PURENTAVIRHEIDEN HOITO JA HOITOON VALINTA –OPINTOJAKSON OPPIMISMATERIAALIN KEHITTÄMINEN
Antti Tyyskä
Hammaslääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
Syyskuu 2021
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
Hammaslääketieteen koulutusohjelma
Tyyskä, Antti.: Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta -opintojakson oppimismateriaalin kehittäminen
Opinnäytetutkielma, 18 sivua, 1 liite (2 sivua)
Tutkielman ohjaajat, HLT, EHL Tiina Ikävalko ja SHG, YAMK Hanna Hytönen Syyskuu 2021
Asiasanat: Ortodontian instrumentit, oppimisympäristö, videomateriaali oppimisvälineenä
Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta -opistojakso toteutetaan yhteistyönä Itä-Suomen Yliopiston hammaslääketieteen- ja Savonia Ammattikorkeakoulun suuhygieniaopiskelijoiden kanssa. Opintojaksoon kuuluu ortodontiassa käytettyjen instrumenttien tunnistaminen ja niiden käytön sekä toimintaperiaatteiden oppiminen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta oppimateriaalia ja auttaa hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijoita perehtymään itsenäisesti ortodontiassa käytettäviin instrumentteihin ja niiden toimintaperiaatteisiin. Opinnäytetyön tuloksena syntyi 12 opetusvideota vastaamaan edellä mainittuihin tarpeisiin. Videoissa käydään erikseen läpi jokainen instrumentti, sekä niihin liittyvät käyttö- ja toimintaperiaatteet. Videoiden avulla opiskelijoiden on helpompi saavuttaa opintojakson tavoitteet. Videot ovat nähtävissä opiskelijoille Moodlessa, Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta -opintojakson alla.
Videoiden tietoperusta pohjautuu Itä-Suomen Yliopiston Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta -opintojakson oppimateriaaliin. Opinnäytetyössä kuvataan oppimateriaalin tekeminen, videon tuottaminen sekä tämän työprosessin eteneminen.
University of Eastern Finland, Faculty of Heath Sciences School of Medicine
Institution of dentistry
Tyyskä Antti: Developing study material for the treatment of malocclusion and selection for treatment course
Thesis, 18 pages, 1 appendix (2 pages)
Supervisors: HLT, EHL Tiina Ikävalko and SHG, YAMK Hanna Hytönen September 2021
Keywords: Orthodontic instruments, learning environment, video material as a learning tool
The treatment of malocclusion and selection for treatment -course is carried out with University of Eastern Finland dental students and Savonia University of Applied Sciences oral hygiene students. The study of the course includes the identification of the instruments used in orthodontics, learning of their use and operating principles.
The aim of this thesis was to produce new modern study material for dental and oral hygiene students and help them to become acquainted with instruments and their operating principles independently. As the result of this thesis, 12 educational videos were created in order to meet the needs of dental and oral hygiene students. In each video, different instrument is introduced, and their use and operation principles are reviewed. The videos make it easier for students study independently and to achieve the goals of the course. The produced video materials are available for students in Moodle, under the section of The treatment of bite defects and selection for treatment -course.
The knowledge base of the videos is based on the University of Eastern Finland's The treatment of malocclusion and selection for treatment -course study material. The thesis describes making of the study materials, production of the video materials and progress of this work process.
Sisältö
1 Johdanto ... 4
2 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet ... 5
3 Oppimisympäristö... 5
3.1 Opetusmenetelmät ... 6
4 Video oppimisen tukena ... 10
5 Videon toteutus ... 11
5.1 Videon suunnittelu ... 11
5.2 Kuvauksen toteutus ... 14
6 Arviointi ... 15
7 Tekijänoikeuksiin liittyvät asiat ... 17
8 Pohdinta ... 18
1 Johdanto
Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta -opintojakso (PURHO) on Itä-Suomen Yliopiston hammaslääketieteen opetuksessa 3. vuoden keväällä käytävä opintojakso. Opintojakson laajuus on 4.5 opintopistettä. ”Opintojakso perehdyttää opiskelijan purentavirheiden diagnostiikkaan, dokumentaatioon, ortodontian hoitoperiaatteisiin ja hoidon optimaaliseen ajoitukseen kasvun kannalta. Opiskelija osaa tunnistaa eriasteiset purentavirheet sekä saa tietoa niiden hoitomenetelmistä ja käytännöistä terveydenhuoltojärjestelmässä.” (Itä-Suomen yliopisto, 2010.) Tässä opinnäytetyössä käytetään jatkossa Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta - opintojaksosta lyhennettä PURHO.
PURHO-opintojakso toteutetaan osittain yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden opetuksen kanssa. Näin pyritään luomaan moniammatillinen työelämälähtöinen työskentelytapa jo opintojen aikana.
Opintojakson luennoilla ja harjoitustöissä opiskellaan ortodontiassa yleisimmin käytetyt instrumentit, niiden käyttötarkoitus ja toimintaperiaatteet. Simulaatioharjoituksien aikana on mahdollista tutustua instrumentteihin katsomalla ja koskemalla. Opintojaksoon kuuluu instrumentti- ja lopputentti ja arviointi on hyväksytty/hylätty. Tenttien tavoitteena on testata tunnistaako opiskelija instrumenttien nimet niistä annettujen 2D-kuvien perusteella. Instrumentit ovat avainasemassa purentavirheiden hoidossa ja korjauksessa. Opiskelijoilta saadun opintojaksopalautteen perusteella on noussut esille, että opiskelijat joutuvat opettelemaan instrumenttien nimet ulkoa tietämättä niiden käyttötarkoitusta. Pelkällä instrumenttien nimien ulkoa opettelulla ei saavuteta haluttua oppimistavoitetta, sillä opiskelijan tulisi myös tietää instrumenttien käyttötarkoitus ja toimintaperiaate.
Opintojaksopalautteiden pohjalta on tullut ehdotuksia, että PURHO -opintojaksolle tulisi antaa jo kurssin alussa materiaalia, jonka perusteella opiskelijat saisivat itsenäisesti hankkia tietoa instrumenteista ja niiden käyttötarkoituksesta. Instrumenttitentin ajankohtaa voitaisiin myös siirtää niin, että opiskelijat olisivat jo perehtyneet edellä mainittuihin asioihin.
Opiskelijoilta saatujen palautteiden ja kehitysehdotuksen pohjalta päädyttiin opinnäytetyönä tekemään instrumenteista videot, joissa käydään läpi purentavirheiden hoidossa käytettävät instrumentit ja niiden käyttötarkoitus ja toimintaperiaate.
Videomateriaali tallennettiin Moodle oppimisympäristöön. Opiskelijat voivat jatkossa tutustua itsenäisesti videomateriaaliin silloin kun se heille parhaiten sopii.
2 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä PURHO-opintojaksolle opetusvideo itsenäisen opiskelun tueksi. Videon kohderyhmänä on hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat. Video tulee oppimateriaaliksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tukea hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijoiden itsenäistä opiskelua sekä tehdä opintojaksoon kuuluva instrumenttitentti opiskelijoille oppimisen kannalta hyödylliseksi ja mielekkääksi. Opiskelijoiden on tunnistettava oikomishoidossa käytettävät instrumentit niiden käyttötarkoitus ja toimintaperiaate. Tämä opinnäytetyö koostuu videoista ja kirjallisesta esityksestä.
3 Oppimisympäristö
Oppimisympäristöistä on erilaisia määritelmiä. Opetusministeriön kootussa työryhmämuistiossa (2004) määritellään, että oppimisympäristö on paikka, tila, yhteisö tai toimintapaikka, jonka tarkoituksena on edistää oppimista ja jossa korostuu oppijan oma aktiivisuus sekä itseohjattu opiskelu. Määrittelyssä käy ilmi, että se kattaa ne välineet ja informaatiolähteetkin, joita on mahdollista käyttää ja seurata eri medioiden kautta. Oppimisympäristö kattaa myös koulun ulkopuoliset tapahtumat, joihin opiskelijat voivat suoraan tai virtuaalisesti osallistua osana omaa opiskeluprosessiaan (Opetusministeriö 2004:38).
Digitaalinen oppimisympäristö määritellään valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa 18/2016 niin, että se tarkoittaa digitaalista sovellusta, palvelua, järjestelmää tai
kokoelmaa erilaisia yksittäisiä ratkaisuja. Näissä erilaisissa ratkaisuissa voidaan digitaalisesti toteuttaa esimerkiksi oppisisältöjen omaksumista, tehtävien suorittamista ja keskustelua perinteisen luokkahuoneen sijaan tai sitä täydentävästi (Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A., Vuorio, J., Hintikka, K.A., ja Sairanen, H. 2016).
Suomalaisissa yliopistoissa ylivoimaisesti käytetyin digitaalinen oppimisympäristö on Moodle.
Itä-Suomen yliopistolla on myös käytössä Moodle-oppimisalusta (UEF-Moodle, Aducate-Moodle, Hanke-Moodle, DigiCampus-Moodle). Lisäksi yliopisto hyödyntää erilaisia sosiaalisen median palveluita (Tikkanen 2016; Itä-Suomen yliopisto 2021).
Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Virsu-hankkeessa (Virtuaaliklinikka – innovaatiokeskus suun terveydenhoitoon -hanke) on rakennettu virtuaalinen palvelu- ja oppimisympäristö. Tämä pelillistämistä hyödyntävä oppimisympäristö on tarkoitettu hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijoiden sekä täydennyskoulutuksen tueksi. (Suomen Hammaslääkärilehti 2021)
Oppimisympäristöt muuttuvat yhä enemmän teknologiaa hyödyntäviksi. Jotta pysymme tämän kehityksen mukana, olemme jokainen itse vastuussa omasta kehityksestämme ja oppimisestamme. Opiskelijan on osattava valita eri ympäristöistä olennaiset materiaalit, jotta voisi opiskella ja hyödyntää oppimisessaan tehokkaasti eri opetusmateriaaleja.
3.1 Opetusmenetelmät
Itä-Suomen yliopistolla on käytössä useita eri oppimisympäristöjä ja oppimismenetelmiä.
Flipped classroom (flippaus) eli käänteinen luokkahuone on opetusmenetelmä, jonka mukaan luennoitsija jakaa luentomateriaalin opiskelijoille itsenäisesti tutustuttavaksi etukäteen ennen luentoja. Verkossa oleva ennakkomateriaali esimerkiksi video mahdollistaa opiskelun itsenäisesti oman aikataulun mukaan. Tämä opetusmenetelmä helpottaa opiskelijan oman oppimisen aikataulutusta. Opittavaa asiaa pystyy miettimään rauhassa ja samalla opittavista asioista voi
herätä kysyttävää kontaktiopetukseen. Tätä voisi kutsua myös nimellä omatahtinen oppiminen.
Kun opiskelijalla on mahdollisuus aikatauluttaa omaa opiskelua, korostuu silloin myös hänen vastuunsa oppimisesta. Kontaktiopetuksen aikaa voidaan käyttää opiskelijoita aktivoiviin ja osallistaviin harjoitteisiin, jossa opiskelijat syventävät ja soveltavat oppimaansa tietoa. Flipped Classroom -menetelmän on hyvä keino edistää opetusta oppijakeskeiseen suuntaa, kun opiskelijat vähitellen alkavat kehittää omia itseohjautuvuuden taitoja (Toivola, 2017).
Kahoot-työkalun avulla on mahdollista tehdä opintojakson aihepiiriin liittyviä tietovisoja, joihin opiskelijat vastaavat anonyymisti ja he saavat vastauksiinsa välittömästi palautteen. Tämän tyyppisillä pelillisillä kyselyillä on tarkoitus lisätä vuorovaikutusta, opitun asian mieleen painamista ja kiinnostusta opittavaa aihepiiriä kohtaan. Pelillisyys on vielä aika uusi opetusmenetelmä lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksessa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan se voi kuitenkin lisätä opiskelumotivaatiota, edistää oppimista ja vuorovaikutusta sekä luoda opetustilanteisiin positiivista ilmapiiriä (Itä-Suomen yliopisto, 2019). Virsu-hankkeessa on myös kehitetty opetuksen tueksi ja itsenäiseen opiskeluun avuksi juurihoitopeli, jossa opiskelijalla on mahdollisuus opetella juurihoidon vaiheita ja välineitä pelin avulla. (Suomen Hammaslääkärilehti 2021)
Videoita käytetään opetusmateriaalina Itä-Suomen yliopistossa esimerkiksi ruotsin kielen opinnoissa. Opintojaksoon kuuluvia suullisia tehtäviä suoritetaan niin, että opiskelija tekee videotallenteita ja lähettää ne opettajalle. Opiskelija saa rauhassa muokata ja viimeistellä videotallennetta ennen sen lähettämistä opettajalle. Tällaisesta opetustavasta hyötyy opiskelija sekä videon arvostelu on opettajallekin helpompaa verrattuna suulliseen esitykseen (Itä-Suomen yliopisto 2019). Hammaslääketieteen opetuksessa on käytössä myös toimenpiteistä videoita, joissa toimenpide on selostettu vaihe vaiheelta. Nämä videot toimivat lähiopetuksen tukimateriaalina. (Suomen Hammaslääkärilehti 2021)
Podcastit ovat äänitiedostoja, joita voi kuunnella erilaisten digilaitteiden avulla ajasta ja paikasta riippumatta. Ne antavat mahdollisuuden hyödyntää digiteknologiaa ja äänitteiden mahdollisuutta opetuksessa. Podcastien avulla opettajilla on mahdillisuus muun muassa monipuolistaa ja
uudistamaan opetusmuotoja sekä samalla tukea erilaisten oppijoiden opiskelumahdollisuuksia (esimerkiksi lukivaikeudet tai opiskelijoiden erityistuen tarpeet). Podcastien avulla opetus voi olla joustavampaa ja ne voivat tarjota vaihtelua ja erilaista vapautta opiskelumuotoihin ja - aikatauluihin, kun opiskelija voi rauhassa kuunnella omalla ajallaan luentotallenteita. Podcastit ovat opiskelijoille hyödyllisiä myös silloin kun ei pysty osallistumaan luennoille (Valtakunnallinen DigiErkko-verkosto, 2020).
Itä-Suomen yliopistolla on käytössä useita erilaisia sähköisiä työkaluja opiskelijoille, joiden avulla opiskelijat saavat ajantasaista tietoa opiskeluun liittyen. Nämä sähköiset työkalut auttavat työskentelyä ja viestintää opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Alla olevaan taulukkoon on koottu Itä-Suomen yliopiston sähköisiä työkaluja/palvelut, joita opiskelijat käyttävät opiskelun tukena.
Taulukko 1. Itä-Suomen yliopiston sähköiset työkalut/palvelut
Opiskelijarekisteri Peppi Otetaan käyttöön loppuvuodesta 202. Korvaa Oodin, Lukarin ja Timmin. Pepissä voi muun muassa suunnitella opintoja, katsoa lukujärjestystä, seurata edistymistä, varata tapaamisaikoja, ilmoittautua opintoihin, hankkia opiskelutodistuksen ja opintosuoritusotteen, hakea muualla suoritettujen opintojen hyväksilukumaista sekä tarkastella ja muokata omia yhteystietoja.
asiointi.uef.fi Tämän sähköisen asiointipalvelun kautta
opiskeluja voi
• ostaa tulostussaldoa
• tilata opintorekisteriotteen
• tilata opiskelijatodistuksen
• tehdä korvaavuushakemuksen (hakea hyväksilukua aiempien opintojen perusteella)
• hakea lisäaikaa tutkinnon suorittamisaikaan
Langatonta verkkoa Eduroam (kirjautuminen: tunnus@uef.fi ja oma salasana)
UEF-open (verkko on avoin, ei vaadi käyttäjätunnusta ja/tai salasanaa)
Lukujärjestykset-Lukkari Tämän avulla opiskelija voi suunnitella omaa opiskelua. Lukarissa voi suunnitella, hakea, katsella ja tulostaa Itä‐Suomen yliopistossa järjestettävän opetuksen aikatauluja.
Office 365
Form-palvelu
Microsoftin Office 365 -ympäristö, joka täydentyy jatkuvasti uusilla sovelluksilla ja työkaluilla (vakiona: Word, Excel, PowerPoint, Access)
Osa O365-ympärisötä. jonka avulla voi tehdä verkkokyselyitä.
Teams
(syrjäyttää Skype for Business- viestintäkanavan kesällä 2021)
Teams kokoaa Office 365 -palvelut, viestintäkanava.
Yammer yhteisöviestin Itä-Suomen yliopiston Yammer on yksityinen sosiaalinen verkko, jonka kautta opiskelija voi olla yhteydessä muihin yliopistolaisiin, jakaa tietoja ryhmien välillä ja organisoida projekteja.
SharePoint työtilat Työtilat, joihin opiskelija kuuluu ja opiskelija näkee myös kaikille avoimet työtilat.
OneNote muistikirja Digitaalinen muistikirja
Delve hakukeskus Hakukeskus, joka löytää muun muassa Itä- Suomen yliopistolaisten yhteystiedot
Sway Esitysten tekoon ja julkaisuun.
Planner Ryhmätöiden suunnittelutyökalu.
Sähköposti Yliopiston oma sähköpostiosoite on
ensisijainen sisäisessä viestinnässä ja palveluissa.
Zoom Etäkokousohjelmisto, joka mahdollistaa
opetuksen ja ryhmätyöskentelyn verkon yli.
Exam Sähköinen tentti
Heimo Henkilökunnan intra
Media palvelin (Planet Estream), Tähän voi tallentaa videoita ja muokata.
WebOodi Opintohallinnan järjestelmä
Webropol-työkalu Verkkokyselytyökalu
Plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnit Tunnistaa kirjallisten töiden mahdollisen plagioinnin
Tuudo mobiilisovellus Opiskelija saa koottua sovellukseen kaikki opintopalvelut
Sähköisten työkalujen lisäksi opiskelijoilla on käytössä Itä-Suomen yliopiston nykyaikaiset opiskelutilat esimerkiksi kirjasto sekä itseopiskelutiloja ympäri yliopiston aluetta (Itä-Suomen yliopisto 2021).
4 Video oppimisen tukena
Videoita käytetään nykyään yhä enemmän opetuksessa ja oppimateriaalituotannossa. Videoilla voidaan tuottaa oppimismateriaalia erityyppisille ja eri ikäisille oppijoille. Videot voivat osittain korvata luennot, toimia täydennyskoulutusmateriaalina ja ne voivat antaa lisäarvoa omatoimiseen opiskeluun. Videoiden käyttö opetuksessa liittyy vahvasti Flipped classroom -menetelmään.
(Toivola, 2017).
Tallennetun videon etuna on, että videotallenne on mahdollista katsoa ajasta ja paikasta riippumatta, se voidaan katsoa pienempinä osina, katsoa myös useampaan kertaan ja sitä voidaan hyödyntää oppimisen tukena lähes, milloin vaan. Opiskelijat voivat videoiden avulla kerrata oppimaansa tai käydä rauhassa luennoilla käydyt asiat omaan tahtiin, pohtia opittuja asioita ja kirjoittaa muistiinpanoja tai tehdä yhteenvetoja (Myllymäki 2018).
Hyvä opetusvideo on tarpeeksi yksinkertainen, mutta kuitenkin riittävän informatiivinen, jolloin video havainnollistaa hyvin opetettavat asiat. On tärkeää, että opetusvideo kohdennetaan ja räätälöidään kohderyhmälle. Suunnittelussa on tärkeää selkeys ja ymmärrettävyys. Video ei saa olla liian pitkä vaan laaja sisältö on hyvä jakaa useampaan lyhyeen videoon. Opetusvideon pitää olla saavutettava eli tekstitys tulee olla mukana.
5 Videon toteutus
Videot kuvattiin joulukuussa 2019 ja niitä käytettiin tammikuussa 2020 osana opetusmateriaalia PURHO -opintojaksolla.
5.1 Videon suunnittelu
Suunnittelin käsikirjoituksen videomateriaalien kuvausta varten. Videokuvaukseen valitsin ortodontiassa yleisimmin käytetyt instrumentit. Videoiden kuvaamispäivää varten järjestin kaiken valmiiksi, jotta kuvaaja sekä instrumentit esittelevä opettaja pystyivät tekemään oman osuuden videokuvauksessa. Itse olin aktiivisesti mukana kuvaustilanteessa ja varmistin omalta osaltani kuvauksen sujuvuuden suunnitelman mukaan.
Jokaisella videolla ensimmäiseksi esitellään instrumentti ja kerrotaan mihin sekä miten kyseistä instrumenttia käytetään. Instrumentin esittelyn jälkeen videolla näytetään instrumentin käyttötarkoitus. Videoista tehdään selkokieliset ja helposti ymmärrettävät. Videoihin liitetään instrumenttien nimet ja lyhyt kuvaus käyttötarkoituksesta.
Videoilla kuvataan seuraavat oikomishoidossa käytettävät instrumentit: Weingart-pihti, distaalikatkaisija, ligatuuranviejä (bänksit), ligatuuranpainaja, kaarenkatkaisija, Anglen pihti, kolmikärkipihti, De la rosa taivutuspihti, kiinnikkeenpoistaja, kaarenkierron estopihti, useita erilaisia renkaanpainajia/-purijoita, renkaanpoistaja, sementinpoistaja, voimaleikkuri, brakettiatulat, kolmikärkipihti, separointikuminviejä, kaarilangan taivuttaja/distaalitaivuttaja, Adams pihti, laakapihti, ligatuurankatkaisija/kaarenkatkaisija.
Taulukoon 2. on koottu oikomishoidossa kuvatut instrumentit, niiden käyttötarkoitus sekä videoiden kuvausjärjestys.
Taulukko 2. Videoissa esitetyt instrumentit ja niiden käyttötarkoitukset
1.Kaarilangan katkaisu Distaalileikkurilla katkaistaessa kaarilankaa, katkaistu osa jää kiinni distaalileikkuriin. Kaarilankaa voi myös lyhentää suussa kyseisellä instrumentilla, jolloin loppuosa kaarilangasta ei tipu nieluun.
2.1 Kaarilangan taivutus Anglen pihdillä
(1/2) Anglen pihdillä voidaan taivuttaa kaarilankaa.
Videolla näytetään d21:n ekstruusiomutka ja d23:n bukkaalinen ulosotto.
2.2 Kaarilangan taivutus De La Rosan pihdillä
(2/2) De La Rosan pihdillä voidaan taivuttaa kaarilankaa.
Videolla ensin levennetään kaarilankaa, jonka jälkeen kaarilankaan tehdään reversiotaivutus.
3. Kaarilangan asettaminen Kaarilanka voidaan asettaa braketteihin aluksi käsin, jonka jälkeen kaarilangan pää viedään tuubiin Weingart pihdeillä.
4. Ligatuurien asettaminen Kaarilanka asetetaan paikoilleen kumiligatuurien avulla.
Kumiligatuurat viedään paikoilleen ligatuuranviejällä.
Instrumentissa on lukitusjärjelmä.
5. Voimaketjun katkaisu ja kiinnitys Kaarilangan katkaisijaa voi käyttää kaarilangan, retentiolangan tai esimerkiksi voimaketjun katkaisussa.
Katkaistaessa kaarilangan katkaisijalla irrallinen kaaren pää ei jää kiinni katkaisijaan, kuten distaalikatkaisijalla.
Voimaketju viedään paikoilleen ligatuuranviejällä.
6. Metalliligatuuran kiinnitys ja kaarilangan katkaisu suussa
(1/4) Metalliligatuurat asetetaan paikoilleen bänkseillä.
Ligatuuranviejää saa käyttää ainoastaan kumiligatuurien laitossa.
(2/4) Katkaistaessa metalliligatuuraa kaarilangan katkaisijalla, pidä kiinni katkaistavasta osasta, jotta poisleikattu osa ei tipu nieluun.
(3/4) Asettele ligatuuranpainajalla metalliligatuuran terävä reuna kaarilangan alle.
(4/4) Kaarilangan ylimäärän katkaisu suussa tapahtuu distaalikatkaisijalla, jolloin katkaistu osa jää kiinni katkaisijaan.
7. Ligatuurien ja kaarilangan poisto (1/3) Kumiligatuurat otetaan irti sondilla, ligatuurat voi kerätä talteen sondin varteen.
(2/3) Nosta metalliligatuuran häntä esiin sondilla. Avaa ligatuuran kierteet käyttäen bänksejä.
(3/3) Kaarilanka otetaan pois tuubista ja braketeista käyttäen Weingart pihtejä.
8. Separointirenkaan asettaminen Separointirengas voidaan laittaa paikoilleen separointirenkaan viejällä tai hammaslankojen avulla.
Hammaslangat pujotellaan renkaan läpi ja separointikumi viedään paikoilleen.
9. Renkaan poisto ja kiinnitys (1/2) Renkaan poisto tapahtuu renkaan poistajalla.
Aseta pihdin muoviosa hampaan okklusaalipinnalle ja pihdin terävä osa renkaan reunaa vasten.
(2/2) Aseta renkaan koukku distaalisesti ikeneen päin.
Asettele rengas alustavasti paikoilleen sormin, jonka jälkeen paina rengas paikoilleen käyttäen renkaan painajaa.
10. Braketin poisto (1/2) Braketti napsautetaan irti braketin poistajalla.
Käytä braketin poistajaa puristaen brakettia, älä väännä hammasta.
(2/2) Muovin/sementin poistajalla irrotetaan muovi/sementti rapsuttamalla instrumentin terävää kärkeä hammasta vasten.
(3/3) Jäljelle jäänyt muovi/sementti voidaan poistaa sirpillä.
11. Niskavedon kasvokaaren ja Quad helixin taivutus
Kipsimallia apuna käyttäen merkkaa kasvokaareen haluttu taivutuskohta merkkauskynällä ja taivuta haluttu muoto kolmikärkipihdillä.
Kolmikärkipihdillä voidaan taivuttaa myös quad helix- kaarta.
12. Retentiolangan taivutus Muotoile retentiolankaan alustava muoto sormilla.
Kipsimallia apuna käyttäen merkkaa retentiolankaan haluttu taivutuskohta merkkauskynällä. Lankaa voidaan muotoilla käyttäen Angle- tai De La Rosa-pihtiä.
Kuva 1. Kuvakaappaus 1. Kaarilangan katkaisu -videosta.
Kuvassa 1. on malliesimerkki kaarilangan katkaisemisessa käytettävästä instrumentista ja siitä, miten tekstitys on kirjoitettu videoon kaikkien instrumenttien kohdalle.
5.2 Kuvauksen toteutus
Videot kuvattiin Itä-Suomen Yliopiston Hammaslääketieteen simulaatio harjoitustilassa.
Itä-Suomen Yliopistolla on oma kuvaaja, Kimmo Salven. Tämän työn ohjaajan kanssa päädyimme käyttämään kyseistä yliopiston kuvaajaa, koska halusimme tuottaa laadukkaan videotuotoksen opiskelijoiden omaehtoisen opiskelun tueksi.
Kuvaustilanteessa oli mukana kuvaajan lisäksi HLT, EHL Tiina Ikävalko, SHG, YAMK Hanna Hytönen ja hammaslääkäriopiskelija Antti Tyyskä.
Videokuvauksessa Tiina Ikävalko toimi hammaslääkärinä ja hän näytti edellä kuvattujen oikomishoidossa käytettyjen instrumenttien toimintaperiaatteet. Itse toimin hammashoitajan roolissa ja organisoin samalla videokuvauksen kuvausjärjestyksen. Instrumenttien käyttöä kuvataan Frasaco phantom head -päälle. Kuvauksen jälkeen kuvaaja editoi videot, jakoi videot ennalta sovittuihin osiin ja lisäsi videoihin tekstitykset antamieni ohjeiden mukaan.
6 Arviointi
Opintojakson jälkeen hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijoita pyydettiin antamaan palautetta. Tähän palauteyhteenvetoon on kerätty opiskelijoiden antama palaute vuosilta 2019 ja 2020 liittyen videoiden hyödyllisyyteen ja siihen, miten videot ovat auttaneet opiskelijoita heidän oppimisessa.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella vuosina 2019 ja 2020 videot ovat vastanneet kysyntää ja voidaan todeta, että opinnäytetyönä tehdyt videot palvelevat hyvin opintojakson tavoitetta ja opiskeli-joiden toiveita. Videon valmistumisen jälkeen on opiskelijoiden palautteessa tullut esille videon hyödyllisyys.
Kaavio 1. Yhteenveto opiskelijoiden antamasta palautteesta vuonna 2019 ja 2020.
Vuonna 2019 palautekyselyyn vastasi 74 opiskelijaa ja vuonna 2020 vastaajia oli 61.
Opiskelijat vastasivat väittämiin asteikolla 0-5, 0=en osaa sanoa, 1=vähiten samaa mieltä ja 5
=eniten samaa mieltä. Avoimessa kysymyksessä kysyttiin: Mikä edisti oppimista? 73:sta opiskelijasta 18 opiskelijan vastauksessa tuli esille videoiden positiivinen vaikutus oppimiseen. 18 opiskelijaa ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. Kommentteina videoiden hyödyllisyydestä opiskelijat olivat antaneet seuraavia kommentteja: ”Etukäteen katsottavat videot olivat hyödyllisiä”, luentodiat harkan sisällöstä Moodlessa auttoivat opiskelussa, pystyi etukäteen valmistautumaan harjoituksiin”.
Vuonna 2020 palautekyselyyn vastasi 62 opiskelijaa, joista hammaslääkäriopiskelijoita oli 31, suuhygienistiopiskelijoita 31, yksi opiskelija oli jättänyt vastaamatta. Seitsemän opiskelijan vastauksessa tuli esille videoiden positiivinen vaikutus oppimiseen. Esimerkiksi kommentoitiin videoiden vaikutusta oppimiseen seuraavin kommentein: ”Luennot olivat selkeitä, asia esitettiin napakasti. Harkat hyvin organisoituja ja tauotus yms. hyvä”, ”Moodlen materiaali, erityisesti videot”, ”Moodlen ennakkovideoista paljon apua harkkaan”, ”Videot ja yhdessä tekeminen”.
Kaksitoista opiskelijaa ei vastannut tähän kysymykseen.
7 Tekijänoikeuksiin liittyvät asiat
Tekijänoikeus perustuu lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Suomessa tekijänoikeuksista määrää tekijänoikeuslaki 404/1961, joka sisältää kokonaisuudessaan 73 eri pykälää (TekOikL 404/1961).
Tekijänoikeudella tarkoitetaan työn tekijälle annettua yksinoikeudellista päätösvaltaa siihen, miten hänen teostaan käytetään. Tekijänoikeus suojaa teoksen persoonallista ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, teoksen tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa (Kopisto).
Tekijä on henkilö, joka on luonut teoksen ja tekijä on aina luonnollinen henkilö. Jos teoksen tekijöitä on useampi, niin silloin syntyy yhteisteos ja tekijänoikeus syntyy molemmille tekijöille yhdessä. Tekijällä tai tekijöillä on oikeus määrätä, miten teosta saa käyttää. Tekijänoikeus tulee heti voimaan, kun teos on syntynyt. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä tai ©- merkin käyttämistä. Tekijänoikeuden voi luovuttaa kokonaan tai osittain toiselle ja silloin luovutuksensaajasta tulee oikeudenhaltija. Mitään erityistä muotoa ei sopimiselle ole asetettu, mutta on suositeltavaa sopia siirtämisestä kirjallisesti. Tekijänoikeudet voivat siirtyä myös perintönä tai testamentilla (Kopiraitti).
Tekijänoikeus koostuu taloudellisesta ja moraalisista oikeuksista. Taloudelliset oikeudet turvaavat tekijän ansaintamahdollisuudet. Moraaliset oikeudet tarkoittaa vastaavasti sitä, että tekijää on kunnioitettava ja hänen nimi tulee mainita, kun teosta käytetään eikä teosta saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Moraalisia oikeuksia ei voi luovuttaa. Ne jäävät tekijälle, vaikka taloudelliset oikeudet olisi luovutettu kokonaan (Kopiraitti).
Tekijänoikeuksien kesto on eri mittainen ja se riippuu teoksen laadusta. On laadittu erilaisia kestoaikoja eri tiedostotyypeille. Karkean jaottelun mukaan kirjallisilla ja taiteellisilla teoksilla suoja on 70 vuotta ja kuva, ääni tai videota sisältävillä teoksilla 50 vuotta. Jos teoksella on useita tekijöitä, niin silloin teoksen suoja-aika lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä (Kopiraitti).
Kun opiskelija tekee oppilaitoksessa esimerkiksi videon, tällöin kyseiseen työhön syntyy opiskelijalle tekijänoikeus. Oppilaitoksella ei ole automaattisesti oikeutta opiskelijan teokseen. Jos opettajalla on ollut kyseisen videon syntymiseen suuri vaikutus luovalla ja omaperäisellä tavalla, voi tällöin syntyä myös tekijänoikeus opettajalle. Tässä tapauksessa opiskelija ja opettaja vastaavat teoksesta yhteisesti.
Oppilaitos ei saa automaattisesti etuoikeutta opiskelijan työhön eikä opettajalla ole oikeutta julkaista työtä tai esittää sitä oppitunnilla ilman opiskelijan lupaa. Kun oppilaitoksessa tehdään ääni- ja kuvatallenteita, niin voidaan tulkita, että silloin oppilaitos on vastuunsa perusteella tuottaja, vaikka työhön osallistuisi opiskelijoita. Jos opiskelija on tuottaja, niin silloin tuottajan oikeudet on opiskelijalla. Nämä oikeudet eivät ole yksiselitteisiä ja täysin selkeitä ja ne pitää tulkita tapauskohtaisesti. (Sorvari 2010, 150-161).
8 Pohdinta
PURHO-opintojaksolla opiskelijoilta saadun palautteen perusteella nousi tarve toteuttaa video, jossa kuvataan tietyt instrumentit, niiden käyttötarkoitus ja toimintaperiaate. Kuvattua videomateriaalia, joka työstettiin pienemmiksi osiksi, voidaan hyödyntää Purho-opintojakson opetusmateriaalina.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella vuosina 2019 ja 2020 videot ovat vastanneet kysyntää ja voidaan todeta, että opinnäytetyönä tehdyt videot palvelevat hyvin opintojakson tavoitetta ja opiskelijoiden toiveita.
Videomateriaali tukee hyvin opiskelijoiden itsenäistä opiskelua. Jatkossa on tarpeellista kehittää enenemän digitaalista oppimateriaalia opiskelijoiden oppimisen tueksi. Opiskelijat kaipaavat lisää uusia ja nykyaikaisia oppimateriaaleja itsenäisen opiskelun tueksi. Opetus ja oppiminen eivät tänä teknologian aikana tapahdu tiettynä aikana tietyssä paikassa, vaan sen on pystyttävä olemaan myös aidosti ajasta ja paikasta riippumatonta.
Mielestäni hammaslääketieteen opinnoissa muillakin kursseilla tulisi käyttää enemmän videomateriaalia itsenäisen opiskelun tukena, koska koulutuksessa käytetään paljon erilaisia vain
tälle alalle ominaisia instrumentteja. Videomateriaali ja flipped classroom-oppimisympäristö on nykyaikainen tapa opiskella ja helppo toteuttaa hammaslääketieteen opinnoissa. Tämä on linjassa Itä-Suomen yliopiston muiden oppimisympäristöjen ja suositusten kanssa. Videot ovat myös nopeita toteuttaa nykytekniikalla.
Valtakunnallisessa MEDigi-hankkeessa on yhtenä tavoitteena luoda yhteinen tietovaranto, jonka keskeistä materiaalia on erilaiset oppimisvideot ja virtuaaliset oppimistapaukset (Suomen Hammaslääkärilehti 2021). Näitä voidaan soveltaa eri oppiaineiden opiskelussa valtakunnallisesti.
Mielestä on hyvä, että saataisiin valtakunnallinen yhteinen kaikille avoin tietopankki.
Covid-19 pandemian aikana opiskelijoiden opetus etänä korostuu entistä tärkeämpänä, jonka vuoksi on tärkeää huomioida ja tarjota laadukkaat etäopiskelumahdollisuudet kaikissa yliopistoissa ja opintokokonaisuuksissa. Tärkeää on huomioida, etteivät videot oppimisen tukena ole ainoa oikea tapa tulevaisuuden oppimisessa ja opiskelussa. Uudet digitaaliset oppimisvälineet tulee huomioida kuitenkin yhtenä tärkeänä menetelmänä perinteisten opetusmetodien joukossa.
Lähteet
Itä-Suomen yliopisto 2010. UEF Weboodi. Opintojakso, Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta.
Haettu 20.6.2020
https://weboodi.uef.fi/weboodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=53632259&haettuOpas=- . Itä-Suomen yliopisto 2019. Pelillisyys voi tukea lääketieteen opiskelua 15.8.2019. Haettu 20.6.2020.
https://www.uef.fi/fi/artikkeli/pelillisyys-voi-tukea-laaketieteen-opiskelua.
Itä-Suomen yliopisto 2021. Opiskelijan käsikirja. Tervetuloa yliopistoon. Haettu 1.5.2021.
https://kamu.uef.fi/
Itä-Suomen yliopisto 2021. Opiskelu. Palvelut opiskelijalle. Opiskelijan työkalut. Haettu 12.5.2021.
https://kamu.uef.fi/opkirja-kategoriat/opiskelijan-tyokalut/
Kopiosto 2018. Materiaalit ja tekijänoikeudet opetuksessa. Kuulas Helsinki. Haettu 6.5.2021.
https://www.kopiosto.fi/app/uploads/2018/08/01112400/Materiaalit_ja_tekijanoikeudet_opetuks essa_selvitys_2018.pdf.
Kopiraitti. Tekijänoikuden ABC. Kopioston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuottama tekijänoikeusopas. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 6.5.2021.
https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/ABC_esite_FIN_RGB.pdf
Myllymäki, M. 2018. Development and evaluation study of a video-based blended education model. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2018.
Opetusministeriö 2004. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja julkaisuja 2004:38.
Oppimisympäristöjen tutkimus ja alan tutkimuksen edistäminen Suomessa. Haettu 2.7.2021.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80411/tr38.pdf?sequence=1&isAllowe d=y.
Suomen Hammaslääkärilehti 3/2020. Haettu 2.9.2021.
https://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/ihmiset/medigi-saattaa-koulutusta-digiaikaan
Sorvari, K. 2010. Opetustoimen tekijänoikeudet. Helsinki: WSOY pro.
Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A., Vuorio, J., Hintikka, K.A., ja Sairanen, H. 2016.
Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet
hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (2016).
Tekijänoikeuslaki 404/1961. 1961. Annettu Helsingissä 8.7.1961. Haettu 2.5.2021.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tikkanen, Anne 2016. Suomalaisten yliopistojen käyttämät digitaaliset oppimisympäristöt.
Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 24/2016. Jyväskylän yliopisto. Haettu 2.7.2021 https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/it-julkaisut/digitaaliset-oppimisymparistot-verk.pdf.
Toikkanen, T. & Oksanen, V. (2011). Opettajan tekijänoikeusopas. Bookwell Samall: Porvoo 2011.
Toivola, Marika 2017. Flipped learning: Käänteinen oppiminen (1. painos.). Helsinki, Edita.
Valtakunnallinen DigiErkko-verkosto 2020. Podcast on monipuolinen opetuksessa hyödynnettävä työkalu, jonka käytöstä voi hyötyä niin opettaja kuin opiskelijakin 2.12.2020. Haettu 2.2.2021.
https://digierko.fi/2020/12/02/podcast-on-monipuolinen-opetuksessa-hyodynnettava-tyokalu- josta-voi-hyotya-niin-opettaja-kuin-opiskelijakin/
