Tutkielmassani hahmottuva asuntokysymys rakentuu edelleen pääasiassa taloudellisten näkökulmien kautta. Taloudelliset näkökulmat ovat esillä ennen kaikkea käsitellessäni asuntokysymyksen muotoutumista taloudellisessa diskurssissa, mutta taloudellisia näkökulmia esiintyy paljon myös alueellisen ja jopa sosiaalipoliittisen diskurssin yhteydessä. Taloudellisia näkökulmia ja niiden taustalla olevia taloudellisia toimijoita on kuitenkin monia, joten jo asuntokysymyksen taloudelliset määrittelyt tuottavat hyvin erilaisia asuntopoliittisia toimenpidesuosituksia. Esimerkiksi kunnat, elinkeinoelämä ja rakennusliikkeet ymmärtävät kaikki asumisen ongelman taloudellisesta näkökulmasta, mutta ensisijaisesti kuitenkin omasta taloudellisesta näkökulmastaan. Tämä johtaa siihen, että eri intressitahojen asuntokysymykselle antamat määrittelyt ja siten myös suositeltavat asuntopoliittiset toimenpiteet ovat usein ristiriidassa keskenään. Kunnille asuntopolitiikka näyttäytyy ensisijaisesti kuntatalouden ylläpitäjänä, elinkeinoelämälle työvoiman liikkuvuuden varmistajana ja rakennusliikkeille hyvänä bisneksenä, jossa pieni- tai keskituloisen asunnontarvitsijan tarpeet eivät juuri paina. Jokaisen toimijan
86
näkökulmasta tarkasteltuna asuntokysymykselle annettu määrittely on ymmärrettävä, mutta helposti yhteen sovitettavia nämä ristiriitaiset määrittelyt eivät ole. Onnistunut asuntopolitiikka vaatisi kuitenkin eri intressitahojen määrittelyt ylittävää ja sektoripolitiikkaa laajempaa näkemystä, joka tarkoittaisi muun muassa sitä, ettei asunto-, elinkeino-, liikenne-, kunta- ja ympäristöpolitiikkaa tulisi harjoittaa erillään toisistaan.
Tutkielmaa tehdessäni yllätyin siitä, että asumisen ongelmia käsitellään hyvin vähän ympäristönäkökulmasta. Aineistossa ”viherrystä” esiintyy hyvin hajanaisissa yhteyksissä ja ympäristöteema ikään kuin kuorruttaa muita käsittelynäkökulmia. Olisin odottanut, että aineistossa asumisen ongelmia käsiteltäisiin huomattavasti enemmän ympäristönäkökulmasta, koska esimerkiksi tiiviillä yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa hyvin paljon yksityisautoilun määrään ja sitä kautta hiilidioksidipäästöihin. Erityisesti huomioni kiinnitti se seikka, että ennen vuoden 2008 finanssikriisistä alkanutta talouden taantumaa aineistossa esiintyy jonkin verran asumista ja ilmastonmuutosta koskevia kirjoituksia. Tämän jälkeen taloudelliset aspektit korostuivat ja ympäristönäkökulmasta tulee toissijainen – tai paremminkin viimesijainen näkökulma asumisen ongelmien käsittelyssä. Tämän tulos vahvistaa ennakkokäsitystäni siitä, että taloudellinen näkökulma hallitsee asumisen ongelmien määrittelyä tänäkin päivänä. Ympäristönäkökulma sekä myös sosiaalipoliittinen näkökulma ovat varsinkin huonoina taloudellisina aikoina alisteisia taloudellisille näkökulmille. Sosiaalipoliittista näkökulmaa luonnehtii myös, että näkökulma tasapainoilee vähävaraisten ja keskiluokan intressien välillä. Erilaiset näkemykset asuntopolitiikan laajuudesta liittyvät tähän teemaan. Toisaalta alueellinen näkökulma on myös hyvin korostunut, joka johtuu kuntien asemassa 1990-luvun aikana tapahtuneista muutoksista. Nämä muutokset vaikuttivat myös asuntopolitiikan harjoittamiseen. Alueellisessakin näkökulmassa keskustelu kiertää taloudellisten aspektien ympärillä, mutta nyt keskeisessä asemassa on kuntatalous, eivät enää perinteiset taloudelliset teemat kuten talouskasvu tai työllisyys. Asuntopolitiikan valjastaminen kuntatalouden ylläpitäjäksi on muuttanut huomattavasti asuntopolitiikan tekemisen keinoja ja se kohderyhmää. Muutos tarkoittaa merkittävää siirtymää myös ideologisesti: Tasa-arvoa korostavasta ja tarpeeseen perustuvasta asuntopolitiikan harjoittamisesta on siirrytty aste ansaintaperustaisen asuntopolitiikan suuntaan. Tämä tulos on linjassa sen havainnon kanssa, että sosiaalipoliittinen näkökulma on väistynyt kaupunkien kehittämisessä ja sen tilalle on tullut kasvuhakuinen talouspolitiikka (Mäenpää 2011, 100).
87
Aineiston perusteella voi todeta, että institutionaaliset rakenteet eivät tue Helsingin seudun kuntien yhteistyötä asumisen ongelmien ratkaisemiseksi, vaan kukin kunta toimii omien, usein lyhyen aikavälin etujen mukaisesti. Laajempaa koko seudun tasapainoista kehitystä ei näytä pohtivan juuri kukaan. Yhteistyö seudun kuntien välillä olisi kuitenkin Helsingin seudun asumisen ongelmien ratkaisemisen kannalta välttämätöntä. Tästä hyötyisi niin seudun asukkaat kuin ympäristökin.
Institutionaaliset rakenteet houkuttelevat kuitenkin kunnat ”rusinat pullasta” -ajattelutapaan, eli kukin kunta pyrkii ensisijaisesti huolehtimaan omasta kuntataloudestaan houkuttelemalla hyviä veronmaksajia kuntaansa asumaan. Asuntopolitiikasta onkin kuntien näkökulmasta tullut kuntatalouden ylläpitäjä ja näin tarkasteltuna asuntopolitiikka lähestyy elinkeinopolitiikkaa. Kunnan näkökulmasta yhtälöä tarkasteltaessa kunnalle lainsäädännössä määrättyjen velvoitteiden täyttäminen vaatii rahaa eli riittävän suurta kunnallisverokertymää. Tästä näkökulmasta on hyvin ymmärrettävää, että kunnat pyrkivät houkuttelemaan hyviä veronmaksajia kuntaansa asumaan ja toisaalta välttelevät sellaisia toimintoja, joista voisi seurata menoja. Jos institutionaaliset rakenteet pysyvät nykyisellään, muutosta kuntien toimintaa on tuskin näkyvissä. Helsingin Sanomissa toistuukin toive, että Helsingin seudun kuntarakenteissa tapahtuisi muutoksia ja erityisesti esitetään, että pääkaupunkiseudun kunnat eli Helsinki, Espoo Vantaa ja Kauniainen yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi.
88
Lähteet
Ainamo, Antti (2005), SanomaWSOY:n synty, kehitys ja muuntautuminen myös kansainväliseksi toimijaksi: Tietoisen strategian seuraus vai pelkästään evoluution tulos? Teoksessa Ojala, Jari &
Uskali, Turo (toim.) Mediajättien aika. Uusia heikkoja signaaleja etsimässä. Jyväskylä.
Inforviestintä Oy.
Aittola, Tapio & Raiskila, Vesa (1994), Jälkisanat. Teoksessa Berger, Peter & Luckmann, Thomas Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Helsinki. Gaudeamus.
Aro, Timo (2007), Suurten kaupunkiseutujen valikoiva muuttoliike. Kvartti 1 (07), 25–34.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (2007), Selvityksiä 7/2007, ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2006. http://www.ara.fi/download.asp?contentid=21412&lan=fi. Luettu 10.9.2011.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (2008), Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen
asukasvalintaopas. http://www.ara.fi/download.asp?contentid=20199&lan=sv. Luettu 10.9.2011.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (2010), Selvitys 5/2010, Asunnottomat 2009.
http://www.ara.fi/download.asp?contentid=23757&lan=fi. Luettu 19.9.2010.
Berger, Peter & Luckmann, Thomas (1994), Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
Tiedonsosiologinen tutkielma. Helsinki. Gaudeamus.
Best, Joel (1989), Typification of Social Problems Construction. Teoksessa Best, Joel (ed.) Images of Issues. Typifying Contemporary Social Problems. New York. Aldine de Gruyter.
Blumer, Herbert (1971), Social Problems as Collective Behavior. Social Problems, 18 (3), 298–306.
Burr, Vivien (2003), Social Constructionism. Second Edition. East Sussex. Routledge.
Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvitys, OSA II, Alueellinen tarkastelu.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120206Elinvo/002_Os a_II_Alueellinen_tarkastelu_NETTI.pdf Luettu 25.2.2012.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha (2000), Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino.
Fairclough, Norman (2002), Miten media puhuu? Jyväskylä. Gummerus.
Fiske, John (1993) Merkkien maailma. Johdatus viestinnän tutkimiseen. Tampere. Vastapaino.
Fornäs, Johan (1998), Kulttuuriteoria. Tampere. Vastapaino.
Haapala, Pertti (1986), Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820–1920. Tampere. Osuuskunta Vastapaino.
Hacking, Ian (2009), Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? Tampere. Vastapaino.
89
Haila, Yrjö (2001), Johdanto: Mikä ympäristö? Teoksessa Haila, Yrjö & Jokinen, Pekka (toim.) Ympäristöpolitiikka. Mikä ympäristö, kenen politiikka. Tampere. Vastapaino.
Haila, Yrjö & Levins, Richard (1992), Ekologian ulottuvuudet. Tampere. Vastapaino.
Hall, Stuart (1992), Kulttuurin ja politiikan murroksia. Jyväskylä. Vastapaino.
Halonen, Irma Kaarina (2006), Välitys. Teoksessa Ridell, Seija, Väliaho, Pasi & Sihvonen, Tanja (toim.) Mediaa käsittämässä. Tampere. Vastapaino.
Hakkaranen, Pekka (1999), Sosiaalisten ongelmien määrittely – sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. Teoksessa Kantola, Ismo, Koskinen, Keijo & Räsänen, Pekka (toim.) Sosiologisia karttalehtiä. Tampere. Vastapaino.
Harloe, Michael (1995), The People’s Home? Social Rented Housing in Europe and America.
Oxford. Blackwell.
Heiskala, Risto (2000), Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Helsinki. Gaudeamus.
Helne, Tuula (2003), Sosiaalipolitiikan perusteet. Teoksessa Helne, Tuula, Julkunen, Raija, Kajanoja, Jouko, Laitinen-Kuikka, Sini, Silvasti, Tiina & Simpura, Jussi. Sosiaalinen politiikka.
Porvoo. WSOY.
Helsingin seudun asuntoraportti 2008. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki.
Edita Prima Oy.
Helsingin työpaikkamäärä kasvoi koko vuoden 2008. Kvartti 2 (09), 55–56.
Helsinki alueittain 2011 (2011), Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_03_30_Tilasto_hki_alueittain_2011_Tikkanen.pdf.
Luettu 15.9.2011.
Hujanen, Jaana (1997), Maakunta, lääni, maakuntalääni, Väli-Suomi. Sanomalehti Keskisuomalaisen käsitepolitiikka lääniuudistuksessa. Politiikka, 39 (1), 48–59.
Hujanen, Jaana (2002), Journalismin maantiede. Suomalainen maakuntalehdistö ja alueellisen rakentamisen projekti. Terra, 114 (1), 13–24.
Hujanen, Jaana (2005), Murrostuva valtamedia ja yhteiskunnallisen journalismin mieli. Politiikka, 47 (4), 257–269.
Häkli, Jouni (1999), Meta hodos. Johdatus ihmismaantieteeseen. Tampere, Vastapaino.
Häussermann, Hartmut & Haila, Anne (2005), The European City: A Conceptual Framework and Normative Project. Teoksessa Kazepov, Yuri (ed.) Cities of Europe. Changing Context, Local Arrangements, and the Challenge to Social Cohesion. Oxford. Blackwell Publishing Ltd.
Jaakkola, Ari & Lönnqvist, Henrik (2007), Kaupunkirakenteen kehityspiirteitä Helsingin seudulla.
Kvartti 1 (07), 35–45.
90
Jaakkola, Ari & Vattovaara, Mari (2002), Helsingin seudun kasvun logiikka vuosituhannen taitteessa. Teoksessa Keskinen, Vesa, Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (toim.) Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Jaakkola, Jouko (1994), Sosiaalisen kysymyksen yhteiskunta. Teoksessa Jaakkola, Jouko, Pulma, Panu, Satka, Mirja & Urponen, Kyösti. Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Helsinki. Sosiaaliturvan Keskusliitto.
Jalkanen, Riitta, Kajaste, Tapani, Kauppinen, Timo, Pakkala, Pekka & Rosengren, Camilla (1997), Asuinaluesuunnittelu. Helsinki. Rakennustieto Oy.
Jokinen, Arja (1999), Diskurssianalyysin suhde sukulaistraditioihin. Teoksessa Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero. Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere. Vastapaino.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi (1999), Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero. Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere. Vastapaino.
Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Pösö, Tarja (1996), Tulkitseva sosiaalityö. Teoksessa Jokinen, Arja &
Juhila, Kirsi. Merkitykset ja vuorovaikutus. Poimintoja asunnottomuuspuheiden kulttuurisesta virrasta. Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy.
Juhila, Kirsi (1999), Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät. Tilanteisesta kulttuuriseen kontekstiin.
Teoksessa Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero. Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere.
Vastapaino.
Jukarainen, Pirjo (2001), Rauhan ja raudan rajoilla. Tampere. TAPRI.
Juntto, Anneli (1990), Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tulopolitiikkaan. Helsinki. Valtion painatuskeskus.
Juntto, Anneli (2001), Miksi pääkaupunkiseutua vaivaa toistuva asuntopula?
Yhteiskuntasuunnittelu, 39 (3), 51–61.
Karlberg, Björn & Victorin, Anders (2004), Housing tenures in the Nordic countries. Teoksessa Lujanen, Martti (toim.) Housing and Housing Policy in the Nordic Countries. Kööpenhamina.
Nordic Council of Ministers.
Keskinen, Vesa (2001), Kiirettä pitää. Kaverit, koti, koulu ja nuorten vapaa-aika Helsingissä 2000.
Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Koivunen, Anu & Lehtonen, Mikko (2005), ”Joskus on kiva olla vähemmän aikuinen”.
Kulttuurisen määrittelyvallan siirtymät ja julkisen puhuttelun areenat. Tiedotustutkimus, 28 (2), 4–
27.
Koskela, Hille (2002), Lola Odusoga –sukupolvi ja värisokeat lapset – Helsingin
”monikulttuurisuustaskut” metropolin rakennuspaikkoina. Teoksessa Keskinen, Vesa, Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (toim.) Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
91
Korhonen, Erkki (2002), Asunnottomuus Helsingissä ja muissa metropoleissa. Keskinen, Vesa, Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (toim.) Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Kortteinen, Matti & Vaattovaara, Mari (2003), Kohti käännettä kaupunkipolitiikassa? Teoksessa Helne, Tuula, Julkunen, Raija, Kajanoja, Jouko, Laitinen-Kuikka, Sini, Silvasti, Tiina & Simpura, Jussi. Sosiaalinen politiikka. Juva. WSOY.
Kunelius, Risto (2003), Viestinnän vallassa. Johdatus joukkoviestinnän kysymyksiin. Helsinki.
Werner Söderström Osakeyhtiö.
Laakso, Seppo & Loikkanen Heikki (2004), Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Helsinki. Gaudeamus.
Laaksonen, Mikko (2009), Hyvinvoinnin lähiöistä kulutuksen esikaupunkeihin. Teoksessa Heikkinen, Timo & Mattila, Hanna (toim.) Minne menet kaupunki? Espoo. Teknillinen korkeakoulu.
Laine, Markus & Peltonen, Lasse (2003), Ympäristökysymys ja aseveliakseli. Tampere. Tampereen yliopistopaino Oy.
Lankinen, Markku & Lönnqvist, Henrik (2010), Neliöt tiukilla. Asumisväljyys Helsingissä.
Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Lehtonen, Mikko (2000), Merkitysten maailma. Tampere. Vastapaino.
Levikintarkastus Oy, Vuosittaiset levikkitilastot 2008:
http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/tilastot/Levikkitilasto2008.pdf. Luettu 19.1.2010.
Lujanen, Martti (2004), Various forms of financial support. Teoksessa Lujanen, Martti (toim.) Housing and Housing Policy in the Nordic Countries. Kööpenhamina. Nordic Council of Ministers.
Lönnqvist, Henrik (2002), Kunnat kilpasilla – mitä tekee Helsinki? Teoksessa Keskinen, Vesa, Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (toim.) Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Markkola, Pirjo (1999), Koti, asunto, kortteeri. Näkökulmia suomalaisten työläiskotien historian.
Teoksessa Katainen, Elina, Suoranta, Anu, Teräs, Kari & Valenius, Johanna (toim.) Koti kaupungin laidalla. Työväestön asumisen pitkä linja. Saarijärvi. Gummerus Kirjapaino Oy.
Massey, Doreen (2008), Samanaikainen tila. Tampere. Vastapaino.
Merton, Robert (1971), Epilogue: Social Problems and Sociolgical Theory. Teoksessa Merton, Robert & Nisbet Robert (eds) Contemporary Social Problems. New York. Harcourt Brace Jovanovich.
Mustonen, Anu (2001), Mediapsykologia. Helsinki. Werner Söderström Osakeyhtiö.
Mäenpää, Pasi (2011), Helsinki takaisin jaloilleen. Askelia toimivampaan kaupunkiin. Helsinki.
Gaudeamus.
92
Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi (2009), Media markkinoilla. Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen. Helsinki. Loki-Kirjat.
Niska, Ari (2002), Asuntopolitiikka käännekohdassa – näkymiä Amsterdamin Itäiseltä satama-alueelta. Teoksessa Keskinen, Vesa, Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (toim.) Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Ojala, Jari & Uskali, Turo (2005), Mediakentän muutos pitkällä aikavälillä: uutiskirjeistä internetiin. Teoksessa Ojala, Jari & Uskali, Turo (toim.) Mediajättien aika. Uusia heikkoja signaaleja etsimässä. Jyväskylä. Inforviestintä Oy.
Piirainen, Timo (1993), Vuokra-asuminen ja sosiaaliset ongelmat. Jyväskylä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.
Piispa, Matti (1994), Mistä puhumme kun puhumme alkoholiongelmasta. Alkoholiongelman ja alkoholipolitiikan konstruktiot Suomessa 1950–1990. Janus 2 (3): 249–266.
Raunio, Kyösti (1995), Sosiaalipolitiikan lähtökohdat. Tampere. Gaudeamus.
Ronnby, Alf (1986), Sosiaalityön perustelut. Keuruu. Otava.
Ruonavaara, Hannu (1993), Omat kodit ja vuokrahuoneet. Sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920–1950. Turku. Turun yliopisto.
Saarikangas, Kirsti (2002), Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo (2005), Sosiologia. Helsinki. WSOY.
Sairinen, Rauno, Viinikainen, Tytti, Kanninen, Vesa & Lindholm, Arto (1999), Suomen ympäristöpolitiikan tulevaisuus. Helsinki. Gaudeamus.
Salovaara-Moring, Inka (2004), Media Geographies. Regional newspaper discourses in Finland in the 1990s. Helsinki. Department of Communication, University of Helsinki.
Sanomalehtien Liitto, Sanomalehtien liiton jäsenlehtien tarkastetut LT-levikit:
http://www.sanomalehdet.fi/files/842/levikit_2008.pdf. Luettu 12.1.2010.
Savage, Mike, Warde, Alan & Ward, Kevin (2003), Urban Sociology, Capitalism and Modernity.
Basingstoke. Palgrave MacMillan.
Simpura, Jussi (1991), Kuka päättää, mitkä ovat sosiaalisia ongelmia? Sosiaalinen aikakauskirja, 85 (1), 5–14.
Simpura, Jussi (2003), Sosiaalipolitiikan monet taloudet. Teoksessa Helne, Tuula, Julkunen, Raija, Kajanoja, Jouko, Laitinen-Kuikka, Sini, Silvasti, Tiina & Simpura, Jussi. Sosiaalinen politiikka.
Porvoo. WSOY.
Sotarauta, Markku (1996), Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Jyväskylä. Finnpublishers.
93
Spector, Malcolm & Kitsuse, John I. (2001), Constructing Social Problems. New Brunswick.
Transaction Publishers.
Suhonen, Pertti (1994), Mediat, me ja ympäristö. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Hanki ja Jää.
Sulkunen, Pekka (1998), Johdatus sosiologiaan – käsitteitä ja näkökulmia. Porvoo. WSOY.
Summa, Hilkka (1989), Hyvinvointipolitiikka ja suunnitteluretoriikka: Tapaus asuntopolitiikka.
Espoo. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus.
Tilastokatsaus. (Kvartti 1 (11).
Tilastokeskus (2010), Asuntojen hinnat 2010, 1. neljännes.
http://www.stat.fi/til/ashi/2010/01/ashi_2010_01_2010-04-30_fi.pdf. Luettu 3.10.2010.
Tilastokeskus (2010), Asuntojen vuokrat 2010, 1. neljännes.
http://www.stat.fi/til/asvu/2010/01/asvu_2010_01_2010-05-07_fi.pdf. Luettu 3.10.2010.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2002), Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki.
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Vaattovaara, Mari (1998), Pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Vaattovaara, Mari & Vuori, Pekka (2002), Väestörakenteen ja alueellisen eriytymisen vaikutus Helsingin veropohjaan. Tutkimuskatsauksia 2002:2. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Väliverronen, Esa (1996), Ympäristöuhkan anatomia: tiede, mediat ja metsän sairaskertomus.
Jyväskylä. Gummerus.
Waris, Heikki (1934), Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle II.
Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Oy.
Ylä-Anttila, Tuomas (2010), Politiikan paluu. Globalisaatioliike ja julkisuus. Tampere. Vastapaino.
Åhrén, Per (2004), Housing allowances. Teoksessa Lujanen, Martti (toim.) Housing and Housing Policy in the Nordic Countries. Kööpenhamina. Nordic Council of Ministers.
94
Aineistona käytetyt Helsingin Sanomien artikkelit
Pääkirjoitus-osion artikkelit
Asuntopolitiikkaa käsittelevät pääkirjoitukset vuodelta 2005 Energia-avustuksia omakotitaloille (19.7.2005)
Vieraskynä: Asumiskulujen omavastuu syytä poistaa toimeentulotuesta (25.7.2005) Kuka puolustaa pääkaupunkiseutua? (4.8.2005)
Lokakuun 1. on yhteistyön päivä (21.9.2005) Kiinteistöverolla puuhastelua (27.9.2005) Suur-Helsinki tuloillaan (9.11.2005)
Asunto-ohjelma ratkaiseva Helsingin kehitykselle (5.12.2005) Asuntopolitiikkaa käsittelevät pääkirjoitukset vuodelta 2006 Ajatus Suur-Helsingistä elää entistä vahvempana (4.1.2010) Suur-Helsinkiin on syytä suhtautua varauksin (13.1.2006)
Pääkaupunkiseutu keskittyy nyt yhteistyön syventämiseen (6.2.2006) Kaavoitusta nopeammaksi valituksia karsimalla (15.3.2006)
Helsingin harava-hanke takertelee (25.5.2006)
Maallemuuton lisääntyminen on viesti kaupungeille (16.6.2006) Työmarkkinoiden toimivuus on monen asian yhteispeliä (18.8.2006) Asuntopolitiikkaa käsittelevät pääkirjoitukset vuodelta 2007 Tonttikauppaa valtion malliin (31.1.2007)
Kuntauudistus vaatii patistamista (25.4.2007)
Asunto-ohjelmien sijaan nyt tarvitaan tekoja (5.6.2007) Asuinkunnan valinnalla kohennetaan elämänlaatua (1.7.2007)
Seutusuunnitelma askel kohti yhdistyvää pääkaupunkiseutua (9.7.2007) Asuntopolitiikka menossa täysin väärään suuntaan (26.8.2007)
Pieniä asuntoja liikaa ja liian vähän (8.9.2007) Yhteistyö hakusessa (11.11.2007)
Helsingin seutu pian vaikeuksissa (4.12.2007) Yhteinen yleiskaava liian hidas keino (13.12.2007)
Metropolipolitiikassa odotetaan siirtymistä sanoista tekoihin (15.12.2007) Odotettu liikahdus asuntopolitiikassa (19.12.2007)
Lupauksia antava asunto-ohjelma (21.12.2007)
Asuntopolitiikkaa käsittelevät pääkirjoitukset vuodelta 2008 Kerava testaa seuraavaksi valtion tonttipolitiikkaa (31.1.2008) Ei uusia verorälssejä (23.2.2008)
Saamaton Helsinki päästi vuokra-asuntopulan pahaksi (9.5.2008) Tavoitteet ja keinot Helsingissä (15.10.2008)
Helsingin on tarjottava erilaisia asumisratkaisuja (28.11.2008)
95
Asuntopolitiikkaa käsittelevät pääkirjoitukset vuodelta 2009
Sosiaalisuudella oltava sijansa tilapäisessä asuntopolitiikassa (13.1.2009) Kaavoitetut tontit saatava myyntiin (10.2.2009)
Helsingin seutu käänsi vuokra-asunnot nousuun (25.5.2009) Helsingin ei pidä tyytyä asumisen ahtauteen (30.8.2009) Koulujen eriytyminen estettävä (26.10.2009)
Vieraskynä: Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muutetaan usein pakon edestä (5.11.2009) Vieraskynä: Asuminen on kallista eikä muuksi muutu (16.11.2009)
Vieraskynä: Koulujen eriytyminen ei johdu maahanmuutosta (27.11.2009) Kolumni: Kunnan maa kohtuullistaa maan hintaa (13.12.2009)
Kaupunki-osion artikkelit
Kaupunki-osion asuntopolitiikkaa käsittelevät artikkelit vuodelta 2005 Helsingin väistyvä valtuusto säästi itsensä historiaan (2.1.2005)
Pajunen jatkaa Helsingissä vallan huipulla (3.1.2005)
Keski-Uudenmaan kunnat höllensivät yhteistyökantojaan (19.2.2005) Helsingin seutu pudonnut kasvavien kaupunkialueiden joukosta (8.3.2005)
”Valtio kohtelee Vantaata väärin” (20.3.2005) Vantaan asuntostrategia (4.4.2005)
Vantaa haluaa palvelut myös uusille asuinalueille (4.4.2005) Mitä Helsinki voisi tehdä pitääkseen lapsiperheet? (4.8.2005)
Kaupungin asuntoasiain päällikkö: Helsinkiläisiä ei pidä suosia asuntojonoissa (15.9.2005) Viron rikkailla on suljettuja paratiiseja (16.9.2005)
Demarit ja vihreät nokittelivat Helsingin ensi vuoden budjetista (3.11.2005) Lehtipuu kasvoi nopeasti vihreiden kestopoliitikoksi (8.11.2005)
Kimmo Kiljunen perää metropolialueen hallintoa (14.11.2005)
Helsingin itse rahoittamat vuokra-asunnot saivat kannatusta valtuustossa (1.12.2005) Kaupunki-osion asuntopolitiikkaa käsittelevät artikkelit vuodelta 2006
Ei taida tulla liitosta (22.1.2006)
Espoon valtuusto karsasti kuntaliitosaikeita (31.1.2006) Vihreät eivät rakentaisi Sipoonkorpeen (5.2.2006)
Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä ehkä selvitys 2008 (11.2.2006) Ministeri Manninen kritisoi Helsingin omaa aravajärjestelmää (5.5.2006) Työryhmä tutkii Kehäradan vaihtoehdot (27.6.2006)
Valikoivaa asuntopolitiikkaa (10.10.2006)
Kokoomus arvosteli vasemmistoa arkuudesta ostaa yksityisiltä (2.11.2006) Hallitukselta lupa Kehäradan rahoitusneuvotteluihin (9.11.2006)
Metropolipolitiikkaa tarvitaan (4.12.2006) Laatuasuntoja hyvätuloisille (18.12.2006)
Valtuutetut eivät halua romuttaa Helsingin hitas-järjestelmää (22.12.2006) Lopettakaa jo tämä kyttäys! (22.12.2006)
96
Kaupunki-osion asuntopolitiikkaa käsittelevät artikkelit vuodelta 2007 Lipponen: Kaupungin ei pidä olla kuin Nurmijärvi tai Detroit (2.2.2007) Metropoliohjelmalle kyllä, Helsinki-ministerille ei (3.2.2007)
Kuuma-kunnat suunnittelevat yhteistä sairaankuljetusta (8.2.2009)
Vuokra-asuntojen rakentaminen romahti pääkaupunkiseudulla (22.2.2009) Asuntoja avainhenkilöille (22.2.2009)
Matti Vanhanen: Kiinteistövero ei pure kaupunkiseudulla (28.2.2007) Helsingin seudun yritykset pelkäävät jo työvoimapulaa (6.3.2007) Tutkijat: Ongelmat eivät hellitä Itä-Helsingistä (9.3.2007)
Pääkaupunkiseutu haluaa houkutella hyviä tyyppejä (7.4.2007)
Uusi asuntoministeri liittäisi yhteen Helsingin, Espoon ja Vantaan (4.5.2007)
”Neljä viisasta” etsivät ratkaisua asunnottomuuteen (22.5.2007)
”Pyhää on vain päämäärä, eivät keinot” (2.6.2007)
Työikäisten määrä romahtaa pääkaupunkiseudulla pian (17.6.2007) Hus hommiin vaan, asuntoministeri Vapaavuori! (21.8.2007) Vantaa vetoaa hallitukseen kehäradan puolesta (29.8.2007)
Valtio ja Helsingin seutu yhdessä ratkomaan asumisen ongelmia (30.8.2007) Kauppakamari haluaa pienasuntoja Helsinkiin (5.9.2007)
Asuntopolitiikka laski Helsingissä kengilleen (15.9.2007)
Työryhmä: Pitkäaikaisasunnottomien asuntoloista pyrittävä eroon (18.10.2007) Kaupunginjohtajat vaisun myönteisiä yhteiselle yleiskaavalle (11.12.2007) Valtiolta luvassa avustusta vuokra-asuntojen rakentamiseen (14.12.2007) Asuntoministeri Vapaavuori moittii Helsingin asuntomääräyksiä (15.12.2007) Sopimus allekirjoitetaan keväällä (18.12.2007)
VTT: Histan rakentaminen aiheuttaisi ennätykselliset liikenteen päästöt (22.12.2007) Kaupunki-osion asuntopolitiikkaa käsittelevät artikkelit vuodelta 2008
Helsingin seutu lisää asuntorakentamista, 1. ja 2. painos (8.1.2008) Hallitus tukee Helsingin seudun asuntotuotantoa (31.1.2008) Lisää asuntoja! Ei vaineskaan (15.2.2008)
Ministeriys muutti oikeiston kellokasta (3.5.2008)
Kaupunginhallituksen jäsenet myönteisiä uusille tukiasuntoloille Helsingissä (27.5.2008) Kaupunkisuunnittelu ei piittaa todellisuudesta (28.8.2008)
Helsinki ei myy vuokra-asuntojaan (31.8.2008)
Demareiden Rahkonen ei lähde ehdolle kuntavaaleihin (31.8.2008) Helsingin demariehdokkaista puolet uusia (2.9.2008)
Meurman suunnitteli ja suojeli Puu-Käpylää (14.9.2008) Kysely: Vuokra-asunnot yhteishakuun (1.10.2008)
Suurin osa helsinkiläisistä kannattaa tiivistä asuntorakentamista, 1. ja 2. painos (10.10.2008) Evankeliumiyhdistyksen Lutherkirkon kirkkosaliin tuli yökerho (12.10.2008)
Kaupunki-osion asuntopolitiikkaa käsittelevät artikkelit vuodelta 2009
Ehdotus: pääkaupunkiseudulle yhteinen vuokratalojen rakentamisohjelma (21.3.2009) Asuntoministeriltä lähti ryhtikirje Helsingin seudun kunnille (23.5.2009)
Voiko häpeäpaalusta rakentaa taloja (23.5.2009) Helsinki aikoo häätää talonvaltaajat (8.9.2009) Opiskelijat keskeyttivät Vapaavuoren (25.9.2009)
97
Helsingin virkamiehet hakevat oppia Tukholman maahanmuuttajalähiöistä, 1. ja 2. painos (26.11.2009)
Helsinki ihmettelee ministerin halua rajoittaa maahanmuuttajaoppilaiden määrää (28.11.2009)
Kuva- ja taulukkoluettelo
Kuvat
Kuva 1. Viiden suurimman seitsemänä päivänä viikossa ilmestyvän päivälehden levikit vuonna 2008
Kuva 2. Valtion tukemat uusien asuntojen rakennushankkeet Suomessa prosentteina kaikista rakennushankkeista
Taulukot
Taulukko 1. Aineisto ilmestymisvuoden ja lehden osion mukaan luokiteltuina