ID-lasten sisarukset jaettiin kahteen ryhmään, 58 -vuotiaat ja 912 -vuotiaat sisarukset.
Analyysit sisältävät tietoja 398 ID-lapsesta ja hänen perheensä kodista sekä heidän 258 sisaruksestaan.
Analyyseissä kosteusvaurio luokiteltiin kolmeen luokkaan niiden vaurioasteen mukaan: ei vauriota, pieni vaurio ja merkittävä vaurio. Jaottelu perustuu luokitukseen vaurion korjaustarpeesta ja mitattuun vaurion laajuuteen. Ei vauriota –luokkaan kuuluu korjaustarvearvion luokat 0 ja 1. Merkittävä vaurio käsitti kolme eri määritelmää: (1) korjausastearvion luokka 2 ja vaurioalue ≥ 1 m2, (2) korjausastearvion luokka 3 ja vaurioalue
≥ 0,1 m2, tai (3) korjausastearvion luokka 4 tai 5. Muut vauriot kuuluivat luokkaan ”pieni vaurio” (Pekkanen ym. 2007). Homeesta tehdyt havainnot luokiteltiin joko kolmeen (ei näkyvää hometta, homepilkkuja ja näkyvää hometta) tai kahteen luokkaan (ei näkyvää hometta ja näkyvää hometta), jos havaintoja näkyvästä homeesta oli niin vähän tutkimuskodeissa.
Tilastolliset analyysit tehtiin SAS 9.0 –ohjelmalla. Kodin kosteus- ja homevaurioiden yhteyttä astmaan ja allergisiin sairauksiin analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja Pearsonin khii neliö –testillä. Suhteelliset riskit ilmaistiin ristitulosuhteina (odds ratio) ja niiden 95 % luottamusväleinä. Aikaisemmin mainittujen sekoittavien tekijöiden suhteen vakioidut monimuuttuja-analyysit tehtiin käyttäen logistisen regressioanalyysin GEE -mallia
(generalized estimating equations), jossa otetaan huomioon riippuvat havainnot saman perheen jäsenten (ID-lapsi ja hänen sisaruksensa) välillä, kun kaikki lapset olivat yhdessä ryhmässä. Kun lapset jaettiin kolmeen ikäryhmään (IDlapset, 58 vuotiaat ja 912 -vuotiaat sisarukset) astman ja allergisen nuhan analyyseissä, käytettiin analyysissä logistista regressioanalyysiä.
5 TULOKSET
Kodin kosteusvauriokuntoarvio ja tiedot tarvittavista terveysmuuttujista löytyivät 656 lapselta (92 % kaikista mukana olleista) 398 perheestä. Näistä perheistä puolella ID-lapsista ei ollut sisarusta lainkaan mukana tutkimuksessa, 37 %:lla (n=148) yksi sisarus, 10 %:lla (n=41) kaksi sisarusta ja 2 %:lla (n=8) kolme sisarusta tai enemmän. Äidin allerginen sairaus oli yli puolella (56 %) lapsella, 10 %:lla äiti oli tupakoinut raskauden aikana, kolmasosa (33
%) asui maatilalla ja lähes puolella (47 %) oli kissa tai koira, joka pääsääntöisesti oleskeli sisätiloissa (Taulukko 1). IDlasten sisaruksia oli mukana yhteensä 258, joista 137 oli 58 -vuotiaita ja 121 912 --vuotiaita. Eniten astmaa ja allergisia sairauksia sairastavia lapsia oli 912 -vuotiaiden sisarusten ryhmässä (Taulukko 1).
N % N % N % N % N %
Sukupuoli Tyttö 199 50.0 134 51.9 73 53.3 61 50.4 333 50.8
Poika 199 50.0 124 48.1 64 46.7 60 49.6 323 49.2
5 0 0 8 3.1 8 5.8 0 0 8 1.2
Terveys- Astmaa koskaan 64 16.2 37 14.4 16 11.7 21 17.5 101 15.5
muuttujat Pysyvä astma 35 9.8 27 10.5 12 8.8 15 12.5 62 10.1
Hengityksen vinkuna 52 14.4 37 14.4 16 11.7 21 17.5 89 14.4
Allerginen nuha 40 11.1 53 20.6 29 21.3 24 19.8 93 15.1
Silmä- ja nuhaoireita 47 13.0 57 22.1 28 20.4 29 24.0 104 16.8
Atooppinen ekseema 86 24.0 82 31.9 40 29.2 42 35.0 168 27.3
Ihalaatioatopia (≥ 0.70 kU/l) 117 37.7 97 46.0 53 46.9 44 44.9 214 41.1
Sekoittavat Äiti tupakoinut raskauden aikana 59 14.8 9 3.5 6 4.4 3 2.5 68 10.4
tekijät Äidillä allerginen sairaus 218 54.8 149 57.8 76 55.5 73 60.3 367 56.0
Asuu maatilalla 117 29.4 98 38.0 59 43.1 39 32.2 215 32.8
Omistaa kissan tai koiran, joka on pääsääntöisesti sisätiloissa
N = tapauksien lukumäärä jokaisessa kategoriassa, % = prosentuaalinen osuus kategorian tapauksien lukumäärästä TAULUKKO 1. Kuvaileva taulukko tutkimuslapsista ja heidän sisaruksistaan
ID-lapset Sisarukset 5-8 v.
5.1 Kodin kosteusvaurioiden yhteys hengitysoireisiin ja astmaan
Kun tarkasteltiin kaikkia lapsia (ID-lapset ja heidän sisaruksensa) samassa ryhmässä, useat havainnot kosteusvaurioista, erityisesti lapsen makuuhuoneessa, mutta ei keittiössä tai lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa, olivat yhteydessä astmaan, pysyvään astmaan ja hengityksen vinkunaan viimeisen 12 kuukauden aikana (Taulukko 2).
TAULUKKO 2. Vakioidut ristitulosuhteet eri huoneiden kosteus- ja homevaurioiden sekä astman ja hengitystieoireiden välillä kaikilla mukana olleilla lapsilla
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 622 15.6 1 588 10.0 1 591 14.7 1
Homepilkkuja 9 22.2 1.55 (0.34, 7.08) 9 22.2 2.89 (0.60, 13.96) 9 22.2 --d
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 647 15.6 1 611 10.2 1 615 14.5 1
Kyllä 4 0 --d 4 0 --d 4 0 --d
Ei kosteusvauriota & ei hometta (ref.) 414 15.5 1 390 10.5 1 393 14.0 1
Pieni kosteusvaurio homepilkkujen
kanssa tai ilman 144 16.7 1.11 (0.65, 1.89) 135 9.6 0.88 (0.45, 1.72) 135 14.8 1.14 (0.64, 2.02) Merkittävä kosteusvaurio tai mikä
tahansa kosteusvaurio yhdessä näkyvän homeen kanssa
93 14.0 0.93 (0.44, 1.97) 90 8.9 0.80 (0.33, 1.91) 91 15.4 1.24 (0.54, 2.83)
*p-arvo < 0.05, vOR = vakioitu ristitulosuhde, LV = luottamusväli, N = tapauksien lukumäärä jokaisessa kategoriassa, ref. = referenssi eli vertailuluokka
a Vanhempien raportoima, b Lääkärin diagnosoima, c Suurin vaikeusaste määriteltiin korkeimman vaurion korjaustarpeen mukaan, d Ei voida määrittää, e Malli on vakioitu tutkimuskohortin, sukupuolen, maatilalla asumisen, äidin allergisten sairauksien, vanhempien sisarusten kumäärän, äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin ja pääsääntöisesti sisällä olevan kissan tai koiran suhteen
Astmaa koskaanab Pysyvä astmaab Hengityksen vinkuna viimeisen 12 kuukauden aikanaa
Lapsen makuuhuoneen kosteusvaurion vakavin vaikeusaste (luokka 3) oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä astmaan, pysyvään astmaan ja hengityksen vinkuun, homeen haju oli yhteydessä astmaan ja pysyvään astmaan ja homepilkut hengityksen vinkunaan (Taulukko 2). Samanlaisia, mutta pääasiassa ei-tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä oli olohuoneessa sekä muissa pääasiallisissa oleskelutiloissa (Taulukko 2).
Tarkasteltaessa koko taloa tai kosteita tiloja, ei tilastollisesti merkitsevää yhteyttä havaittu eri kosteusvaurioluokitusten ja astman, pysyvän astman ja hengityksen vinkunan välillä (Taulukko 3). Muissa sisätiloissa (kellarit, ullakot ja sisävarastot) olleet homepilkut, mutta ei näkyvä home, oli yhteydessä pysyvään astmaan ja hengityksen vinkunaan (Taulukko 3).
Astman osalta tarkasteltiin vielä ID-lapsia ja heidän 58 -vuotiaita sekä 912 -vuotiaita sisaruksia omina ryhminään (Taulukko 4). ID-lapsilla ja 58 -vuotiailla sisaruksilla saatiin samankaltaisia tuloksia kuin Taulukossa 2, jossa tarkasteltiin kaikkia lapsia samassa
TAULUKKO 3. Vakioidut ristitulosuhteet koko talon ja muiden sisätilojen kosteus- ja homevaurioiden sekä astman ja hengitystieoireiden välillä kaikilla mukana olleilla lapsilla
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 400 16.5 1 377 10.3 1 379 14.5 1
Homepilkkuja 97 14.4 0.79 (0.41, 1.52) 92 10.9 0.99 (0.47, 2.09) 93 16.1 1.15 (0.52, 2.52)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 579 15.7 1 549 10.4 1 553 14.7 1
Homepilkkuja 22 22.7 1.56 (0.58, 4.17) 20 10.0 0.76 (0.16, 3.61) 20 5.0 0.25 (0.03, 1.78) Näkyvää hometta 50 10.0 0.58 (0.21, 1.59) 46 6.5 0.57 (0.16, 2.02) 46 15.2 1.09 (0.42, 2.83)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 644 15.7 1 608 10.2 1 612 14.4 1
Kyllä 7 0 --d 7 0 --d 7 14.3 1.04 (0.12, 8.82)
Muut sisätilat
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 480 17.1 1 451 10.6 1 454 13.9 1
Pieni 39 15.4 1.08 (0.34, 3.46) 36 11.1 1.29 (0.47, 3.57) 36 16.7 1.50 (0.61, 3.68) Merkittävä 132 9.9 0.61 (0.29, 1.26) 128 7.8 0.81 (0.35, 1.84) 129 15.5 1.42 (0.72, 2.81)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 591 16.1 1 557 10.2 1 560 13.9 1
Homepilkkuja 8 25.0 2.39 (0.49, 11.55) 8 25.0 4.59 (1.06, 19.96)* 8 50.0 10.17 (2.49, 41.26)*
Näkyvää hometta 52 7.7 0.49 (0.13, 1.82) 50 6.0 0.56 (0.12, 2.74) 51 13.7 1.08 (0.41, 2.84)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 630 15.6 1 595 10.1 1 599 14.0 1
Kyllä 21 14.3 0.83 (0.26, 2.64) 20 10.0 0.83 (0.20, 3.37) 20 25.0 1.77 (0.68, 4.59)
*p-arvo < 0.05, vOR = vakioitu ristitulosuhde, LV = luottamusväli, N = tapauksien lukumäärä jokaisessa kategoriassa, ref. = referenssi eli luluokka, a Vanhempien raportoima, b Lääkärin diagnosoima, c Suurin vaikeusaste määriteltiin korkeimman vaurion korjaustarpeen mukaan,
d Ei voida määrittää, e Malli on vakioitu tutkimuskohortin, sukupuolen, maatilalla asumisen, äidin allergisten sairauksien, vanhempien rusten lukumäärän, äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin ja pääsääntöisesti sisällä olevan kissan tai koiran suhteen
Astmaa koskaanab Pysyvä astmaab Hengityksen vinkuna viimeisen 12 kuukauden aikanaa
ryhmässä. Lapsen makuuhuoneen sekä olohuoneen home (pilkut tai näkyvä home) oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä astmaan ID-lapsilla ja samansuuntaiset tulokset havaittiin 58 -vuotiailla sisaruksilla.
58 -vuotiailla sisaruksilla lapsen makuuhuoneessa sijaitseva kosteusvaurio oli yhteydessä astmaan. Yhteys on muodoltaan nurinkäännetyn U:n muotoinen, tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyi makuuhuoneessa olevan pienen kosteusvaurion välillä, mutta ei merkittävän kosteusvaurion. 912 -vuotiailla sisaruksilla ei todettu kodin kosteusvaurioiden lisäävän astman riskiä, mutta keittiössä sijaitseva kosteusvaurio oli tilastollisesti merkitsevästi astmalta suojaava tekijä.
TAULUKKO 4. Vakioidut ristitulosuhteet eri huoneiden kosteus- ja homevaurioiden sekä astman välillä ID-lapsilla ja heidän sisaruksillaan
N % vORe (95% LV) N % vORe (95% LV) N % vORe (95% LV)
Keittiö
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 298 16.1 1 102 12.8 1 84 22.6 1
Pieni/merkittävä 96 16.7 1.09 (0.56, 2.11) 35 8.6 0.63 (0.19, 2.16) 36 5.6 0.09 (0.01, 0.63)*
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 379 16.1 1 131 11.5 1 112 18.8 1
Homepilkkuja/näkyvää hometta 15 20.0 1.15 (0.29, 4.56) 6 16.7 0.86 (0.12, 6.07) 8 0 --d Olohuone
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 326 15.0 1 112 11.6 1 102 16.7 1
Pieni 48 25.0 2.13 (0.96, 4.72) 18 5.6 0.50 (0.04, 5.79) 14 21.4 1.23 (0.24, 6.20)
Merkittävä 20 15.0 1.52 (0.40, 5.72) 7 28.6 9.82 (0.68, 141.04) 4 25.0 1.54 (0.15, 15.43)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 383 15.7 1 132 11.4 1 117 18.0 1
Homepilkkuja/näkyvää hometta 11 36.4 4.19 (1.07, 16.40)* 5 20.0 4.79 (0.10, 227.32) 3 0 --d
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 391 16.4 1 136 11.8 1 120 17.5 1
Kyllä 3 0 --d 1 0 --d 0 0 --d
Lapsen makuuhuone
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 338 16.3 1 119 9.2 1 105 16.2 1
Pieni 47 12.8 0.80 (0.31, 2.06) 12 33.3 7.11 (1.50, 33.66)* 12 25.0 1.53 (0.33, 7.16) Merkittävä 9 33.3 2.80 (0.58, 13.56) 6 16.7 1.70 (0.19, 15.27) 3 33.3 1.70 (0.13, 22.47)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 378 15.3 1 130 11.5 1 115 17.4 1
Homepilkkuja/näkyvää hometta 16 37.5 3.32 (1.06, 10.37)* 7 14.3 2.02 (0.14, 29.40) 5 20.0 0.84 (0.07, 9.81)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 391 16.1 1 135 10.4 1 119 17.7 1
Kyllä 3 33.3 1.31 (0.11, 16.28) 2100.0 --d 1 0 --d
Muut pääasialliset oleskelutilat
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 302 15.9 1 102 11.8 1 89 18.0 1
Pieni 53 18.9 1.28 (0.57, 2.87) 18 5.6 0.69 (0.08, 6.22) 17 17.7 0.95 (0.22, 4.20)
Merkittävä 39 15.4 1.05 (0.39, 2.80) 17 17.7 2.74 (0.39, 19.26) 14 14.3 0.65 (0.13, 3.37)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 366 16.1 1 127 11.0 1 109 18.4 1
Homepilkkuja/näkyvää hometta 28 17.9 1.16 (0.39, 3.46) 10 20.0 3.26 (0.40, 26.36) 11 9.1 0.36 (0.03, 4.04)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 390 16.2 1 134 11.2 1 120 17.5 1
Kyllä 4 25.0 1.72 (0.17, 17.97) 3 33.3 3.02 (0.22, 41.77) 0 0 --d
Lapsen pääasialliset oleskelutilat Kosteusvaurio tai hometta (yhdistetty)
Ei kosteusvauriota & ei hometta (ref.) 254 15.4 1 87 11.5 1 73 20.6 1
Pieni kosteusvaurio pistemmäisen
homeen kanssa tai ilman 90 18.9 1.35 (0.69, 2.61) 26 11.5 0.91 (0.19, 4.38) 28 14.3 0.42 (0.11, 1.54) Merkittävä kosteusvaurio tai mikä
tahansa kosteusvaurio yhdessä näkyvän homeen kanssa
50 16.0 1.16 (0.48, 2.83) 24 12.5 1.39 (0.27, 7.23) 19 10.5 0.18 (0.02, 1.29)
*p-arvo < 0.05, vOR = vakioitu ristitulosuhde, LV = luottamusväli, N = tapauksien lukumäärä jokaisessa kategoriassa, ref. = referenssi eli luluokka, a Vanhempien raportoima, b Lääkärin diagnosoima, c Suurin vaikeusaste määriteltiin korkeimman vaurion korjaustarpeen mukaan,
rusten lukumäärän, äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin ja pääsääntöisesti sisällä olevan kissan tai koiran suhteen Astmaa koskaanab
ID-lapset 5-8 -vuotiaat sisarukset 9-12 -vuotiaat sisarukset
d Ei voida määrittää, e Malli on vakioitu tutkimuskohortin, sukupuolen, maatilalla asumisen, äidin allergisten sairauksien, vanhempien
sisa-5.2 Kodin kosteus- ja homevaurioiden yhteys allergisiin sairauksiin, silmä- ja nuhaoireisiin sekä inhalaatioatopiaan
Kun tarkasteltiin kaikkia lapsia samassa ryhmässä, löydettiin yhteys lapsen makuuhuoneessa sijaitsevan kosteusvaurion ja allergisen nuhan välillä (Taulukko 5).
Makuuhuoneessa havaittu homeen haju sekä kosteusvaurion suurin vaikeusaste (luokat 1 ja 3) lisäsivät allergisen nuhan riskiä tilastollisesti merkitsevästi. Samansuuntaisia yhteyksiä havaittiin, jos olohuoneessa oli hometta tai homeen hajua (Taulukko 5).
TAULUKKO 5. Vakioidut ristitulosuhteet eri huoneiden kosteus- ja homevaurioiden sekä allergisen nuhan, silmä- ja oireiden, atooppisen ekseeman sekä inhalaatioatopian välillä kaikilla mukana olleilla lapsilla
Ei kosteusvauriota & ei hometta (ref.) 392 17.1 1 393 17.1 1 392 30.4 1 334 41.0 1
Pieni kosteusvaurio pistemmäisen
homeen kanssa tai ilman 134 10.5 0.55 (0.29, 1.07) 136 16.9 1.03 (0.57, 1.87) 141 22.7 0.65 (0.39, 1.07) 115 40.0 0.94 (0.59, 1.50) Merkittävä kosteusvaurio tai mikä
tahansa kosteusvaurio yhdessä näkyvän homeen kanssa
91 13.2 0.86 (0.37, 2.00) 91 15.4 1.02 (0.47, 2.20) 92 25.0 0.76 (0.45, 1.29) 76 43.4 1.09 (0.61, 1.95)
*p-arvo < 0.05, vOR = vakioitu ristitulosuhde, LV = luottamusväli, N = tapauksien lukumäärä jokaisessa kategoriassa, ref. = referenssi eli vertailuluokka
tutkimuskohortin, sukupuolen, maatilalla asumisen, äidin allergisten sairauksien, vanhempien sisarusten lukumäärän, äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin ja töisesti sisällä olevan kissan tai koiran suhteen
a Vanhempien raportoima, b Lääkärin diagnosoima, c Suurin vaikeusaste määriteltiin korkeimman vaurion korjaustarpeen mukaan, d Ei voida määrittää, e Malli on vakioitu Allerginen nuhaab Silmä- ja nuhaoireeta Atooppinen ekseemaab Inhalaatioatopia (≥ 0.70 kU/l)
Lievä homeen haju koko taloa tarkasteltaessa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä allergiseen nuhaan, mutta näkyvä home ei ollut (Taulukko 6). Kosteiden tilojen ja muiden sisätilojen kosteusvauriot eivät olleet yhteydessä allergiseen nuhaan (Taulukko 6).
Kodin eri tilojen kosteusvaurioilla tai homeella ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lasten silmä- ja nuhaoireisiin, atooppiseen ekseemaan tai inhalaatioatopiaan (Taulukko 5), eikä myöskään silmä- ja nuhaoireisiin, kun koko taloa, kosteita tiloja tai muita sisätiloja tarkasteltiin (Taulukko 6).
TAULUKKO 6. Vakioidut ristitulosuhteet koko talon ja muiden sisätilojen kosteus- ja homevaurioiden sekä allergisen nuhan ja silmä- ja nuhaoireiden välillä
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 378 17.5 1 380 19.0 1
Homepilkkuja 93 9.7 0.49 (0.21, 1.13) 93 11.8 0.64 (0.31, 1.29)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 552 15.9 1 554 17.3 1
Homepilkkuja 20 5.0 0.22 (0.03, 1.75) 20 10.0 0.49 (0.11, 2.29) Näkyvää hometta 45 8.9 0.51 (0.17, 1.53) 46 13.0 0.74 (0.29, 1.90)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 610 15.1 1 613 16.6 1
Kyllä 7 14.3 1.55 (0.20, 12.19) 7 28.6 3.11 (0.69, 14.03)
Muut sisätilat
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 453 16.3 1 455 18.9 1
Pieni 36 11.1 0.74 (0.30, 1.83) 36 11.1 0.57 (0.22, 1.43)
Merkittävä 128 11.7 0.85 (0.43, 1.68) 129 10.9 0.60 (0.32, 1.13)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 559 15.0 1 561 17.1 1
Homepilkkuja 8 12.5 1.20 (0.16, 8.93) 8 12.5 1.05 (0.13, 8.84)
Näkyvää hometta 50 16.0 1.40 (0.54, 3.69) 51 13.7 0.88 (0.38, 2.01)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 598 14.7 1 600 16.7 1
Kyllä 19 26.3 2.00 (0.73, 5.53) 20 20.0 1.05 (0.35, 3.20)
*p-arvo < 0.05, vOR = vakioitu ristitulosuhde, LV = luottamusväli, N = tapauksien lukumäärä jokaisessa kategoriassa, ref. = referenssi eli vertailuluokka, a Vanhempien raportoima, b Lääkärin diagnosoima, c Suurin vaikeusaste tiin korkeimman vaurion korjaustarpeen mukaan, d Ei voida määrittää, e Malli on vakioitu tutkimuskohortin, puolen, maatilalla asumisen, äidin allergisten sairauksien, vanhempien sisarusten lukumäärän, äidin
raskaudenai-Allerginen nuhaab Silmä- ja nuhaoireeta
kaisen tupakoinnin ja pääsääntöisesti sisällä olevan kissan tai koiran suhteen
Kun allergista nuhaa tarkasteltiin kolmessa eri ikäryhmässä, yhteys lapsen makuuhuoneen kosteusvaurion, homeen (homepilkut tai näkyvä home) ja homeen hajun havainnoissa oli samansuuntainen ID-lasten ja 912 -vuotiaiden sisarusten ryhmässä (Taulukko 7) kuin kaikkia lapsia samassa ryhmässä tarkasteltaessa (Taulukko 5). ID-lasten osalta ainoastaan olohuoneessa olevalla homeella (homepilkut tai näkyvä home) todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys allergiseen nuhaan. Kummassakaan sisarusten ryhmässä ei todettu kodin eri tilojen kosteusvaurioiden tai homeen lisäävän allergisen nuhan riskiä tilastollisesti merkitsevästi (Taulukko 7).
TAULUKKO 7. Vakioidut ristitulosuhteet eri huoneiden kosteus- ja homevaurioiden sekä allergisen nuhan välillä ID-lapsilla ja heidän sisaruksillaan
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 346 10.7 1 130 21.5 1 113 20.4 1
Homepilkkuja/näkyvää hometta 14 21.4 2.58 (0.63, 10.52) 6 16.7 0.64 (0.08, 5.39) 8 12.5 0.54 (0.06, 5.00) Olohuone
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 296 11.5 1 111 22.5 1 103 18.5 1
Pieni 44 6.8 0.65 (0.18, 2.33) 18 16.7 0.76 (0.18, 3.27) 14 28.6 2.16 (0.42, 11.18)
Merkittävä 20 15.0 2.02 (0.52, 7.79) 7 14.3 1.10 (0.09, 13.65) 4 25.0 1.78 (0.18, 17.41)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 349 10.6 1 131 21.4 1 118 19.5 1
Homepilkut/näkyvää hometta 11 27.3 5.71 (1.25, 26.12)* 5 20.0 2.75 (0.16, 48.23) 3 33.3 2.68 (0.13, 56.95)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 357 10.9 1 135 21.5 1 121 19.8 1
Kyllä 3 33.3 3.90 (0.31, 49.00) 1 0 --d 0 0 --d
Lapsen makuuhuone
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 308 11.4 1 118 20.3 1 106 17.0 1
Pieni 44 6.8 0.68 (0.19, 2.39) 12 33.3 2.02 (0.55, 7.42) 12 33.3 2.73 (0.54, 13.97)
Merkittävä 8 25.0 2.96 (0.49, 17.86) 6 16.7 0.91 (0.09, 8.98) 3 66.7 10.23 (0.88, 118.48)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 345 10.7 1 129 21.7 1 116 19.0 1
Homepilkut/näkyvää hometta 15 20.0 2.18 (0.53, 8.92) 7 14.3 0.73 (0.06, 8.58) 5 40.0 2.96 (0.26, 34.24)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 358 10.9 1 134 20.2 1 120 19.2 1
Kyllä 2 50.0 6.71 (0.31, 146.22) 2 100.0 --d 1 100.0 --d
Muut pääasialliset oleskelutilat
Kosteusvaurio, Ei (ref.) 277 11.9 1 101 19.8 1 89 19.1 1
Pieni 47 8.5 0.77 (0.25, 2.39) 18 33.3 2.22 (0.59, 8.35) 18 27.8 1.99 (0.50, 7.84)
Merkittävä 36 8.3 0.77 (0.21, 2.80) 17 17.7 1.38 (0.31, 6.09) 14 14.3 0.70 (0.13, 3.83)
Kosteusvaurio ja hometta, Ei (ref.) 332 10.8 1 126 21.4 1 110 20.0 1
Homepilkut/näkyvää hometta 28 14.3 1.70 (0.52, 5.59) 10 20.0 1.48 (0.23, 9.70) 11 18.2 0.80 (0.12, 5.49)
Kosteusvaurio ja homeen haju, Ei (ref.) 356 11.2 1 133 21.1 1 121 19.8 1
Kyllä 4 0 --d 3 33.3 1.12 (0.10, 12.77) 0 0 --d
Lapsen pääasialliset oleskelutilat Kosteusvaurio tai hometta (yhdistetty)
Ei kosteusvauriota & ei hometta (ref.) 232 12.9 1 86 24.4 1 74 21.6 1
Pieni kosteusvaurio homepilkkujen
kanssa tai ilman 80 5.0 0.35 (0.12, 1.05) 26 19.2 0.82 (0.25, 2.63) 28 17.9 0.67 (0.15, 2.88) Merkittävä kosteusvaurio tai mikä
tahansa kosteusvaurio yhdessä näkyvän homeen kanssa
48 12.5 1.25 (0.46, 3.39) 24 12.5 0.44 (0.10, 2.02) 19 15.8 0.61 (0.12, 3.02)
*p-arvo < 0.05. vOR = vakioitu ristitulosuhde; LV = luottamusväli, N = tapauksien lukumäärä jokaisessa kategoriassa, ref. = referenssi eli
voida määrittää, e Malli on vakioitu tutkimuskohortin, sukupuolen, maatilalla asumisen, äidin allergisten sairauksien, vanhempien sisarusten lukumäärän, äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin ja pääsääntöisesti sisällä olevan kissan tai koiran suhteen
Allerginen nuhaab
ID-lapset 5-8 -vuotiaat sisarukset 9-12 -vuotiaat sisarukset
luokka, a Vanhempien raportoima, b Lääkärin diagnosoima, c Suurin vaikeusaste määriteltiin korkeimman vaurion korjaustarpeen mukaan, d Ei
6 POHDINTA
Tässä tutkielmassa havaittu kosteusvaurio kodin olohuoneessa ja lapsen makuuhuoneessa oli yhteydessä astman, pysyvän astman ja hengityksen vinkunan riskiin. Tämän tutkielman tulokset kodin kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä astman ja hengitystieoireiden kohonneeseen riskiin ovat samankaltaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu (Pekkanen ym. 2007, Mendell ym. 2011, Tischer ym. 2011a ja 2011b, Karvonen ym. 2015.).
Aikaisemmat poikkileikkaustutkimukset arvioivat altistusta kodin kosteusvauriolle ja homeelle lasten vanhempien raportoinnin perusteella, ja niissä on todettu kotona sijaitsevan näkyvän homeen olevan yhteydessä astmaan ja hengityksen vinkunaan (Tischer ym. 2011a). Tässä tutkielmassa kodin kosteusvaurion ja homeen totesi koulutettu insinööri varsinaisten tutkimuslasten ollessa keskimäärin 5 kk ikäisiä, ja tulokset olivat samankaltaisia. Erityisesti lapsen makuuhuoneessa sijaitseva kosteusvaurio oli yhteydessä pysyvään astmaan sekä hengityksen vinkunaan. Nämä tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joissa on osoitettu yhteys varhaislapsuudessa tapahtuneen kodin kosteus- ja homevaurioaltistumisen ja lasten astman välillä (Pekkanen ym. 2007, Karvonen ym. 2009, Tischer ym. 2011b, Karvonen ym. 2015).
Tässä tutkielmassa havaittiin kodin kosteusvaurion lisäävän myös allergisen nuhan riskiä, joten myös allergisen nuhan osalta tulokset ovat samankaltaisia aikaisempien tutkimusten kanssa (Mendell ym. 2011, Jaakkola ym. 2013, Caillaud ym. 2018). Lapsen makuuhuoneessa oleva kosteusvaurio, johon liittyi homeen haju, oli vahvimmin yhteydessä allergiseen nuhaan. Lisäksi koko taloa tarkasteltaessa homeen hajulla todettiin yhteys allergiseen nuhaan. Nämä löydökset tukevat hypoteesia siitä, että homeen haju olisi merkki merkittävämmästä altistumisesta (Jaakkola ym. 2013). Homeen hajun havaitseminen on riippuvainen henkilön hajuaistimuksesta ja voi siten vaihdella paljonkin henkilöiden välillä.
Joissain tutkimuksissa homeen hajun aistimista on pyritty harjoittelemaan erilaisilla hajukokeilla (Reponen ym. 2010), mitä tässä tutkimuksessa ei käytetty. Osa hajuhavainnoista saattoi myös peittyä maatiloilla olleisiin muihin voimakkaisiin hajuihin, sillä kolmasosa lapsista asui maatilalla. Tässä tutkielmassa lapsen makuuhuoneessa
havaitun homeen hajun yhteydestä allergiseen nuhaan voidaan luottaa varauksella, koska homeen hajua havaittiin harvoin tutkituissa kodeissa.
Mendellin ym. (2011) katsauksessa todetaan, että kosteusvaurion yhteydestä atooppiseen ekseemaan on riittävää näyttöä. Tuoreemmassa poikkileikkaustutkimuksessa todettiin kosteusvaurion ja homeen olevan yhteydessä vanhempien raportoimaan ekseemaan, mutta ei lääkärin diagnosoimaan (Cai ym. 2017). Tässä tutkielmassa ei todettu yhteyttä kodin kosteus- ja homevaurioiden sekä atooppisen ekseeman välillä. Lisäksi lasten silmä- ja nuhaoireilla tai atopialla hengitettäviä allergeeneja kohtaan ei todettu yhteyttä kodin kosteus- ja homevaurioiden kanssa. Atopian osalta löydös on samankaltainen aikaisemman prospektiivisen tutkimuksen tulosten kanssa (Tischer ym. 2011b). Tulos on puolestaan ristiriidassa poikkileikkaustutkimuksista yhdistetyn tutkimuksen kanssa, joka osoittaa, että kodin kosteusvaurioihin, homeeseen ja kosteuteen liittyy lisääntynyt riski atopialle hengitettäviä allergeeneja kohtaan (Antova ym. 2008). Tästä voidaan päätellä, että kodin kosteus- ja homevaurioiden yhteydessä atopiaan ja atooppiseen ekseemaan ei ole riittävästi tietoa ja tutkimuksia tarvitaan lisää.
Tässä tutkielmassa osoitettiin, että kosteusvaurion sijainnilla kodissa on merkitystä, mikä on todettu jo aikaisemmissa tutkimuksissa (Pekkanen ym. 2007, Karvonen ym. 2009, Karvonen ym. 2015, Shorter ym. 2018). Kodin olohuoneessa, lapsen makuuhuoneessa tai muissa pääasiallisissa oleskelutiloissa oleva kosteus- tai homevaurio on merkityksellistä astman kannalta. Näissä tiloissa lapsi viettää eniten aikaansa kotona ollessaan. Tässä tutkielmassa ei todettu yhteyttä keittiössä sijaitsevan kosteusvaurion ja astman välillä, mikä on ristiriidassa aikaisemman tapaus-verrokkitutkimuksen löydösten kanssa (Pekkanen ym. 2007), mikä voi johtua siitä, ettei lapsi vietä enää niin paljon aikaa keittiössä kasvaessaan isommaksi. Kodin kosteiden tilojen tai muiden sisätilojen kosteus- ja homevaurioilla tai koko taloa omana muuttujanaan tarkasteltaessa ei todettu yhteyttä astmaan, allergisiin sairauksiin tai niiden oireisiin. Tämä johtunee lyhyemmästä altistusajasta tai siitä, että kosteissa tiloissa on yleensä hyvä ilmanvaihto.
Tämän tutkielman tavoitteena oli myös selvittää, vaikuttiko lapsen ikä astman, allergisten sairauksien tai niiden oireiden esiintymiseen. IDlapset, heidän 58 vuotiaat sekä 912
-vuotiaat sisaruksensa jaettiin omiin ryhmiin ja näissä ryhmissä tarkasteltiin kodin kosteus- ja homevaurioita sekä koskaan sairastettua astmaa ja allergista nuhaa. Astman osalta ID-lasten ryhmässä löydökset olivat samankaltaisia kuin ryhmässä, jossa tarkasteltiin kaikkia lapsia yhdessä: olohuoneen ja lapsen makuuhuoneen kosteusvaurio ja home oli yhteydessä astmaan. Myös 58 -vuotiailla sisaruksilla lapsen makuuhuoneen kosteusvauriolla ja astmalla todettiin yhteys. Allergisen nuhan osalta ainoastaan ID-lapsilla todettiin yhteys olohuoneessa sijaitsevan kosteusvaurion ja homeen kanssa, mutta kummassakaan sisarusten ryhmässä riskiä lisäävää yhteyttä ei todettu. Kaikissa näissä tuloksissa kuitenkin havaintojen määrä jäi pieneksi, joten tutkimustulokset ovat epävarmoja, eikä niistä voi luotettavasti tehdä johtopäätöksiä. Huomioitavaa on kuitenkin, että 912 -vuotiaiden ryhmässä ei löytynyt lainkaan yhteyttä kodin kosteus- tai homevaurioilla koskaan sairastettuun astmaan tai allergiseen nuhaan. Tämä voi johtua siitä, että vanhempien sisarusten altistumisen arvioinnissa voi olla enemmän virhettä: kosteusvaurioaltistuminen on voinut alkaa heidän osaltaan jo ennen ID-lapsen 2 kuukauden ikää, jolloin kodin kuntotarkastus tehtiin, sekä he ovat voineet altistua muille kosteusvauriokodeille ennen tutkimusasetelmassa käytettyä kosteusvauriokuntoarvioitua kotia.
Tämän tutkielman vahvuutena on kattava aineisto, joka on kerätty prospektiivisesti, ja hyvä vastausprosentti kyselylomakkeisiin. Lisäksi tutkielman vahvuutena on, että kodin kosteus- ja homevauriot ovat koulutetun insinöörin toteamia, eikä lasten vanhempien itse raportoimia. Mikäli vanhemmat ilmoittaisivat itse kosteus- ja homevaurioista, oireilevien lasten vanhemmat saattavat liioitella vaurioita (Strachan ja Elton 1986). Lisäksi vanhemmat saattavat liioitella lapsen oireita, jos tiedossa on kodin kosteus- tai homevaurio ja vanhempi on tietoinen kosteusvaurioiden mahdollisista haitallisista terveysvaikutuksista.
Tutkimuksessa käytetty insinööri havainnoi ja luokitteli yksityiskohtaisesti koko talon ja eri huoneiden kosteusvaurion tai homeen. Kodista havaittujen kosteus- ja homevaurioiden ilmoittaminen vanhemmille on saattanut vaikuttaa vanhempien raportoimaan lapsen hengityksen vinkunaan sekä silmä- ja nuhaoireisiin, mutta vähemmän vanhempien raportoiman ja lääkärin diagnosoiman astman, allergisen nuhan, tai atooppisen ihottuman osalta eikä lainkaan kliinisesti mitatun inhalaatioatopian osalta.
Tässä tutkielmassa kodin kosteus- ja homevaurioille altistumisen arviointi kattaa vain ID-lasten varhaislapsuuden, mikä on tämän tutkielman heikkous. Tämän vuoksi ei pystytä arvioimaan pidempiaikaisen altistumisen vaikutusta astman ja allergisten sairauksien kehittymiseen. Kosteusvaurio lapsen makuuhuoneessa merkittiin kotia tarkastettaessa erikseen vain ID-lapselle ja tässä analyysissa on jouduttu olettamaan, että ID-lapsen makuuhuoneen tilanne kuvaa myös sisarusten makuuhuoneen tilannetta. Tästä aiheutuu virhettä sisarusten altistumisen arviointiin. Vastaava, mutta pienempi, virhe aiheutuu kosteusvaurioarvioon lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa. Herkkyys kaikkien kodin kosteus- ja homevaurioiden havaitsemiseksi on rajoittunut, koska kodin tarkastus kosteus- ja homevaurioiden osalta perustui havaintoihin ja rakenteita ei avattu. Allergisen nuhan, astman, pysyvän astman ja hengityksen vinkunan yhteys kosteusvaurioon, johon liittyi homeen haju tai homepilkut, lapsen makuuhuoneessa tai lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa on tämän tutkielman pohjalta epävarma alhaisen havaintomäärän vuoksi.
Lisäksi tarkasteltaessa ID-lapsia ja heidän sisaruksiaan omina ryhminään jäävät löydökset epävarmoiksi havaintojen vähäisen määrän vuoksi. Tutkielmassa tehtiin hyvin runsaasti tilastollisia testejä, mutta tätä testien suurta määrä ei ole huomioitu laskettaessa p-arvoja, minkä takia monet esitetyistä p-arvoista ovat liian pieniä.
Lukuisista tutkimuksista huolimatta, ei edelleenkään tiedetä, mitkä tekijät kosteus- ja homevaurioituneessa rakennuksessa aiheuttavat hengitystiesairauksia ja -oireita ja millä mekanismilla (WHO 2009, Mendell ym. 2011, Quansah ym. 2012). Kausaalista yhteyttä kodin kosteus- ja homevaurion sekä astman tai allergisten sairauksien välillä ei ole pystytty osoittamaan, vaikka havaittu yhteys niiden välillä on vahva (Mendell ym. 2011).
Epidemiologisissa tutkimuksissa on haasteita arvioida kosteusvaurioille altistumista.
Pääosa altistumistiedoista epidemiologisissa tutkimuksissa perustuu henkilöiden itse raportoimaan kosteus- ja homevaurioon, mikä saattaa aiheuttaa harhaa. Laajempia prospektiivisia tutkimuksia siis tarvitaan ja niissä tulee arvioida kodin kosteus- ja homevaurioita objektiivisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta voidaan löytää tarkempia menetelmiä arvioimaan astman ja allergisten sairauksien riskiä kosteusvaurioon liittyen.
Tämä tutkielma tukee aikaisempaa löydöstä, että kodin kosteus- ja homevaurioita tulee jatkossakin tutkia kodin eri huoneiden osalta eikä taloa yhtenä kokonaisuutena. Kaiken kaikkiaan tämän tutkielman löydökset tukevat aikaisempien tutkimusten tuloksia ja
osoittavat, että kodin kosteus- ja homevaurio ovat riski astman kehittymiselle ja allergiselle nuhalle lapsuudessa. Tämän vuoksi kodin oleskelutiloissa olevat kosteus- ja homevauriot tulee aktiivisesti korjata.
LÄHTEET
Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults:
European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Immunology/PRACTALL Consensus Report. Allergy. 2006; 61: 969–987.
Antova T, Pattenden S, Brunekreef B ym. Exposure to indoor mould and children's respiratory health in the PATY study. J Epidemiol Community Health. 2008; 62(8):708-14.
Asher MI, Montefort S, Björkstén B ym. Worldwide time trends in the prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivis, and eczema in childhood: ISAAC Phases One and Three repeat multicountry cross-sectional surveys. Lancet. 2006; 368(9537): 733-43.
Astma. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 5.6.2017). Saatavilla: www.kaypahoito.fi
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa IV. Helsinki: Valvira, 2016 (viitattu 8.4.2020).
Atooppinen ekseema. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 6.6.2017).
Saatavilla: www.kaypahoito.fi
Ball TM, Castro-Rodrieguez JA, Griffith KA, Holberg CJ, Martinez FD, Wright AL. Siblings, day-care attendance, and the risk of asthma and wheezing during childhood. New Engl J Med 2000; 343:
538–43.
Beasley R, Keil U, von Mutius E, Pearce N, The International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC) Steering Committee. Worldwide variation in prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and atopic eczema: ISAAC. Lancet 1998; 351(9111):1225-32.
Bornehag CG, Blomquist G, Gyntelberg F ym. Dampness in buildings and health. Nordic interdisciplinary review of the scientific evidence on associations between exposure to
“dampness” in buildings and health effects (NORDDAMP). Indoor Air. 2001; 11:72–86.
Braun-Fahrlander C. Environmental exposure to endotoxin and other microbial products and the decreased risk of childhood atopy: evaluating developments since April 2002. Curr Opin Allergy Clin Immunol. 2003; 3(5): 325-9.
Cai J, Liu W, Hu Y, Zou Z, Shen L, Huang C. Household environment, lifestyle behaviors, and dietary habits in relation to childhood atopic eczema in Shanghai, China. Int Arch Occup Environ Health.
2017; 90(1):141-159.
Caillaud D, Leynaert B, Keirsbulck M, Nadif R. Indoor mould exposure, asthma and rhinitis: Findings from systematic reviews and recent longitudinal studies. Eur Respir Rev 2018;27(148).
Casas L, Tischer C, Täubel M. Pediatric Asthma and the Indoor Microbal Environment. Curr Envir Health
Casas L, Tischer C, Täubel M. Pediatric Asthma and the Indoor Microbal Environment. Curr Envir Health