• Ei tuloksia

3. Kungfutselaisuus etiikkana: hyveet yhteiskunnan moraalisena perustana

3.4 Li eli säädyllinen käytös ja ulkoinen olemus

Rituaaliksi, riitiksi ja etiketiksi käännetty termi li on kungfutselaisista käsitteistä kenties väärin ymmärretyin länsimaisen yleisön piirissä. Vanhojen rituaalien ja perinteiden tarjoamien ulkoisen ja pysyvän koodiston sijaan Kungfutsen muotoilema käsite tarkoitti pikemminkin moraalisista periaatteista kumpuavaa tilannekohtaista käyttäytymistä.279 Hyveellisen ihmisen tuli normaalisti noudattaa sosiaalisia riittejä, mutta tietyissä olosuhteissa moraalisen agentin tuli poiketa perinteestä ja löytää oikea toimintatapa älyllisen itsereflektion turvin.280 Ulkoisen toiminnan ja sisäisen moraalisuuden välillä tuli aina olla vankka yhteys, sillä säädyllisyys oli sisäisen moraalinen ulkoista ilmaisemista. Yhteisten sosiaalisten tapojen harjoittaminen – tiedostetusti tai tiedostamatta – ylläpiti ihanteellista yhteiskuntaa. Li kungfutselaisena käsitteenä viittasi varsinaisten seremonioiden sijaan enemmänkin arkipäiväisiin tekoihin. Sillä oli kuitenkin myös yhteys kungfutselaisen yhteiskunnan harjoittamiin rituaaleihin.281

Li merkitsi suppeammassa merkityksessä ihmisen ymmärrystä oikeasta sosiaalisesta ja poliittisesta järjestyksestä, joka toimi elintärkeänä perustana oikeanlaiselle hallinnolle.

Hyveellisen ihmisen tuli harjoittaa tilannekohtaista säädyllisyyttä eli noudattaa ja ylläpitää epätasa-arvoisia sosiaalisia statuksia ja rooleja.282 lin suppea merkitys korostui ajan myötä sen myöhemmässä harjoittamisessa, joka johti usein tilannesidonnaisen itsetutkiskelun sijaan ulkoiseen ja opittuun säädyllisyyteen. Kehityskulun tuloksena kungfutselaisessa yhteiskunnassa käytöksellä ja ulkoisella olemuksella oli suuri merkitys, sillä ihmisen odotettiin toiminnassaan aina harjoittavan säädyllisyyttä oman

279 Goldin 2010, 20–23. Goldinin mukaan li on ihmisen tilanteeseen valitsema toimintatapa, joka on kuin moraalisten laskelmien loppusumma.

280 Yu 2007, 28–9.

281 Rainey 2010, 38–41. Myös riitteihin viitataan termillä li, sillä Kungfutse määritteli uudelleen vanhan käsitteen.

282 Rosenle 2006, 74–5.

sosiaalisen roolinsa mukaisesti.283 Keskityn analyysissani juuri tähän lin suppeampaan merkitykseen eli hahmojen ulkoiseen olemukseen ja yhteiskunnassa vallitsevaan etiketin ihanteeseen. Valintaani ohjaa tutkimani kysymys siitä, miten romaanin hahmot toteuttavat kungfutselaisia hyveitä.284

Säädyllisyyden ulkoiset muodot ovat selkeästi esillä romaanissa, joka keskittyy usein kuvaamaan suurimmaksi osaksi julkisessa ympäristössä tapahtuvaa hahmojen välistä virallista vuorovaikutusta. Ennen varsinaista dialogiaan hahmojen todetaan suorittavan vaaditut muodollisuudet:

” – – He recognized Zhang Liao. “You come as an adversary, I presume,” Lord Guan called to him as he approached. “No,” Liao replied “I come in respect of our long-standing friendship.” The envoy threw down his sword and dismounted. The formalities concluded, the two men sat together at the summit.285

Hahmojen käyttäytymistä ohjaa muutamassa kohtauksissa kungfutselaisten suhteiden määräämä hierarkia tai julkisessa käyttäytymisessä noudatettava protokolla.286 Tämä tulee esille esimerkiksi kohtauksessa jossa jousimiehenä toimiva Guan Yu haluaa haastaa vastustajan kenraali Hua Xiongin. Juhla-aterialle kokoontunut aatelisto on pöyristynyt ehdotuksesta, mutta henkilökohtaista kyvykkyyttä arvostava Cao Cao saa nämä suostumaan protokollaa rikkovaan ehdotukseen.287

Edellä mainittujen sisältöjen vähäinen lukumäärä selittynee samasta sosiaalisesta ryhmästä muodostuvalla hahmokaartilla. Käytännössä kaikki teoksen keskeiset hahmot kuuluvat aatelistoon, korkeaan virkamiehistöön tai armeijan johtoon, jotka eivät jaa julkista tilaa kansan tai alaistensa kanssa.288 Romaanin kohtauksien ympäristöt noudattavat ajanjaksolle tyypillistä kaupunkirakennetta, jossa hallintorakennukset ja

283 Huotari ja Seppälä 1990/2005, 195.

284 Myös rituaalin merkitys arkipäiväisinä tekoina jää tarkastelun ulkopuolelle, sillä nämä eivät tule romaanin kirjoitustyylissä esille.

285 TK, 301, Vastaavanlaisia kuvauksia ovat TK, 353, 377, 462, 506, 523, 582, 598, 802, 870, 1034 ja 1216.

286 TK, 64–5 ja 970.

287 TK, 65.

288 TK, 145, 436, 455, 457, 474, 557, 604–5, 631, 918, 923, 942, 1011–2, 1089 ja 1163. Romaanin kerronta nostaa erikseen esille ne harvinaiset tilanteet, joissa hahmot toimivat toisin. Ks. TK, 1308, jossa komentaja on henkilökohtaisella käynnillä armeijansa leirissä.

hallinnon edustajat olivat erotettuina muun väestön asuinalueista.289 Three Kingdoms kuvaa tällä tavoin säädyllisyyteen liitettyjä tilojen ja ympäristöjen muodostamia sosiaalisia rajoja kungfutselaisessa yhteiskunnassa.

Vakiintuneiden tapojen harjoittaminen on keskeisessä osassa säädyllisyyden kuvastossa.

Tarinan käänteissä hahmot noudattavat esimerkiksi kohteliaisuuteen kuuluvaa tapaa vedota sairastumiseen, kun he eivät halua tavata jotakuta.290 Samankaltaisia etiketin vaatimia tapoja ovat myös rituaaliset lahjat, joita silloin tällöin tarjotaan hyvinä eleinä esimerkiksi liittolaisille.291 Kungfutselainen yhteiskunta näyttäytyy säädyllisyyden kuvausten kautta usein joustamattomalta ja sosiaalisesti jyrkkärajaiselta. Tätä korostavat esimerkiksi kohtaukset, joissa keisarin tai aluehallitsijan hovi noudattaa näytösluontoisesti symbolista rooliaan. Tällöin hovin jäsenien virallisen valtahierarkian mukaiset käyttäytymismallit peittävät todelliset vallankäyttäjät.292 Toisaalta romaani sisältää myös useita kuvauksia voimakkaan alamaisen todellisen valta-aseman näkymisestä traditioiden ja protokollan kustannuksella.293

Vaikka säädyllisyyden ihanteen noudattaminen onkin romaanissa usein joustamatonta, ei sen sisältämiä normeja aina esitetä universaaleina. Esimerkiksi hallitsijat ohittavat tapaetiketin aika ajoin osoittaen täten kunnioitusta alamaistansa tai vierastansa kohtaan:

”Lu Su was first to be received. Sun Quan dismounted to welcome him, and Lu Su flung himself to the ground in ritual prostration. All the commanders were amazed by Sun Quan’s extraordinary deference. Sun Quan invited Lu Su to remount and the two rode side by side.294

Muutamat romaanin hahmot haastavat myös avoimesti säädyllisyyden normeja käyttäytyen provosoivasti esimerkiksi hoveissa. Etiketin rikkomisella on kuitenkin rajansa etenkin silloin kun loukattuna on kungfutselaisen suhteen korkeampi

289 Lewis 2007, 75–77. Qin- ja Han-kausien kaupungeista ks. Lewis 2007, 75–101.

290 TK, 110, 526, 621, 727, 893, 1284, 1309, 1378 ja 1431.

291 TK, 431, 452, 501, 628, 633, 894–5 ja 1313.

292 TK, 118–9, 172, 937, 1023, 1311, 1318, 1322, 1433 ja 1344–5.

293 TK, 49, 51, 93–4, 698, 726–7, 812–13, 1318 ja 1323.

294 TK, 623. Samankaltaisia kuvauksia ovat TK, 218, 362, 623, 657, 916 ja 1088.

osapuoli.295 Teoksen hahmoilla on myös muutamissa kohdissa eriäviä näkemyksiä siitä, mikä on säädyllistä.296 Tämänkaltaisia arvokonflikteja esitetään romaanissa kuitenkin vain harvakseltaan, joka korostaa kungfutselaisen säädyllisyyden nauttimaa laajaa hyväksyntää kuvatussa yhteiskunnassa.

Romaanin perustavat elokuvat tuovat säädyllisyyden noudattamisen muodot esille muutamissa kohtauksissaan, joissa esimerkiksi kuvataan hovien muodollisuuksia puhutteluineen ja arvohierarkioineen.297 Elokuvien tarinat sisältävät kuitenkin kungfutselaisen yhteiskunnan muodollisuutta ravistelevia piirteitä. Rajaa madalletaan hallitsijoiden ja alamaisten tilojen välillä esimerkiksi kohtauksissa, joissa hallitsijat esiintyvät alamaistensa kanssa leireissä ilman virallista protokollaa.298 Etenkin Lost Bladesman korostaa mielenkiintoisella tavalla keisari Xianin tapaa esiintyä toistuvasti täysin vapaamuotoisesti ja hierarkiasta välittämättä.299 Ytimekkäin kuvaus tästä on kohtaus, jossa Keisari Xian ja pääministeri Cao Cao tekevät alamaistensa kanssa yhteisiä peltotöitä. Keisari perustelee tätä toteamalla, että ”uusi aikakausi ei kaipaa vanhoja tapoja”.300

Kukin elokuvista esittää myös omalla tavallaan naisten yhteiskunnallisen aseman ja sukupuoleen perustuvan tapakulttuurin. Lost Bladesman noudattaa pääpiirteittäin romaanissa esitettyä kuvausta naisista hierarkkisten suhteiden alempina osapuolina. Red Cliff sen sijaan noudattaa romaanin kuvausta, mutta esittää Sun Lin kulttuuria haastavana naishahmona, joka muun muassa rikkoo hallitsijaveljensä käskyä osallistumalla sotaan vakoojana. Sun myös ravistelee muiden hahmojen säädyllisyyskäsityksiä suorasukaisella ja rohkealla käytöksellään.301 Poikkeavimman tulkinnan romaanista esittää Resurrection of the Dragon, joka ei tuo esille lainkaan sukupuolijakoa, vaan kääntää sen pikemminkin ympäri. Elokuvassa Wein armeijan

295 TK, 283–5, 472, 513–4, 702, 705 ja 935.

296 TK, 457, 614–5 ja 673–5.

297 RC1, RC11, RC21 ja LB6. Ks. LB6, jossa protokollan noudattaminen ja sen haastaminen nousevat esille. Guan Yu käyttäytyy protokollan mukaisesti ja kyseenalaistaa Caon seuraajien käyttäytymisen keisarin läsnä ollessa.

298 RC23, RC34 ja RD12.

299 LB7 ja LB42.

300 LB6

301 RC22 ja RC51.

ylipäällikkönä toimii naiskomentaja Cao Ying, jonka poikkeuksellisen korkeaan asemaan muut hahmot eivät kiinnitä huomiota.302

Säädyllisyyden hyveeseen liitetyt piirteet ovat käytännössä poissa pelien kuvastoista.

Kohtauksissa hahmojen käyttäytyminen on yleensä epävirallista ja toverillista riippumatta heidän välisestä suhteestaan.303 Esimerkiksi hallitsijat keskustelevat alamaistensa kanssa vailla muodollisuuksia tai hierarkkista esiintymistä.304 Ero romaaniin tulee esille myös kohtauksien tiloissa ja osallistujissa, sillä hahmot esiintyvät aika ajoin kaduilla ja toreilla eli samoissa ympäristöissä kansan kanssa.305 Esimerkiksi eräässä välinäytöksessä keisariksi kruunattu Cao Pi kuvataan esiintyvän eurooppalaisen kuninkaan tavoin koko kansalleen.306 Peleissä ei tehdä myöskään merkittävää eroa julkisessa käyttäytymisessä sukupuolten välillä.307 Harvoja lin hyveeseen löyhästi liitettäviä piirteitä ovat hoveissa hallitsijan edessä noudatettava muodollisempi käytös tai yleisesti jaettu sotilaallinen kunniakäsitys.308 Pelikulttuurin konventioita toistavissa ja pelaajayleisön odotuksiin vastaavissa peleissä ei ole sijaa sellaisille menneisyyden kuvauksille, jotka vaikeuttaisivat teosten juonellista suoraviivaisuutta tai moderneina yksilöinä kuvattujen hahmojen välistä käyttäytymistä.