretive sociology. Berkeley:

University of California Press. (Alkuteos Wirtschaft und Gesellschaft. Grundriß der verste-henden Soziologie 1921).

Weber, M. (1980). Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Espoo: WSOY. (Alkuteos Die protestantische ethik under geist des kapitalismus, 1904–1905.

Weber, M. (1994). Political Writings. Cambridge: Cambridge University Press.

5 VIRKAVASTUU KANSALAISTEN LUOTTAMUSTA