2. Mestarin opetuksista yhteiskunnaksi
2.1 Kungfutsen perusajatukset ja niiden merkittävimmät tulkitsijat
Kungfutselaisuus ei ole koskaan ollut yhtenäinen tai muuttumaton oppirakennelma, maailmankatsomus tai uskonto. Kiinaksi kungfutselaiseen traditioon viitataan termillä ru (ru-koulukunta) tai ru jia (ru-opetukset), jotka viittaavat jo ennen Kong Qiuta129 eli Kungfutsea (551 – 479 eaa.) olemassa olleeseen traditioon. Nimet kungfutselaisuus (confucianism) ja Kungfutse (Confucius) ovat peräisin 1500-luvulla Kiinaan päätyneiltä jesuiitoilta, jotka olettivat virheellisesti Kungfutsen tradition perustajaksi.130 Termille ru on esitetty lukuisia alkuperäisiä merkityssisältöjä ja sen merkitykset ovat todennäköisesti vaihdelleet eri aikakausina.131 Kungfutsea pidetään tradition merkittävimpänä filosofina, mutta ei sen perustajana. Hänen kuolemansa jälkeen termiä ru käytettiin laajasta joukosta ihmisiä, jolloin sen merkitys oli lähellä lukeneistoa.132
Vain osa näistä kungfutselaisiksi kutsutuista oppineista oli Kungfutsen oppien varsinaisia seuraajia. Han-dynastiaa edeltäneet kungfutselaiset eivät muodostaneet yhtenäistä joukkoa, vaan jakautuivat eri koulukuntiin, joilla oli omat tulkintansa traditiosta. Näkemyseroistaan huolimatta, he perustivat opillisen auktoriteettinsa Kungfutsen ja menneisyyden pyhien miesten opetuksiin sekä jakoivat tietyt yhteiset perusnäkemykset. Kungfutselaiset oppineet antoivat arvoa ihmisyyden moraalisille ideaaleille, menneisyydelle, hyvälle hallinnolle, rituaaleille, musiikille, tavoille ja pukeutumiselle.133
129 Käytän jatkossa nimeä Kungfutse, koska se on kielessämme vakiintunut muoto mestarin nimelle.
130 Rainey 2010, 65. Käytän jatkossa näitä termejä, koska ne ovat kieleemme vakiintuneita. Lukijan on kuitenkin hyvä pitää mielessä kungfutselaisuuden sisältämä harhaanjohtava sivumerkitys.
131 Yao 2000/2012, 16–21. Keskustelu termin ru alkuperäisestä merkityksestä jatkuu edelleen.
132 Rainey 2010, 65–6.
133 Rainey 2010, 66–9. Keskityn luvussa kaksi ainoastaan kungfutselaisen tradition vaiheisiin Kiinassa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että traditio on kukoistanut myös muilla Itä-Aasian alueilla.
Kungfutselaisuudesta Koreassa ks. Yao 2000/2012,115–25. Japanin kungfutselaisuudesta ks. Yao 2000/2012,125–37.
Vaikka Kungfutse esitti itsensä menneisyyden pyhien miesten viisauden välittäjänä, hän määritteli itse radikaalisti uudelleen useita oman aikansa käsitteitä, joilla hän sitten perusteli omia näkemyksiään. Hän antoi uuden merkityksen muun muassa vanhempien kunnioitukselle (xiao), rituaaleille (li), ihmisellisyydelle (ren) ja rohkeudelle (young).134 Lisäksi Kungfutse esitti hyveellisen ihmisen ihanteen eli junzin135, joka oli kenen tahansa saavutettavissa menneisyyden opiskelun ja moraalisen itsekehittymisen kautta.
Hän painotti opetuksissaan käsitteiden oikeaa valintaa, mikä tarkoitti kielenkäytön selkeyttä ja rehellisyyttä sekä käsitteen sisältämän vaatimussisällön noudattamista.
Ihminen oli esimerkiksi lapsilleen vanhempi vain, jos hän täytti vanhemmuuden vaatimukset eli toimii vanhemmuuden mukaisesti.136 Lisäksi Kungfutse korosti kunnioituksen hyveen eli xiaon toteuttamista ihmisten välisissä suhteissa.137
Kungfutse etsi hyveellistä hallitsijaa ja hallintoa, jotka hallitsisivat kansan puolesta, mutta aina sen hyväksi. Menneisyyden kultaisen ajan palauttaminen vaati hyveellisiä ihmisiä, joita kasvattaisivat sekä moraalinen hallinto että junzin ja menneisyyden pyhien miesten esimerkit.138 Kungfutse viittasi opetuksissaan kohtaloon ja moraalisen tehtävän antaneeseen Taivaaseen139, mutta hän ei selittänyt suoraan, mitä sillä tarkoitti. Ihmisen tuli keskittyä kehittämään itseään ja palvelemaan yhteisöään sen sijaan, että hän käyttäisi aikaansa ylimaallisten140 asioiden selvittämiseen.141 Taivaalla on ollut myöhemmin keskeinen sija kungfutselaisessa traditiossa, jonka maailmankuvan filosofisena ytimenä voidaan pitää pyrkimystä Taivaan ja ihmisen yhdistävään harmoniaan.142 Kungfutse ei itse jättänyt jälkeensä kirjallisia lähteitä, mutta hänen
134 Rainey 2010, 23–39, 45.
135 Junzi tarkoitti herrasmiestä, joka palveli virkamiehenä ohjaten hallitsijaansa hyveeseen tai toimi nuorempien sukupolvien opettajana. Rainey 2010, 42–44.
136 Rainey 2010, 46–8. Esimerkiksi asioiden todellisen luonteen hämärtämistä sanavalinnoilla eli retoriikalla tuli Kungfutsen mukaan välttää.
137 Littlejohn 2010, 25. Kyseessä on xiaon laajempi merkitys, joka katoaa yleisessä käännöksessä vanhempien kunnioitus (filial piety).
138 Rainey 2010, 48–54. Kungfutse esitti reformistina uusia ajatuksia, mutta ei haastanut vallitsevaa poliittista järjestelmää, vaan pikemminkin puolusti sitä. Bai 1982/2002, 100–101.
139 Taivaan käsitteellä on useita eri merkityksiä kungfutselaisessa traditiossa. Maan vastakohtana se voidaan käsittää kosmoksena, universumina tai luontona. Toisaalta Taivaalla viitataan korkeimpaan ihmisen kaltaiseen voimaan, joka hallitsee materiaalista ja henkistä maailmaa. Moraalisessa kontekstissa se on moraalisten periaatteiden lähde ja ihmisen käyttäytymisen korkein valtuuttaja. Yao 2000/2012,142.
140 Käytän ylimaallista sateenvarjokäsitteenä transsendenssille, jumalalliselle ja kuolemanjälkeiselle.
141 Rainey 2010, 57–62. Kungfutse käytti myös termiä tao, mutta tarkoitti sillä eettistä, poliittista ja sivistyksellistä järjestystä.
142 Yao 2000/2012, 139–41.
kuolemansa jälkeen koottiin teos Keskustelut (Lunyu). Valtaosa tutkijoista hyväksyy kannan, jonka mukaan teoksen ensimmäisestä viidestätoista kappaleesta on mahdollista rekonstruoida koherentissa muodossa Kungfutsen filosofia.143
Kungfutsen seuraajat ja tulkitsijat joutuivat puolustamaan mestarinsa opetuksia useita eri haastajia vastaan, joita tuli muun muassa mohistien, taolaisten, strategistien ja legalistien piireistä.144 Yksi Kungfutsen puolustajista oli Mengzi (372 – 289 tai 385 – 303/302 eaa.), jota on 1100-luvulta lähtien pidetty Kungfutsen merkittävimpänä tulkitsijana. Hänen mukaansa ihmisluonto oli hyvä ja jokaisella ihmisellä oli synnynnäinen taipumus tehdä hyvää. Mengzi puolusti Kungfutsen oppeja perustelemalla niitä ihmisluonnon moraalisuudella ja ihmisen yhteydellä Taivaaseen.145 Tavoiteltava harmonia oli metafyysistä ykseyttä, jossa ihminen tunsi Taivaan ja osasi palvella sitä kehittämällä omaa luontoaan.146 Hän vei myös mestarin ajatusta ihmisten keskinäisestä kunnioittamisesta pidemmälle esittäen, että ihmisten moraalinen kukoistaminen vaati vastavuoroisten ja toisiaan täydentävien suhteiden toteuttamista.147
Mengzin näkemykset nousivat kungfutselaisuuden oikeiksi tulkinnoiksi vasta 1100-luvulla. Tätä ennen kungfutselaisuuden dominoivin näkemys oli tullut Xunzilta (n. 312 – 230 eaa.), joka oli esittänyt ihmisluonnon olevan paha ja moraalin pohjimmiltaan keinotekoista.148 Xunzi ymmärsi Taivaan luontona, joka oli ihmisen vaikutuspiirin ulkopuolella. Taivaalla ei ollut tahtoa eikä osuutta harmoniaan, vaan ihmisten onnen takasi luonnon lakien mukainen elämä.149 Hän korosti Mengzin tavoin humaanin hallinnon, yhteisön takaaman kasvatuksen ja rituaalisen käyttäytymisen merkitystä ihmisellisyyden kehittämisessä.150 Xunzin ja Mengzin opetuksien myöhempää merkitystä kungfutselaiselle traditiolle ei voi vähätellä, mutta ne olivat omana aikanaan vain yksi osa kungfutselaisten tulkintojen kirjoa.151
143 Goldin 2010, 11–12. Keskustelujen sisältämästä filosofiasta tarkemmin ks. Goldin 2010, 8–30.
144 Rainey 2010, 75, 85–86.
145 Rainey 2010, 89–104. Mengzi vei myös eteenpäin Kungfutsen poliittisia ajatuksia vahvistaen vaatimusta hyveellisistä hallitsijoista ja humaanista hallinnosta. Rainey 2010, 96–100.
146 Yao 2000/2012, 174.
147 Madsen 2008, 7.
148 Rainey 2010, 105–109.
149 Yao 2000/2012,175–6.
150 Rainey 2010, 110–113.
151 Rainey 2010, 118–9.