1 JOHDANTO
1.2 Kysymyksenasettelu, rajaukset ja tutkimusmetodi
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella taloudellisen seuraannon soveltamista kilpailu-oikeudellisissa vahingonkorvauksissa oikeusvarmuuden periaatteen näkökulmasta. Jotta tut-kielmassa päästäisiin tähän tarkoitukseen, ensin on analysoitava millaisia tavoitteita ja periaat-teita on vaikuttamassa vastuun kohdistamisessa kilpailunrajoituksien kautta aiheutettuihin va-hinkoihin. Tavoitteiden ja periaatteiden lisäksi on hahmotettava, miten vastuu vahingoista kil-pailuoikeudellisissa vahingonkorvauksissa ylipäänsä kohdistetaan eli kuka on vastuussa kilpai-lusääntöjen rikkomisesta ja miten eri elinkeinonharjoittajia samastetaan keskenään vastuunja-ossa. Lisäksi, koska EU:n tehokkuusperiaate on tärkeässä osassa sekä kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia että taloudellista seuraantoa, on tutkittava, mitä tehokkuusperiaatteella tarkoitetaan ja millaisia rajoja sen myötä tulee esimerkiksi EU:n jäsenvaltioiden kansallisille prosessiautonomioille.
Kuten aiemmin todettiin, tehokkuusperiaatteen ja oikeusvarmuuden periaatteen välillä saattaa vallita tietynlainen jännite. Tämän tutkielman tutkimushypoteesina21 onkin, että tällainen jän-nite esiintyy periaatteiden välillä. Tutkielman päätavoitteena on analysoida pitääkö hypoteesi paikkansa eli ovatko tehokkuusperiaate ja sitä ilmentävä taloudellinen seuraanto ongelmallisia
19 Esimerkiksi Suomessa käynnistyi 2000-luvun vaihteessa niin sanottu asfalttikartellitapaus, joka päättyi vuonna 2020. Ks. tarkemmin tapauksen etenemisestä Lindberg, L. 2020, s. 632–649.
20 Tarkkila 2016, s. 73.
21 Oikeustieteellisissä tai lainopillisissa tutkimuksissa ei useinkaan esitetä hypoteeseja, joita tutkimuksissa kumo-taan tai vahvistekumo-taan. Jos tällaisissa töissä tutkimuskysymys on kuitenkin esitetty hypoteesina, johtuu se pikem-minkin tyylillisistä seikoista eikä kyse ole aidosta väitteen testaamisesta empiirisin keinoin. Helin 2015, s. 805–
806; Määttä, T. 2016, s. 212.
voimassa olevan oikeuden mukaan oikeusvarmuuden periaatteen kanssa. Tutkielmassa myös arvioidaan, syntyykö ongelmallisuutta, jos taloudellisen seuraannon soveltamisalaa laajenne-taan edelleen kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten alalla nykyisistä edellytyksistä.22 Jos taloudellisen seuraannon soveltamisalaa laajennettaisiin entisestään, olisiko etenkin vastuun-saajan näkökulmasta tilanne erityisen ennakoimaton ja näin oikeusvarmuuden periaatteen vas-tainen? Juuri vahingonkorvausvastuun ulottuminen ennakoimattomiin tapauksiin voi olla vaa-rana taloudellisen seuraannon soveltamisalan laajentamisessa, jolloin tehokkuusperiaate ja vahinkoa kärsineille tarjottavat tehokkaat oikeussuojakeinot voivat mennä liian pitkälle. Huo-mionarvoista on, että EUT ei ole kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausasioita käsitellessään ottanut kantaa, miten taloudellista seuraantoa sovellettaessa tulisi ottaa huomioon oikeusvar-muuden periaate.23 Voi siis esittää perustavanlaatuisen kysymyksen, mitä kilpailuoikeudellisil-la vahingonkorvauksilkilpailuoikeudellisil-la halutaan perimillään saavuttaa?
Tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1) Mikä on voimassa olevan oikeuden kanta taloudelliseen seuraantoon ja miten sen so-veltamista kilpailuoikeudellisiin vahingonkorvauksiin on perusteltu?
2) Ovatko EU:n tehokkuusperiaate ja oikeusvarmuuden periaate keskenään tasapainossa kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten kontekstissa ja miten nämä periaatteet ovat vaikutuksissa kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten tavoitteisiin?
3) Onko taloudellisen seuraannon soveltamisessa kilpailuoikeudellisten vahingonkor-vausten kontekstissa ongelmia oikeusvarmuuden näkökulmasta? Jos on, millaisia?
Tutkielma kuuluu oikeudenalajaottelussa kilpailuoikeuteen, koska keskityn erityisesti kilpai-luoikeudellisiin vahingonkorvauksiin. Jotta varsinkin oikeusvarmuuden periaatteesta saisi kui-tenkin kattavamman kuvan, laajennan tutkielman näkökulmaa käsittämään myös oikeusta-pauksia muilta oikeudenaloilta, joissa oikeusvarmuuden periaatetta on käsitelty.24 Pääpaino
22 Tapauksen Skanska myötä on selvää, että taloudellista seuraantoa sovelletaan kilpailuoikeudellisissa vahingon-korvauksissa silloin, kun kilpailunrajoitukseen osallistuneiden yhtiöiden koko osakekannat on myyty toisille yhtiöille, jotka ovat transaktion jälkeen purkaneet ensin mainitut yhtiöt ja jatkaneet niiden liiketoimintaa.
23 Tapauksessa Skanska EUT otti huomioon oikeusvarmuuden periaatteen vain ajallisten vaikutusten rajoittami-seen liittyen. Asia C-724/17, Skanska ym., EU:C:2019:204, kohta 56.
24 Viime aikoina oikeusvarmuutta on käsitelty esimerkiksi energiaoikeuden oikeudenalalla vähähiilisyyttä edistä-vien investointien kontekstissa. Huhta 2020, passim.
tutkielmassa on Euroopan unionin oikeudella. Koska tässä tutkielmassa analysoitava taloudel-linen seuraanto nousi EUT:n arvioitavaksi juuri suomalaisen tuomioistuimen ennakkoratkai-supyynnöstä, esittelen myös tarpeellisilta osin kilpailuoikeuden kansallista täytäntöönpanoa.
Tämä on perusteltua, koska tehokkuusperiaate on poikkeus kansallisesta prosessiautonomiasta.
Lisäksi, vaikka tehokkuusperiaate onkin yleinen oikeusperiaate EU:ssa ja sitä sovelletaan läpi oikeudenalojen, tässä tutkielmassa keskitytään tehokkuusperiaatteeseen erityisesti kilpailuoi-keuden oikilpailuoi-keudenalalla. Koska oikeusperiaatteiden oikeudellisia ratkaisuarvoja ei ole kuiten-kaan mahdollista tunnistaa erillään niiden synty- ja oikeuttamisperustoista25, tutkielmassa esi-tellään seikkaperäisesti oikeusvarmuuden periaatteen ja tehokkuusperiaatteen taustoja ja sisäl-töjä.
Tämän tutkielman tarkoituksena eikä tavoitteena ole syventyä kilpailulainsäädännön valvon-taan itsessään tai kilpailuoikeuden aineellisoikeudellisen arvioinnin tarkasteluun, vaan tarkas-tella kilpailuoikeutta ja kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia edellä mainittujen periaattei-den näkökulmasta. Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset ja niiperiaattei-den täytäntöönpano ovat kuitenkin hyvin varhaisessa vaiheessa EU-oikeudessa. Vaikka tutkielman kontekstina on juuri kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset, erityisesti vastuun kohdentamiseen liittyvissä ky-symyksissä tulee ottaa huomioon myös kilpailuoikeuden julkisoikeudellinen täytäntöönpano ja näin tulkintakontekstina on osittain kilpailuoikeuden täytäntöönpano kokonaisuudessaan.26
Tutkielmassa pyritään vastamaan edellä mainittuihin tutkimuskysymyksiin lainopillisin eli oikeusdogmaattisin keinoin. Lainopissa on kyse tutkimusmenetelmästä, joka antaa kuvan voimassa olevan oikeuden sisällöstä. Tämä kuva luodaan tulkitsemalla ja systematisoimalla voimassa olevaa oikeutta. Lainopilla ei kuitenkaan yritetä vain kuvata voimassa olevaa oikeut-ta, vaan siihen sisältyy myös normi- ja tulkintakannanottojen esittäminen.27 Lainopin tutki-muskohteena olevat oikeusnormit voidaan jakaa oikeussääntöihin ja oikeusperiaatteisiin.28
25 Siltala 2003, s. 384.
26 Tätä tulkintatapaa kutsutaan teleologiseksi tulkinnaksi, jonka kautta esimerkiksi EU-oikeudessa yksittäisiä lausekkeita tulkittaessa käytetään tulkintakontekstina tavoitteiden kokonaisuutta. Teleologisesta tulkinnasta eu-rooppaoikeudessa ks. esim. Raitio 2005, s. 276–297; Raitio 2013, s. 215–216 sekä tutkielman luku 3.3.
27 Hirvonen 2011, s. 22 ja 24–25.
28 Aarnio 1989, s. 78. Säännöt ja periaatteet voidaan erotella usealla eri tavalla. Erotteluina on käytetty esimerkik-si eri yleisyysasteita, eri syntytapoja ja erilaisten merkitykesimerkik-sien antamista oikeusjärjestyksen esimerkik-sisällölle. Pöyhönen
Näin ollen lainopin keinoilla ei keskitytä ainoastaan oikeussääntöjen tulkintaan ja systemati-sointiin, vaan sen tehtävänä on myös oikeusperiaatteiden punninta ja niiden yhteensovittami-nen keskenään.29
Lainoppi voidaan jakaa praktiseen eli käytännölliseen sekä teoreettiseen lainoppiin. Lainopin käytännöllinen ulottuvuus korostaa lainopin tulkitsevaa tehtävää, jolla pyritään yksittäisten soveltamistilanteiden ratkaisemiseen oikeudellisten normien teknisluontoisella tulkinnalla.
Lainopin teoreettinen ulottuvuus sen sijaan korostaa oikeusnormien systematisointia sekä yleisten oppien kehittämistä.30 Oikeusperiaatteiden punninta katsotaan kuuluvaksi ensisijaises-ti käytännöllisen lainopin puolelle, mutta näitä kahta lainopin ulottuvuutta ei voi erottaa vallan toisistaan.31 Tämän tutkielman lainopillinen näkökulma ilmenee tarkoituksena analysoida ja punnita voimassa olevan oikeuden mukaan taloudellisen seuraannon soveltamista ja oikeus-varmuuden periaatetta, mutta myös siitä, miten voimassa olevaa oikeutta tullaan jatkossa to-dennäköisesti soveltamaan. Tulkinta- ja punnintakannanottojen kautta pyrin vastaamaan sii-hen, miten oikeusvarmuus toteutuu kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvauksissa. Tämä on myös tutkielman tiedonintressi.32 Voimassa olevan oikeuden lisäksi analysoin kuitenkin myös kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten kehitystä EU:ssa, koska kehityksen myötä myös kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten tavoitteet, joita myös taloudellisen seuraannon so-veltamisalan laajentamisella on EU:ssa pyritty vahvistamaan, ovat kehittyneet.
Kuoppamäen mukaan kilpailuoikeudellisissa tutkimuksissa on suosittua käyttää kevyttä oi-keusvertailua, jonka tavoite ei ole olla varsinaisesti oikeusvertailua. Sillä pyritään esimerkki-tapausten avulla löytämään samankaltaisuuksia näennäisesti erilaisista lain säännöksistä, jotta niiden takana oleva taloudellinen ydin saataisiin esiin.33 Tämänkään tutkielman tarkoituksena ei ole olla oikeusvertaileva tutkimus. Siitä huolimatta tutkielmassa esitetään näkökohtia
Yh-1988, s. 20–21. Viitatun Pöyhösen sukunimi on hänen uudempien julkaisujensa aikana ollut Karhu. Tutkielmassa viitataan hänen kirjoituksiinsa nimellä, joka hänellä on kussakin kirjoituksessa.
29 Hirvonen 2011, s. 24.
30 Aarnio 1989, s. 302–304; Hirvonen 2011, s. 25.
31 Hirvonen 2011, s. 25.
32 Lainopillisten tutkielmien tiedonintresseistä ks. Kolehmainen 2016, s. 107–108.
33 Kuoppamäki 2003, s. 9.
dysvaltojen oikeuteen rikastaen tutkielman analysointia, koska Yhdysvalloissa on mahdolli-sesti jopa laajin kokemus kilpailulainsäädännön soveltamisesta.
Tutkielman aihe on kiinnostava, koska tarkastelussa on kaksi vahvaa, mutta eri tasoista oi-keusperiaatetta. Raition mukaan tehokkuusperiaate on ytimessään kilpailupoliittinen argu-mentti, jolla pyritään saavuttamaan kilpailupolitiikan tavoitteita, kun taas oikeusvarmuuden periaate kytkeytyy oikeuden syvempiin kerrostumiin.34 Lisäksi, koska taloudellinen seuraanto on verrattain uusi aihe kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausten kontekstissa, sen systemati-sointi on tervetullutta. Oikeuskäytännöstä ja oikeustieteellisestä tutkimuksesta on yleisesti myös nähtävissä, että oikeusvarmuutta on käsitelty kilpailuoikeuden kontekstissa vähemmän kuin tehokkuusperiaatetta, joten tutkielma täyttää myös tieteellisen tutkimuksen innovatiivi-suuden kriteerin.35 Myös oikeusvaltiollinen näkökulma on sen alati ajankohtaisten teemojen vuoksi mielenkiintoinen.36