4. HANKKEEN KUVAUS
4.3 Liitännäistoiminnot Suomessa Yleistä
4.3 Liitännäistoiminnot Suomessa
Kuva 4-25. Liitännäistoiminnot Kotkan satamassa.
4.3.2.1 Pinnoituslaitoksen ja varastoalueen toiminta
Kotkan pinnoituslaitoksessa pinnoitetaan 110 000 putkea alkaen vuoden 2017 ensimmäiseltä neljännekseltä, ja laitos jatkaa toimintaansa vuoden 2019 kolmannelle neljännekselle. Kotkan pinnoituslaitoksen arvioitu materiaalien käyttö esitetään taulukossa 4-6.
Taulukko 4-6. Materiaalien käyttö Kotkan pinnoituslaitoksessa.
Materiaali Tonnia / putki Putkien määrä Tonnia yhteensä
Putki 10,0 110 000 1 100 000
Rautamalmi 8,31 110 000 914 100
Sementti 2,41 110 000 265 100
Hiekka 2,68 110 000 294 800
Yhteensä 23,4 2 574 000
Venäjällä valmistetut, polyeteenimuovilla esipinnoitetut putket pinnoitetaan betonin ja rauta-malmin seoksella Wascon (Wasco Coatings Europe BV) Kotkan pinnoituslaitoksessa niiden painon lisäämiseksi. Putket ne varastoidaan myöhempää kuljettamista varten joko suoraan putken-laskualuksille tai Hangon tai Karlshamnin välivarastoon.
Pinnoitettavat putket kuljetetaan valmistuspaikoilta junalla suoraan pinnoituslaitokseen.
Betonipinnoitemateriaalit, kuten sementti ja hiekka, toimitetaan pinnoituslaitokseen pääosin paikallisista lähteistä. Rautamalmi kuljetetaan laivoilla kansainvälisiltä toimittajilta esimerkiksi rahtialuksilla Etelä-Afrikasta Kotkaan. NSP2-hanke jäljittää rautamalmin alkuperän ennen toimittajan hyväksymistä. Näin varmistetaan, että kaivostoiminnot ovat työvoimaa, turvallisuutta ja ympäristöä koskevien vahvistettujen standardien mukaisia, joihin NSP2-hanke on sitoutunut.
Seuraavassa taulukossa 4-7 on yhteenveto arvioidusta materiaalikuljetuksista pinnoituslai-tokseen.
Taulukko 4-7. Materiaalikuljetukset Kotkan pinnoituslaitokseen.
Materiaali Tonnia
yhteensä
Kuljetus-menetelmä Kuorma/kuljetus Kuljetusten
määrä Kuljetuksia keskimäärin
Putki 1 100 000 Juna 5 putkea/vaunu
300 putkea/juna 2 200 vaunua
370 junaa 1 juna kahden päivän välein Rautamalmi 914 100 Laiva 50 000 t/alus 19 alusta 1–2 alusta/kk
Sementti 265 100 Tiekuljetus, paikallinen (tai
juna) 20 t/rekka 12 050 rekkaa 20 rekkaa/vrk Merihiekka 294 800 Laiva,
paikallinen 7 000 t/alus 44 alusta 2 alusta/kk
Esipinnoitetut putket siirretään vastaanottoalueella olevaan halliin siltanosturilla. Putket pestään sisältä ja ulkoa lämpimällä vesisuihkulla pesutilassa. Pesuaineita ei käytetä. Pesun jälkeen putket esilämmitetään, ja niihin puhalletaan kuumaa ilmaa kuivumisen nopeuttamiseksi. Kun putket ovat kuivia, ne siirretään tarkastusasemalle, jossa niiden kunto tarkastetaan silmämääräisesti mahdollisten laatu- ym. virheiden havaitsemiseksi. Hyväksytyt putket numeroidaan ja siirretään joko asennusalueelle tai anodien lisäysalueelle.
Putkiin asennetaan teräsverkko verkon asennusalueella. Verkon koko määrätään aiemmalta asemalta saatujen tietojen perusteella. Anodiputkien puoliverkot siirretään anodien asennus-alueelle kuljettimella. Kuljettimilla verkkoa pitelevät muovikiinnittimet asennetaan putkien päälle.
Anodit painetaan putkia vasten painemittarin avulla, minkä jälkeen ne hitsataan ja kiinnikkeet juotetaan kiinni. Väleihin lisätään polyuretaania.
Verkoilla varustetut putket asennetaan lopuksi päällystysvaunuihin, joissa ne kulkevat betonipinnoitusyksikön läpi (kuljetin ja rummut). Putkien pinnat kostutetaan niiden yläpuolelle asetetuilla ruiskutussuuttimilla. Putkiin kiinnittymätön betoni putoaa kuljettimille, jotka palauttavat sen betoninsekoitusjärjestelmän kautta takaisin käsiteltäväksi.
Putkenpurkuvaunut siirtävät pinnoitetut putket poistoalustalle viimeistelyä varten ja sieltä edelleen kovettumisalueelle ja lastausasemalle kuorma-autoihin lastattaviksi. Kovettumisalueita lämmitetään höyryllä, mikä tehostaa pinnoitteen kuivumista.
Pinnoituslaitokseen ja varastoalueisiin liittyvä maaliikenne on rajallista. Tarkoituksena on varastoida putkia mahdollisimman lähellä laituria niin, että kuljetusetäisyydet ovat mah-dollisimman lyhyitä. Putkien käsittely varastoalueilla tapahtuu nostureilla, etukuormaajilla, kurottajilla ja trukeilla. Satamanosturit lastaavat putket uudelleen varastoalueelta putken-kuljetusaluksiin.
Maalla suoritettaville toimille (lähinnä putkien varastointi) varattu kokonaisalue Mussalon logistiikka-alueella on noin 60 hehtaaria.
Pinnoitusprosessissa syntyy mm. ylijämäbetonijätettä. Betonijäte on inerttiä ja sitä voitaisiin mahdollisesti käyttää täyttömateriaalina maanrakennuksessa. Puujäte, teräsromu, paperi ja pahvi viedään kierrätyskeskuksiin. Vaaralliset jätteet (esim. voiteluöljyt) viedään kierrätyskeskuksiin tai hävitetään asianmukaisen luvan omaavan yrityksen toimesta. (Wasco Coatings Finland Oy 2016)
Kotkan pinnoituslaitokselle tarkastellut optiot
Hankkeen logistiikkakonseptia kehitettäessä tarkasteltiin optioita Kotkalle. Pinnoituslaitosten ja varastoalueiden sijainnit on valittu analysoimalla perusteellisesti useita eri tekijöitä. Tarkoituksena on vähentää kuljetustarvetta maalla ja merellä ja näin ollen minimoida ympäristövaikutukset. Lähimmät optiot pinnoituslaitokselle ovat Leith (Skotlanti) ja Mo i Rana (Norja), kuva 4-26.
Kotka sopii erinomaisesti hankkeen logistiikkakeskukseksi. Kotkasta voidaan toimittaa pinnoitettuja putkia ja kiviainesta putkilinjan itäisen osan rakentamista varten. Lähimmät vastaavat pinnoituslaitokset, joissa on riittävä kapasiteetti ja jotka voitaisiin saada nopeasti käyttöön, sijaitsevat Leithissä (Skotlannissa) ja Mo i Ranassa (Norjassa). Kuljetusetäisyydet Leithistä ja Mo i Ranasta Itämerelle ja Suomenlahdelle ovat kuitenkin paljon pitempiä kuin Kotkasta.
Leith. Bredero Shawn Leithin laitos on täyden palvelun pinnoituslaitos, jossa on suuret pinnoitus- ja varastointikapasiteetit. Laitoksessa voidaan käyttää korroosiota estäviä sisäpinnoitteita sekä betonipinnoitteita. Laitos voi siten palvella useita hankkeita samanaikaisesti. Laitos perustettiin vuonna 1972, ja siellä on pinnoitettu yli 15 000 kilometriä putkea, ts. suurin osa Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjanmeren alueen betonipinnoitetuista ja eristetyistä putkista. Pinnoitetut putket kuljetetaan merelle putkilinjalle Leithin sataman kautta.
Mo i Rana. Wascon betonipinnoituslaitos Mo i Ranassa, Norjassa, palvelee Euroopan markkinoita ja etenkin Pohjanmeren, Norjanmeren ja Barentsinmeren ympärillä olevia alueita. Tämä suuren kapasiteetin betonipinnoituslaitos, jossa putkia suojataan korroosiolta, on suunniteltu toimimaan napapiiriä lähellä olevissa sääolosuhteissa. Laitos ja sen laajat varastoalueet sijaitsevat Mo i Ranan satama-alueella olevassa Mo-teollisuuspuistossa.
Sijaintipaikkojen väliset etäisyydet (km):
Hanko Kotka Pietari
Kotka 260 - -
Leith 2 080 2 270 2 430
Mo i Rana 2 590 2 800 3 000
Putkien kuljetuksesta aiheutuvat CO2-päästöt eri pinnoituslaitosvaihtoehdoissa:
CO2-päästö tonneina
Kotka 46 400
Leith 524 200
Mo i Rana 650 300
Putket kuljetetaan Kotkaan suoraan junalla. Pinnoituksen jälkeen ne kuljetetaan aluksilla merellä oleviin asennuspaikkoihin. Leithiin ja Mo i Ranaan putket kuljetettaisiin ensin aluksilla Pietarista ja pinnoituksen jälkeen takaisin aluksilla Suomenlahdelle. Laivakuljetuksen päästövertailussa selviää, että Leith aiheuttaa 11 kertaa suuremmat CO2-päästöt ja Mo i Rana vastaavasti 14 kertaa suuremmat päästöt kuin Kotkassa sijaitseva pinnoituslaitos, joten ne eivät ole ympäristöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta varteenotettavia sijaintipaikkoja. Lisääntyvä laivaliikenne lisää myös mahdollisten törmäysten ja vuotojen riskiä.
Kuva 4-26. Kotkan pinnoituslaitoksen mahdollisten optioiden sijainnit: Leith ja Mo i Rana.
4.3.2.2 Kiviaineksen otto, kuljetus ja varastointi
Kuten edellä on mainittu, Suomen ja Venäjän merenpohjan muokkaustoimenpiteisiin tarvittava kiviaines voidaan hankkia Suomesta riippuen kansainvälisestä kilpailutuksesta. Kiviaineksen määräksi arvioidaan 2 660 000 m3 (4 260 000 tonnia).
Nord Stream -hankkeen aikana käytettiin vain neitseellistä kiviainesta, mikä on mahdollista myös Nord Stream 2 -hankkeessa. Nord Stream 2 on laatinut selvityksen mahdollisista kiviaineksen ottopaikoista Kotkan alueella. Kyseinen selvitys on liitetty kiviaineksen kasauksesta vastaaville alihankkijoille toimitettuun tarjouspyyntöaineistoon. Lisäksi Nord Stream 2 -hanke on pyytänyt kiviaineksen kasauksesta vastaavaa alihankkijaa arvioimaan muista Suomen hankkeista peräisin olevan sivukiven käyttömahdollisuuksia. Kiviaineksen käsittelytarve (esim. murskaus) tulee tällöin arvioida, jotta kiviaines täyttää materiaalille asetetut vaatimukset. Ennen sivukivima-teriaalin valintaa ja käyttöä tulee testauksin varmistaa, että materiaali täyttää kaikki hankkeen asettamat vaatimukset. Mahdollisia sivukiviaineksen lähteitä ovat Etelä-Suomen suuret infra-struktuurihankkeet.
Koska kiviaineksen lähteitä ei vielä tiedetä, seuraavissa luvuissa arvioidut vaikutukset perustuvat olettamukseen, että kiviaines hankitaan samoista ottopaikoista kuin NSP-hankkeessa. Nämä ovat:
x Rudus Oy, Kotka (enimmäisottomäärä: yhteensä 11 000 000 m3, vuosittain 1 300 000 m3) x Destia Oy, Pyhtää (enimmäisottomäärä: yhteensä 480 000 m3, vuosittaista määrää ei ole
mainittu ottoluvassa)
Tyypillinen kiviaineksen otto ja murskaus käsittää seuraavat vaiheet:
x pintamaan poisto (usein muodostamalla meluvalleja louhoksen ympärille) x louhinta (poraus, räjäytys, rikotus)
x murskaus ja seulonta x haittojen vähentäminen x murskeen varastoalue x kuljetus
Murskattu kiviaines kuljetetaan ottopaikoilta tai muista kiviaineslähteistä Mussalon satamaan.
Kuljetukset hoidetaan todennäköisimmin autokuljetuksin. Kuorma-auton kapasiteetti on noin 40 tonnia. Aikaisemman kokemuksen perusteella kuljetuksiin voidaan käyttää 13–15 kuorma-autoa.
Työskentelyajan arviointi on vaikeaa, mutta se voisi mahdollisesti olla enintään 16 tuntia päivässä, viisi–kuusi päivää viikossa. Kiviaineksen kuljetusten arvioidaan kestävän noin 18 kuukautta.
Kiviaines kuljetetaan oletettavasti ottopaikoilta Heinsuontietä pitkin valtatielle 7 (E18) ja edelleen teitä 15 (Hyväntuulentie) ja 355 (Merituulentie) pitkin Mussaloon. Keskimääräinen vuorokausi-liikenne (raskas vuorokausi-liikenne) on noin 600 kuljetusmatkaa.
Yhteysviranomainen on suositellut arvioitavaksi mahdollisuutta kuljettaa kiviaines rautateitse.
Vaikka satamaan on rautatieyhteys, ottopaikat eivät sijaitse rautatien varrella. Lisäksi mah-dolliset ottopaikat sijaitsevat melko lähellä (n. 15 kilometrin päässä) oletetusta satamasta (Kotkan Mussalo). Siten rautatiekuljetus ei ole järkevä logistiikkaratkaisu.
Mussalon satamassa kivimurska varastoidaan laiturille. Varastossa olevan kiviaineksen määrä voi enimmillään olla 250 000 tonnia (160 000 m3).
Varastosta kiviaines kuljetetaan merelle tarvittaviin kohtiin kiviaineksen laskuun käytettävillä aluksilla. Kiviaines lastataan suoraan laiturilta yhdellä tai useammalla kuljettimella. Arvioitu lastausnopeus tulee olemaan 1000–2000 tonnia tunnissa. Alukset on kiinnitetty lastauksen aikana satamaan puolesta päivästä yhteen päivään.
Laivaukset pinnoitustehtaalta Hangon Koverharin varastoalueelle 4.3.3
Pinnoitetut putket laivataan Kotkasta rahtilaivoilla olemassa olevia laivaväyliä pitkin Hangon Koverharin varastoalueelle. Noin 62 000 putkea kuljetetaan Koverhariin, mikä tarkoittaa noin 310 laivausta 11 kuukauden aikana.
Maa-alueella tapahtuvat toiminnot Hangon Koverharissa 4.3.4
Hangon Koverharin toimintoihin kuuluu pinnoitettujen putkien varastoalue. Yhteensä noin 62 000 putkea varastoidaan nykyisen Koverharin sataman alueella. Satama tarjoaa riittävät laituripaikat (1 purkulaituri + 2 lastauslaituria) ja varastoalueet hankkeen tarpeisiin. Enintään 20 hehtaarin varastoalueet sijaitsevat Koverharin satamassa ja teollisuusalueella (entisen terästehtaan alueella). Toiminnot Hangon Koverharissa ajoittuvat suunnitelmien mukaan vuoden 2017 toisesta neljänneksestä vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen.
Pinnoitetut putket puretaan aluksista varastoalueelle satamanostureilla. Putkien käsittely varastoalueilla tapahtuu nostureilla, etukuormaajilla, kurottajilla ja trukeilla. Satamanosturit lastaavat putket uudelleen varastoalueelta putkenkuljetusaluksiin.