Videot kuvattiin Itä-Suomen Yliopiston Hammaslääketieteen simulaatio harjoitustilassa.
Itä-Suomen Yliopistolla on oma kuvaaja, Kimmo Salven. Tämän työn ohjaajan kanssa päädyimme käyttämään kyseistä yliopiston kuvaajaa, koska halusimme tuottaa laadukkaan videotuotoksen opiskelijoiden omaehtoisen opiskelun tueksi.
Kuvaustilanteessa oli mukana kuvaajan lisäksi HLT, EHL Tiina Ikävalko, SHG, YAMK Hanna Hytönen ja hammaslääkäriopiskelija Antti Tyyskä.
Videokuvauksessa Tiina Ikävalko toimi hammaslääkärinä ja hän näytti edellä kuvattujen oikomishoidossa käytettyjen instrumenttien toimintaperiaatteet. Itse toimin hammashoitajan roolissa ja organisoin samalla videokuvauksen kuvausjärjestyksen. Instrumenttien käyttöä kuvataan Frasaco phantom head -päälle. Kuvauksen jälkeen kuvaaja editoi videot, jakoi videot ennalta sovittuihin osiin ja lisäsi videoihin tekstitykset antamieni ohjeiden mukaan.
6 Arviointi
Opintojakson jälkeen hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijoita pyydettiin antamaan palautetta. Tähän palauteyhteenvetoon on kerätty opiskelijoiden antama palaute vuosilta 2019 ja 2020 liittyen videoiden hyödyllisyyteen ja siihen, miten videot ovat auttaneet opiskelijoita heidän oppimisessa.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella vuosina 2019 ja 2020 videot ovat vastanneet kysyntää ja voidaan todeta, että opinnäytetyönä tehdyt videot palvelevat hyvin opintojakson tavoitetta ja opiskeli-joiden toiveita. Videon valmistumisen jälkeen on opiskelijoiden palautteessa tullut esille videon hyödyllisyys.
Kaavio 1. Yhteenveto opiskelijoiden antamasta palautteesta vuonna 2019 ja 2020.
Vuonna 2019 palautekyselyyn vastasi 74 opiskelijaa ja vuonna 2020 vastaajia oli 61.
Opiskelijat vastasivat väittämiin asteikolla 0-5, 0=en osaa sanoa, 1=vähiten samaa mieltä ja 5
=eniten samaa mieltä. Avoimessa kysymyksessä kysyttiin: Mikä edisti oppimista? 73:sta opiskelijasta 18 opiskelijan vastauksessa tuli esille videoiden positiivinen vaikutus oppimiseen. 18 opiskelijaa ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. Kommentteina videoiden hyödyllisyydestä opiskelijat olivat antaneet seuraavia kommentteja: ”Etukäteen katsottavat videot olivat hyödyllisiä”, luentodiat harkan sisällöstä Moodlessa auttoivat opiskelussa, pystyi etukäteen valmistautumaan harjoituksiin”.
Vuonna 2020 palautekyselyyn vastasi 62 opiskelijaa, joista hammaslääkäriopiskelijoita oli 31, suuhygienistiopiskelijoita 31, yksi opiskelija oli jättänyt vastaamatta. Seitsemän opiskelijan vastauksessa tuli esille videoiden positiivinen vaikutus oppimiseen. Esimerkiksi kommentoitiin videoiden vaikutusta oppimiseen seuraavin kommentein: ”Luennot olivat selkeitä, asia esitettiin napakasti. Harkat hyvin organisoituja ja tauotus yms. hyvä”, ”Moodlen materiaali, erityisesti videot”, ”Moodlen ennakkovideoista paljon apua harkkaan”, ”Videot ja yhdessä tekeminen”.
Kaksitoista opiskelijaa ei vastannut tähän kysymykseen.
7 Tekijänoikeuksiin liittyvät asiat
Tekijänoikeus perustuu lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Suomessa tekijänoikeuksista määrää tekijänoikeuslaki 404/1961, joka sisältää kokonaisuudessaan 73 eri pykälää (TekOikL 404/1961).
Tekijänoikeudella tarkoitetaan työn tekijälle annettua yksinoikeudellista päätösvaltaa siihen, miten hänen teostaan käytetään. Tekijänoikeus suojaa teoksen persoonallista ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, teoksen tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa (Kopisto).
Tekijä on henkilö, joka on luonut teoksen ja tekijä on aina luonnollinen henkilö. Jos teoksen tekijöitä on useampi, niin silloin syntyy yhteisteos ja tekijänoikeus syntyy molemmille tekijöille yhdessä. Tekijällä tai tekijöillä on oikeus määrätä, miten teosta saa käyttää. Tekijänoikeus tulee heti voimaan, kun teos on syntynyt. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä tai ©-merkin käyttämistä. Tekijänoikeuden voi luovuttaa kokonaan tai osittain toiselle ja silloin luovutuksensaajasta tulee oikeudenhaltija. Mitään erityistä muotoa ei sopimiselle ole asetettu, mutta on suositeltavaa sopia siirtämisestä kirjallisesti. Tekijänoikeudet voivat siirtyä myös perintönä tai testamentilla (Kopiraitti).
Tekijänoikeus koostuu taloudellisesta ja moraalisista oikeuksista. Taloudelliset oikeudet turvaavat tekijän ansaintamahdollisuudet. Moraaliset oikeudet tarkoittaa vastaavasti sitä, että tekijää on kunnioitettava ja hänen nimi tulee mainita, kun teosta käytetään eikä teosta saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Moraalisia oikeuksia ei voi luovuttaa. Ne jäävät tekijälle, vaikka taloudelliset oikeudet olisi luovutettu kokonaan (Kopiraitti).
Tekijänoikeuksien kesto on eri mittainen ja se riippuu teoksen laadusta. On laadittu erilaisia kestoaikoja eri tiedostotyypeille. Karkean jaottelun mukaan kirjallisilla ja taiteellisilla teoksilla suoja on 70 vuotta ja kuva, ääni tai videota sisältävillä teoksilla 50 vuotta. Jos teoksella on useita tekijöitä, niin silloin teoksen suoja-aika lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä (Kopiraitti).
Kun opiskelija tekee oppilaitoksessa esimerkiksi videon, tällöin kyseiseen työhön syntyy opiskelijalle tekijänoikeus. Oppilaitoksella ei ole automaattisesti oikeutta opiskelijan teokseen. Jos opettajalla on ollut kyseisen videon syntymiseen suuri vaikutus luovalla ja omaperäisellä tavalla, voi tällöin syntyä myös tekijänoikeus opettajalle. Tässä tapauksessa opiskelija ja opettaja vastaavat teoksesta yhteisesti.
Oppilaitos ei saa automaattisesti etuoikeutta opiskelijan työhön eikä opettajalla ole oikeutta julkaista työtä tai esittää sitä oppitunnilla ilman opiskelijan lupaa. Kun oppilaitoksessa tehdään ääni- ja kuvatallenteita, niin voidaan tulkita, että silloin oppilaitos on vastuunsa perusteella tuottaja, vaikka työhön osallistuisi opiskelijoita. Jos opiskelija on tuottaja, niin silloin tuottajan oikeudet on opiskelijalla. Nämä oikeudet eivät ole yksiselitteisiä ja täysin selkeitä ja ne pitää tulkita tapauskohtaisesti. (Sorvari 2010, 150-161).
8 Pohdinta
PURHO-opintojaksolla opiskelijoilta saadun palautteen perusteella nousi tarve toteuttaa video, jossa kuvataan tietyt instrumentit, niiden käyttötarkoitus ja toimintaperiaate. Kuvattua videomateriaalia, joka työstettiin pienemmiksi osiksi, voidaan hyödyntää Purho-opintojakson opetusmateriaalina.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella vuosina 2019 ja 2020 videot ovat vastanneet kysyntää ja voidaan todeta, että opinnäytetyönä tehdyt videot palvelevat hyvin opintojakson tavoitetta ja opiskelijoiden toiveita.
Videomateriaali tukee hyvin opiskelijoiden itsenäistä opiskelua. Jatkossa on tarpeellista kehittää enenemän digitaalista oppimateriaalia opiskelijoiden oppimisen tueksi. Opiskelijat kaipaavat lisää uusia ja nykyaikaisia oppimateriaaleja itsenäisen opiskelun tueksi. Opetus ja oppiminen eivät tänä teknologian aikana tapahdu tiettynä aikana tietyssä paikassa, vaan sen on pystyttävä olemaan myös aidosti ajasta ja paikasta riippumatonta.
Mielestäni hammaslääketieteen opinnoissa muillakin kursseilla tulisi käyttää enemmän videomateriaalia itsenäisen opiskelun tukena, koska koulutuksessa käytetään paljon erilaisia vain
tälle alalle ominaisia instrumentteja. Videomateriaali ja flipped classroom-oppimisympäristö on nykyaikainen tapa opiskella ja helppo toteuttaa hammaslääketieteen opinnoissa. Tämä on linjassa Itä-Suomen yliopiston muiden oppimisympäristöjen ja suositusten kanssa. Videot ovat myös nopeita toteuttaa nykytekniikalla.
Valtakunnallisessa MEDigi-hankkeessa on yhtenä tavoitteena luoda yhteinen tietovaranto, jonka keskeistä materiaalia on erilaiset oppimisvideot ja virtuaaliset oppimistapaukset (Suomen Hammaslääkärilehti 2021). Näitä voidaan soveltaa eri oppiaineiden opiskelussa valtakunnallisesti.
Mielestä on hyvä, että saataisiin valtakunnallinen yhteinen kaikille avoin tietopankki.
Covid-19 pandemian aikana opiskelijoiden opetus etänä korostuu entistä tärkeämpänä, jonka vuoksi on tärkeää huomioida ja tarjota laadukkaat etäopiskelumahdollisuudet kaikissa yliopistoissa ja opintokokonaisuuksissa. Tärkeää on huomioida, etteivät videot oppimisen tukena ole ainoa oikea tapa tulevaisuuden oppimisessa ja opiskelussa. Uudet digitaaliset oppimisvälineet tulee huomioida kuitenkin yhtenä tärkeänä menetelmänä perinteisten opetusmetodien joukossa.
Lähteet
Itä-Suomen yliopisto 2010. UEF Weboodi. Opintojakso, Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta.
Haettu 20.6.2020
https://weboodi.uef.fi/weboodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=53632259&haettuOpas=- . Itä-Suomen yliopisto 2019. Pelillisyys voi tukea lääketieteen opiskelua 15.8.2019. Haettu 20.6.2020.
https://www.uef.fi/fi/artikkeli/pelillisyys-voi-tukea-laaketieteen-opiskelua.
Itä-Suomen yliopisto 2021. Opiskelijan käsikirja. Tervetuloa yliopistoon. Haettu 1.5.2021.
https://kamu.uef.fi/
Itä-Suomen yliopisto 2021. Opiskelu. Palvelut opiskelijalle. Opiskelijan työkalut. Haettu 12.5.2021.
https://kamu.uef.fi/opkirja-kategoriat/opiskelijan-tyokalut/
Kopiosto 2018. Materiaalit ja tekijänoikeudet opetuksessa. Kuulas Helsinki. Haettu 6.5.2021.
https://www.kopiosto.fi/app/uploads/2018/08/01112400/Materiaalit_ja_tekijanoikeudet_opetuks essa_selvitys_2018.pdf.
Kopiraitti. Tekijänoikuden ABC. Kopioston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuottama tekijänoikeusopas. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 6.5.2021.
https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/ABC_esite_FIN_RGB.pdf
Myllymäki, M. 2018. Development and evaluation study of a video-based blended education model. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2018.
Opetusministeriö 2004. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja julkaisuja 2004:38.
Oppimisympäristöjen tutkimus ja alan tutkimuksen edistäminen Suomessa. Haettu 2.7.2021.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80411/tr38.pdf?sequence=1&isAllowe d=y.
Suomen Hammaslääkärilehti 3/2020. Haettu 2.9.2021.
https://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/ihmiset/medigi-saattaa-koulutusta-digiaikaan
Sorvari, K. 2010. Opetustoimen tekijänoikeudet. Helsinki: WSOY pro.
Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A., Vuorio, J., Hintikka, K.A., ja Sairanen, H. 2016.
Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet
hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (2016).
Tekijänoikeuslaki 404/1961. 1961. Annettu Helsingissä 8.7.1961. Haettu 2.5.2021.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tikkanen, Anne 2016. Suomalaisten yliopistojen käyttämät digitaaliset oppimisympäristöt.
Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 24/2016. Jyväskylän yliopisto. Haettu 2.7.2021 https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/it-julkaisut/digitaaliset-oppimisymparistot-verk.pdf.
Toikkanen, T. & Oksanen, V. (2011). Opettajan tekijänoikeusopas. Bookwell Samall: Porvoo 2011.
Toivola, Marika 2017. Flipped learning: Käänteinen oppiminen (1. painos.). Helsinki, Edita.
Valtakunnallinen DigiErkko-verkosto 2020. Podcast on monipuolinen opetuksessa hyödynnettävä työkalu, jonka käytöstä voi hyötyä niin opettaja kuin opiskelijakin 2.12.2020. Haettu 2.2.2021.
https://digierko.fi/2020/12/02/podcast-on-monipuolinen-opetuksessa-hyodynnettava-tyokalu-josta-voi-hyotya-niin-opettaja-kuin-opiskelijakin/